Käytäthän kasvomaskia kaikilla vastaanotoillamme.
Ethän tule millekään vastaanotolle hengitystieoireisena ilman ennakkoyhteydenottoa.
Kaikki vastaanottomme vain ajanvarauksella.

Työkyvyn johtaminen perustuu tietoon, kuunteluun ja ymmärrykseen

Elenian Tiia Asikainen ja Finlan työterveyspsykologi Miia Metsänen.

Finla Työterveyden ja Elenian yhteistyössä toteuttama työkyvyn johtamishanke toi työterveyshuollon palvelut lähemmäksi henkilöstöä. Menestyksekkään hankkeen tuloksissa korostuvat myös toimivan kumppanuuden vahvuudet.

Elenia nosti työkykyjohtamisen keskeiseksi teemaksi jo ennen koronapandemian alkua. Kun kehittämishanketta alettiin viedä eteenpäin, asiantunteva kumppani oli jo valmiina.
”Finla on ollut Elenian työterveyskumppani jo pitkään, joten hankkeen toteuttaminen yhteistyössä oli luonteva osa työkykyjohtamisen suunnitelmallista toteuttamista”, kertoo Elenian henkilöstön kehittämispäällikkö Tiia Asikainen.

Epävarmuus pandemiatilanteen kehityssuunnista sekä jo aiemmin tehdyt päätökset henkilöstön työkykyyn panostamisesta saivat Elenian ottamaan yhteyttä työterveystiimiinsä kesällä 2020.
”Työssä jaksamisen sekä työkyvyn tukeminen ovat meille todella tärkeitä tekijöitä. Olemme jo pitkään kehittäneet työturvallisuutta TEKO – Terveenä kotiin -hankkeellamme, joten tämä henkilöstöllemme suunnattu työkykyhanke täydensi myös tätä kokonaisuutta”, kertoo Elenian varatoimitusjohtaja Jorma Myllymäki. ”Korona-aika on ollut johtamiselle ja esihenkilötyölle haastavaa. Se on myös kohdellut henkilöstöä epätasa-arvoisesti erityisesti jaksamisen näkökulmasta.”

Myös Ilmarisen suurasiakaspäällikkö Mikko Kesti on kiinnittänyt huomiota työelämän ilmiöihin.
“Henkisen puolen ongelmat ovat Suomessa kasvussa. Ne aiheuttavat yhä enemmän työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista eläköitymistä. Siksi on tärkeää, että puutumme riittävän ajoissa havaittuihin työkykyhaasteisiin”, Kesti toteaa.

Suunnitelmallista työkykyjohtamista

”Työkykyjohtamisen tulee perustua tietoon ja sen ymmärrykseen, ja tästä syystä toivoimme hankkeen pohjaksi faktoihin perustuvaa dataa nykytilasta”, Tiia Asikainen kertoo.

Finla toteutti Elenian henkilöstölle kyselytutkimuksen, joka kartoitti Elenian henkilöstön psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja kognitiivista ergonomiaa. Elenian Finlan työterveystiimi analysoi kartoituksen tulokset ja kokosi tulosten pohjalta Elenialle räätälöidyn luentosarjan. Luentosarjan toteutti Finlan työterveyspsykologi Miia Metsänen. Luentojen rinnalla Elenian henkilöstölle tarjottiin myös lähetteetön tapaamismahdollisuus työterveyspsykologi Metsäsen kanssa.

Miia Metsänen kiteyttää, että kehityshanke lähti liikkeelle nimenomaisesti Elenian tarpeesta kartoittaa nykytilaa.
”Kartoituskyselyn pohjalta voitiin osoittaa, miten tiimeissä ja yksiköissä voidaan”, Metsänen toteaa. ”Kyselyn tulosten pohjalta lyötiin lukkoon luentojen aiheet. Kysely vahvisti omia ennakkoajatuksiani siitä, mitkä sisällöt voisivat kiinnostaa.”

