Finlan työfysioterapian palvelupäällikkö Ulla Karkulahden tutkimuksen mukaan esihenkilöt kokevat varhaisen tuen toteuttamisen haastavana ja toivovat työterveysyhteistyön tiivistämistä.
Lähes 25 vuotta Finlalla työskennellyt työfysioterapeutti Ulla Karkulahti on päivittänyt osaamistaan vuosien varrella muun muassa ergonomian ja ravitsemustieteen opinnoilla. Viime vuonna Karkulahti sai päätökseen sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opintonsa Tampereen Ammattikorkeakoulussa. YAMK-lopputyössään hän tutki esihenkilöiden kokemuksia työntekijöiden työkyvyn varhaisesta tuesta metsäteollisuusyrityksessä.
– Esihenkilöt kokivat varhaisen tuen tärkeänä, mutta toteutuakseen se edellyttää luottamusta, avoimuutta, työntekijöiden tuntemista ja heistä välittämistä aidosti ja riittävän varhain, Karkulahti valottaa.
Karkulahti kehitti esihenkilöiden tueksi kuusivaiheisen varhaisen tuen polun, jossa kuvataan prosessin eri vaiheet: työhöntulokeskustelu, viikoittainen keskustelu, huolen herääminen työntekijästä, varhainen keskustelu, toimenpiteet ja seuranta.
– Esihenkilöille tulee myös järjestää säännöllisesti toistuvaa koulutusta varhaisesta tuesta, koska asioiden tunnistaminen ja puheeksi ottaminen koetaan haastavaksi.
Esihenkilön täytyy tuntea alaisensa
Puuttuminen työkyvyn heikkenemiseen koettiin vaikeaksi, jos esihenkilö ei tunne alaistaan. Olennaista on viikoittaisen, luontevan keskusteluyhteyden ylläpitäminen, jotta vuorovaikutus esihenkilön ja alaisen välillä kehittyy avoimeksi ja luottamukselliseksi.
– Säännöllisten keskustelujen myötä esihenkilö tutustuu työntekijään niin, että poikkeamatkin on mahdollista aistia. Kun esihenkilölle syntyy huoli työntekijästä, keskusteluun on hyvä tarttua viivyttelemättä.
Esihenkilöt toivoivat yhteistyön tiivistämistä työterveyshuollon kanssa. Varhainen välittäminen edellyttää myös ylemmän johdon sitoutumista työkykyasioiden hoitamiseen.
Pääpaino työkyvyn edistämisessä
Digitalisaation myötä tiedolla johtaminen ja työkykyjohtaminen ovat nousseet keskiöön. Työ- ja toimintakyvyn tukeminen työuran eri vaiheissa on yksi tärkeimmistä työterveyshuollon painopistealueista. Työelämän vaatimukset ovat kasvaneet, jolloin varhainen puuttuminen on olennaista työkyvyn säilymisen kannalta.
– Tänä päivänä painopiste on siirtynyt sairauksien hoidosta enemmän työkyvyn edistämiseen, työurien pidentämiseen ja ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Hyödynnämme Finlassa moniammatillista osaamistamme asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi.
Psyykkinen pahoinvointi on lisääntynyt koronapandemian ja maailmantilanteen myötä. Nuorempien työntekijöiden työkyky on uhattuna myös heikon fyysisen kunnon vuoksi erityisesti fyysisesti kuormittavilla työaloilla. Työterveyshuollon ja työnantajien on tehtävä yhdessä määrätietoista työtä, jotta voidaan varmistaa työntekijöiden työkyvyn säilyminen eläkeikään saakka.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä blogikirjoitukset
Työkyvyn johtaminen perustuu tietoon, kuunteluun ja ymmärrykseen
Ennaltaehkäisevä työ tukee henkilöstön jaksamista ja palautumista
