Juuret pohjoismaisissa fysioterapian perinteissä ja Suomessa jo 1960-luvulla
Perinteisesti ajatellen fysioterapiassa hoidetaan ihmisen kehoa. Pohjoismaissa on kuitenkin jo pitkään kehittynyt fysioterapian muoto, jossa otetaan kehon lisäksi mieli mukaan terapiaan. Suomessakin 1960-luvulla otettiin mukaan pelkän kehon hoitamisen lisäksi henkiseen puoleenkin vaikuttavia keinoja, kuten luovaa liikuntaa ja rentoutumista. Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääntyessä perinteisen fysioterapian lisäksi on tilaa saanut mm. psykosomaattinen fysioterapia ja vuonna 1994 psykofyysinen fysioterapia -käsite vakiintui käyttöön.
Nykyisellään psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian muoto, jossa huomioidaan paremmin kehon ja mielen yhteys. Näin voidaan vaikuttaa kehon hyvinvointiin, huoltamalla mieltä ja toisin päin. Kun mieli voi paremmin, kehonkin jännitystilat voivat laueta ja helpottaa oloa.
”Psykofyysistä fysioterapiaa voidaan pitää jo vakiintuneena kuntoutuskäytäntönä. Kokemusperäistä tietoa on jo runsaasti olemassa ja tieteellistä näyttöä kasvavassa määrin.” Kelan raportti 2016: Psykofyysinen fysioterapia kuntoutusmuotona (materiaalista: Johdatus psykofyysiseen fysioterapiaan, 2022, M. Maljanen ja E. Kyllönen).
Mistä psykofyysistä fysioterapiaa saa ja kuka sitä voi antaa?
Psykofyysinen fysioterapeutti ei ole suojattu ammattinimike, joten kuka tahansa fysioterapeutti voi työskennellä psykofyysisestä lähestymistavasta käsin. Psyfy ry:n suositus kuitenkin on, että asiasta kiinnostunut fysioterapeutti kävisi 30 opintopisteen verran alan koulutusta (korkeakoulutasoista) ja kehittäisi omaa ammatillista osaamistaan jatkuvasti. Psykofyysistä fysioterapiaa voi tiedustella, vaikka omalta työterveyshoitajalta tai -lääkäriltä. Psykofyysisiä fysioterapeutteja on sekä julkisella että yksityisellä puolella.
Finla Työterveydessä toimiva työfysioterapeutti Helka Mäkelä innostui opiskelemaan psykofyysistä fysioterapiaa, kun fysioterapeuttiystävä kertoi omista opintokokemuksistaan. Helka alkoi tutustua aiheeseen ja, mitä enemmän hän aiheesta luki, sen tärkeämmäksi hän koki psykofyysisen fysioterapian tuomisen omaan työhönsä. Työfysioterapeuttina Helka on nähnyt mm. erilaisten traumojen jättämiä fyysisiä haasteita esimerkiksi kroonisia hartia- ja niskajumeja, joita voitaisiin helpottaa psyfyn (psykofyysisen fysioterapian) keinoin.
Psykofyysinen fysioterapia joustaa asiakkaan tarpeen mukaan
Psykofyysinen fysioterapia voi olla hyvin voimavaralähtöistä, mikä tarkoittaa sitä, että fysioterapeutin kanssa käydään läpi asiakkaan todellinen kapasiteetti toimia oman muutoksensa veturina. Joskus tilanne voi olla niin kuormittava, ettei asiakkaalle kannata tehdä pitkää listaa kotona tehtävistä harjoitteista, jotka sitten vain jäävät tekemättä ja pahimmillaan lisäävät harmitusta. ”Läsnäolo on tärkeää. Kokemuksellisuus, kehollisuus sekä erityisesti, miten ammattilainen ottaa asiakkaan vastaan, jotta toiselle jää olo, että on kuunneltu ja ymmärretty.” kertoo Helka omasta vastaanotostaan.
Monesti vastaanotolle hakeutuvalla henkilöllä on uniongelmia. Stressaava elämäntilanne vaikeuttaa nukkumista ja negatiivinen kierre on valmis. Psykofyysisen fysioterapian yksi kulmakivistä on hengitys, jota käytetään paljon erilaisissa rentoutusharjoituksissa. Joillekin toimii paremmin esimerkiksi jännitys-rentoutus-harjoitukset, toisia taas mielikuvatyyppiset harjoitteet auttavat rentoutumaan. Psyfyn hienous on juuri siinä, että kuunnellaan asiakasta ja autetaan yksilönä.
Kenelle psykofyysinen fysioterapia sopii?
Työfysioterapeutti Helkan mielestä psyfy sopii esimerkiksi:
- stressaantuneille ja fyysisesti ahdistuneille
- traumakokemuksen läpikäyneille
- sotakokemuksista ja -ahdistuksesta kärsiville
- syömishäiriöisille
Erikoistuessaan psykofyysiseen fysioterapiaan Helka käsitteli omassa lopputyössään väkivallan uhkatilanteita ja sitä, miten tilanteet voivat jäädä kehoon erilaisina käyttäytymismalleina ja stressitekijöinä. Kuka tahansa voi hyötyä psyfystä. Myös kroonisista kivuista kärsivät voivat saada omaan arkeensa rentoutuskeinoja sekä tapoja suhtautua omaan muuttuneeseen kroppaansa ja elämäntilanteeseensa uudella tavalla.
Psykofyysinen fysioterapia työterveydessä
Työterveydessä fysioterapeuttia tavataan yleensä lyhyempiä jaksoja, esim. 1–3 kertaa. Kertojen tarkoituksena on antaa asiakkaalle itselleen avaimia, joiden avulla hoitaa omaa kehoa ja ymmärtää sitä paremmin. Vastaanotolle tullaan yleensä lääkärin tai hoitajan kautta, mutta asiakas voi varata itse myös suoraa ajan nettiajanvarauksen kautta.
Lue lisää:
Ravinnon merkityksestä hyvinvointiin. Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät ravitsemusterapeutin vastaanotolla.
Käytännönläheisiä vinkkejä oman hyvinvointisi ylläpitoon. Uupuminen saa miettimään, kelpaanko ja selviänkö
Kaikki artikkelimme täältä.