Luentojen suunnittelun lisäksi Metsänen osallistui esimerkiksi työsuojelutoimikunnan tapaamiseen ja oli osana auditointia sekä käsitteli kokonaisuutta myös Elenian johtoryhmän ja yksiköiden johtotiimien kanssa. Tärkeimpänä vaikuttamisen muotona hän pitää kuitenkin henkilökohtaisia työterveyspsykologin tapaamisia henkilöstön kanssa.

”Me noudatimme todella matalan kynnyksen mallia, jossa henkilöstöllä oli mahdollisuus varata aika suoraan sähköpostitse, ilman työterveyshoitajan tai -lääkärin lähetettä”, Metsänen kertaa. ”Saimme loistavaa palautetta. Kävi ilmi, että moni oli miettinyt jo aikaisemmin yhteydenottoa, mutta kokenut sen järjestämisen olleen työlästä.”

Jatkuvuuden turvaamiseksi on Finla ja Elenia jo suunnitellut kyselyn toistamista sekä muita tulevaisuuden toimenpiteitä.
”Haluamme seurata, miten henkilöstön jaksaminen ja yleisfiilis ovat kehittyneet”, Metsänen kertoo.

Pitkät kumppanuudet kasvattavat luottamusta

Työterveyspsykologi Miia Metsänen kertoo, että Finlalla oli hyviä kokemuksia vastaavanlaisten hankkeiden hyödyistä. Monialaisen työterveystiimin, organisaation HR-johdon sekä vakuutus- tai eläkeyhtiön yhteistyö auttaa löytämään uusia näkökulmia ja keinoja työkykyjohtamisen kehittämiseen.

”Elenia oli jo aiemmin linjannut keskittyvänsä entistä tarkemmin työkykyjohtamiseen. Kun he huomasivat, että olimme toteuttaneet vastaavanlaisen projektin toiselle toimijalle, he ottivat meihin yhteyttä”, Metsänen toteaa.

Metsäsen mukaan Finlan toimintamalli takaa erinomaiset valmiudet joustaviin ja tehokkaisiin kehityshankkeisiin.
”Kun taustalla on pitkäaikainen yhteinen kumppanuussuhde, kehitystyön pohja on vahva. Meillä on tarkka ymmärrys asiakkaiden arjesta ja toimintatavoista, joten osaamme pohtia paremmin myös tavoitteita ja hyötyjä”, Metsänen kertoo. ”Me olemme tehneet henkilöstön kanssa tiivistä yhteistyötä. Olemme perillä siitä, kuinka yrityksessä voidaan ja mitä toimiala vaatii. Vahvuutemme on siinä, että tunnemme työntekijät, eikä meidän tarvitse aloittaa aivan alusta. Voimme siis keskittyä räätälöimään jo olemassa olevia olosuhteita toimivammiksi, yhdessä kumppaniyrityksen kanssa.”

Finlan kevyt organisaatiorakenne antaa Metsäsen mukaan työterveyspsykologille mahdollisuuden kehittää työkykyjohtamista henkilökohtaisesti kunkin yrityksen yhteyshenkilöiden kanssa.
”Palveluiden ja mallien kehittäminen on aina ketterää ja mukautuvaa”, Metsänen toteaa. ”Kun tilaa ja vapauksia on riittävästi, vaikutukset ovat suorempia molempiin suuntiin.”

Metsänen uskoo, että myös asiakasyritysten luottamus Finlaan syvenee, kun kehitystyötä tehdään yhdessä, samoihin tavoitteisiin tähdäten.
”Sitoutuminen ja turvallisuuden tunne vahvistuvat, kun olemme alusta asti mukana kehittämässä yritysten arkea. Sillä on tosi iso merkitys, että molemmat ymmärtävät, mitä toinen tekee”, Metsänen toteaa. ”Emme myy vain yksittäisiä palveluita tai kehitysprojekteja. Edistämis- ja turvaamishankkeissa jatkuvuus on itselleni psykologina erityisen tärkeää, ja sama pätee varmasti myös asiakasyrityksiin. Vaikka yksittäinen hanke päättyy, sen vaikutukset, tulokset ja huomiopisteet kulkevat prosesseissa mukana myös jatkossa.”

