Uudelle uralle tuki- ja liikuntaelinvaivoista huolimatta

Yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinvaiva, ja noin kolme viidestä työntekijästä ilmoittaa kärsivänsä tule-sairauksista. Liikuntaelimistön vaivat ovat kaikkein tavallisimpia työhön liittyviä terveysongelmia, ne aiheuttavat eniten poissaoloja työstä ja ovat toiseksi suurin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Työntekijöiden ilmoittamat yleisimmät sairaudet ovat selkäkipu ja lihaskivut yläraajoissa. Useimmissa tutkimuksissa on todettu fyysisten riskitekijöiden olevan yhteydessä tule-sairauksiin. Tällaisia riskitekijöitä ovat mm. työasento ja työskentely hankalissa asennoissa, fyysisesti raskas työ, nostaminen, toistotyö, altistuminen käsikäyttöisten työkalujen tärinälle tai alhaisille lämpötiloille.

Vaikka tuki- ja liikuntaelinvaivat eivät johtaisikaan työkyvyttömyyteen, ne heikentävät työn sujumista ja elämänlaatua. Näistä syistä tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoito ja ennaltaehkäisy ovat tärkeässä roolissa työterveydessäkin.

”Tule-oireita esiintyy myös Finlan asiakkailla. Oireet ovat hyvin vaihtelevia, mutta yleisimpiä oireita ovat juuri selkä- ja niska-hartiaoireet. Useimmiten oireet ovat lyhytkestoisia, mutta oireiden lisääntyessä tai pitkittyessä tulisi kiinnittää huomiota syyn selvittelyn lisäksi työssä tai vapaa-aikana tapahtuviin asioihin, jotta päästäisiin toistuvan oireilun takana olevien syiden jäljille. Mitä aikaisemmassa vaiheessa pystytään tekemään muutoksia esimerkiksi työkuormitukseen, usein hyvin yksinkertaisillakin asioilla, sitä parempana ihmisen työkyky säilyy”, tiivistää työfysioterapeutti, palvelupäällikkö Ulla Karkulahti.

”Asiakkaissamme on paljon työntekijöitä, jotka sinnittelevät pitkään oireidensa kanssa työssä ja heräävät niihin vasta, kun oireilu on pahentunut. Tuolloin tarvitaan toimenpiteitä, jotta työntekijä saadaan jälleen työkykyiseksi”, Ulla jatkaa.

Moniammatillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen kimppuun

Yksi tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivä asiakkaamme on reilu viisikymppinen Aki, joka on tehnyt 30 vuoden uran prosessileipurina tehden fyysisestikin raskasta kolmivuorotyötä, joka sisältää paljon mm. raskaiden osien nostelua. Aki on kärsinyt viimeiset kymmenen vuotta tuki- ja liikuntaelinoireista selän ja lonkan vuoksi. Molemmat ovat nyt operoitu.

Aki on käyttänyt aktiivisesti varsinkin työterveyslääkärin ja työfysioterapeutin palveluita. Pitkissä asiakassuhteissa yhteistyö on tiivistä ja vastuutiimi todella tuntee työt ja työntekijät. Tämä onkin Akin mielestä ollut erittäin tärkeää tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidossa.

”Halusin jatkaa tutulla työfysioterapeutilla esimerkiksi lonkkaleikkauksen jälkeen, sillä hän tuntee minut ja taustani, ja osasi siten parhaiten jatkaa kuntoutusta eteenpäin”, Aki kertoo.

Aki sinnitteli pitkään fyysisesti kuormittavassa leipomotyössä, ajatuksenaan ja toiveenaan jatkaa tuttua työtä eläkeikään saakka. Työn kuormittavuutta pyrittiin vähentämään monella eri tavalla; lisättiin fyysistä lihaskuntoa fysioterapeutin ohjeilla, ja välillä Aki oli osasairauspäivärahalla. Haettiin myös Kelan lääkinnällistä kuntoutusta eli laitoskuntoutusta, tules-kurssia, joka toteutuikin ja kevennettiin työtä työnantajan toimesta.