Selkeä tarve matalan kynnyksen palveluille

Miia Metsäsen mukaan hanke antoi paljon uusia näkökulmia Finlallekin. Esiin nousi eritoten tarve matalan kynnyksen palveluille.
”Jatkossa tarkastelemme Finlassa palveluitamme entistä enemmän matalan kynnyksen näkövinkkelistä”, Metsänen kertoo. ”Finlan tarjonnassa niitä on jo mukavasti, mutta tulevaisuudessa niiden merkitys korostuu entisestään.”

Vaikka yhteiskunta digitalisoituu vauhdilla, Metsänen teki myös yllättäviä havaintoja kasvokkain tapaamisen tärkeydestä.
”Sähköiset ja digitaaliset työkalut chatteineen ja videovastaanottoineen ovat kiistämättä tehokkaita, mutta ihmiset tahtoivat tulla todella usein myös paikan päälle”, Metsänen toteaa. ”En tiedä johtuiko se koronasta, mutta ihmiset tahtoivat tulla kotitoimistoiltaan juttelemaan asioista kasvotusten. Siksi erilaisten vaihtoehtojen tarjoaminen matalalla kynnyksellä on tärkeää, jotta jokainen voi valita itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon.”

Metsänen korostaa myös psykologisen osaamisen hyödyntämistä jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
”On tutkittu tosiasia, että varhainen puuttuminen vaikuttaa suoraan sairauspoissaolojen määrään”, hän summaa. ”Myös moniammatillisen tiimin hyödyt ovat kiistattomat. Se osoitti tehokkuutensa ja mukautuvuutensa tässäkin hankkeessa. Vaikka itse olin aktiivisin toimija, niin sain tukea myös Elenian vastuutyöterveyshoitajalta sekä -lääkäriltä. Laajassa projektissa kaikki mukana olijat ovat osa toimivaa kokonaisuutta.”

Uudet toimintatavat rohkaisevat vuorovaikutukseen

Myös elenialaiset ovat tyytyväisiä hankkeen toteutukseen ja tuloksiin.
”Elenialaiset tekevät pääosin tietotyötä ja työkykyhanke antoi henkilöstölle työkaluja juuri meille tyypillisten haasteiden ratkomiseen”, toteaa Tiia Asikainen.

Eleniassa esihenkilöllä on tärkeä rooli tiimien arjessa, ja hankkeen tulokset rohkaisevat tukemaan keskustelevaa kulttuuria myös jatkossa.
”Tällä hankkeella tarjosimme henkilöstöllemme mahdollisuuden matalan kynnyksen keskusteluihin sekä toimme työterveyshuoltomme moniammatillisia palveluita tutummiksi”, Jorma Myllymäki summaa. ”Kannustan elenialaisia avoimeen vuorovaikutukseen jo hyvin varhaisessa vaiheessa myös tulevaisuudessa. Haluamme olla työnantaja, joka huolehtii henkilöstöstään.”

Myös Ilmariselle jäi projektista positiivinen loppuvaikutelma.
”Olemme olleet Ilmarisessa mielellämme mukana auttamassa Eleniaa luomaan uusia toimintatapoja. Elenia on yhdessä työterveyshuollon kanssa tehnyt esimerkillistä työtä paremman työelämän puolesta”, Mikko Kesti toteaa.

Käytäthän kasvomaskia kaikilla vastaanotoillamme.
Ethän tule millekään vastaanotolle hengitystieoireisena ilman ennakkoyhteydenottoa.
Kaikki vastaanottomme vain ajanvarauksella.