Työkykyvalmentajan avulla uusia ajatuksia

Akin vaivat johtivat kuitenkin lopulta siihen pisteeseen, että yhdessä todettiin, että fyysisesti kuormittava työ ei enää sovellu hänelle. Aki pääsi työterveyslääkärin ohjaamana työkykyvalmentajan kanssa kartoittamaan työkyvyn, terveyden ja kiinnostuksen mukaisia mahdollisuuksiaan jatkaa työelämässä. Akin työnantaja suhtautui positiivisesti uudelleenkouluttamiseen ja ensin pohdittiin, löytyisikö sieltä sopivaa uutta uraa. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja suunnitelmaa lähdettiin yhdessä työstämään kohti uutta uraa.

”Työkykyvalmentajat auttavat apua tarvitsevaa työntekijää tiedostamaan uudelleen omaa osaamistaan, kun pitkittyneen oireilun seurauksena usko omiin mahdollisuuksiin on alkanut heikentyä. Työkykyvalmentaja auttaa työntekijää löytämään uudelleen paikkansa työelämässä, selkiyttämään omia tavoitteita ja laatimaan suunnitelman niihin pääsemiseksi. Työkykyvalmentajan tapaamisissa ei keskitytä niinkään oireisiin ja hoitoon vaan keskitytään löytämään mahdollisuuksia ja suunnataan ajatukset jäljellä olevaan työkykyyn, motivaatioon ja voimavaroihin”, kertoo Finlan työkykyvalmentaja Sarita Ikkala.

Akin tapauksessa työkykyvalmentaja auttoi käytännössä mm. osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisessa, erilaisten vaihtoehtojen selvittämisessä ja hakuprosesseissa. Työkykyvalmentajan, työeläkelaitoksen vastuuhenkilön ja Akin välinen yhteistyö on ollut sujuvaa ja mutkatonta. Aki päätyi hakemaan työkokeilupaikkaa ja saikin kolmen kuukauden työkokeilupaikan erityistä tukea tarvitsevien nuorten parista. Aki on viihtynyt työkokeilussa erittäin hyvin:

”Toivoisin, että pääsisin uudelleen kouluttautumaan oppisopimuksella esimerkiksi henkilökohtaiseksi avustajaksi tai kouluavustajaksi täällä samassa paikassa. Koen, että minulla on annettavaa nuorille, ja ymmärrän monia heidän haasteistaan, koska olen itsekin elänyt fyysisten haasteiden kanssa.”

”Suunnitelma etenee ja työkokeilun avulla arvioidaan, miten uusi ammatti soveltuu ja miten jatketaan. Ammatillisen kuntoutuksen prosessissa oleellista on rakentaa luottamuksellinen ja toimiva yhteistyösuhde kuntoutujan kanssa. Osaamisen vahvistaminen ja tuki prosessissa rinnalla kulkien mahdollistavat onnistuneen lopputuloksen. Parasta tässä on, kun pääsee näkemään kuntoutujan innostumisen ja onnistumisen ilon, jota työelämään paluu monille tuottaa”, Sarita toteaa.

Älä jää vaivojen kanssa yksin

Aki kokee saaneensa työterveyshuollosta paljon apua. ”Finlan henkilöstö on osaavaa ja olen saanut aina henkilökohtaista ja joustavaa palvelua”, Aki kertoo. ”Silloin kun on itse kipeä, on tärkeää, että asiat hoituvat työterveydessä helposti ja on tutut henkilöt hoitamassa”, hän lisää.

”Olen oppinut ottamaan tuki- ja liikuntaelinvaivat tosissani. Kun myöntää itselleen, että tarvitsee apua ja pyytää sitä, niin apua kyllä saa. Minulla on käynyt hyvä tuuri, sillä olen saanut ympärilleni Finlan ammattitaitoiset asiantuntijat, joiden apuun ja tukeen olen voinut luottaa tilanteessa kuin tilanteessa. Oma asenne on kuitenkin lopulta se mikä ratkaisee, pessimismi syö turhaan voimavaroja!” Aki tiivistää vinkkinsä muille tuki- ja liikuntaelinvaivojen kanssa painiville.

Lähteet:

De Kok, J., Vroonhof, P., Snijders, J., Roullis, G., Clarke, M., Peereboom, K., Van Dorst, P. & Isusi, I. 2019. Work-related MSDs: prevalence, costs and demographics in the EU-Summary. EU-OSHA.

https://www.ttl.fi/tyontekija/tuki-liikuntaelinten-terveys/