Tänään vietetään kansainvälistä sosiaalityön päivää. Joka maaliskuun kolmantena tiistaina järjestetyn teemapäivän tarkoituksena on tuoda näkyviin tärkeää työtä tekevät sosiaalialan ammattilaiset.
Tiesitkö, että Finlassa työskentelee myös työterveyshuollon sosiaalialan asiantuntijoita?
Avaimena ennaltaehkäisevyys
Monesti mielletään, että työterveyshuoltoon otetaan yhteyttä vain silloin, kun ollaan sairaana: flunssaisena, uupuneena tai muilla tavoin fyysisesti tai psyykkisesti oireilevana. Ihminen koostuu kuitenkin fyysisen ja psyykkisen osa-alueen lisäksi myös sosiaalisesta osa-alueesta, ja näiden kaikkien kohdalla työterveyshuoltoon hakeutuminen saattaa olla toisinaan paikallaan.
”Ihminen ei sairastu aina pelkästään fyysisistä syistä. Ajoittain esimerkiksi yksilön talouden hoitaminen saattaa olla niin kaoottisessa tilassa, että se sairastuttaa. Toisinaan myös ihmisen elämäntilanne muuttuu radikaalisti, ja nykyisen työn puitteet eivät enää tue jaksamista omassa elämässä. Työssäkäyvät ihmiset tarvitsevat siksi myös sosiaalista apua. Yritämme ratkaista asiat itse hirveän pitkälle ennen kuin avaamme suumme muille. Kun tilanteessa yritetään sinnitellä mahdollisimman pitkään kertomatta kenellekään, asiat kasaantuvat ja voivat jäädä helposti hoitamatta.”, kuvailee Finlan työterveyshuollon sosiaalialan asiantuntija Sarita Ikkala.
”Me sosiaalialan asiantuntijoina teemme työtä sen eteen, että ihminen saa työhönsä voimavaraistumisen välineitä jo työssä ollessaan ja työtä tehdessään – ei pelkästään silloin, kun sairauden oireita on alkanut ilmetä. Kohtaamme ihmisen kokonaisuutena ja tätä varten meillä on myös riittävän pitkät vastaanottoajat.”, Ikkala jatkaa.
Ohjauksen monet keinot
Työterveyden sosiaalialan asiantuntijoilla on laaja työkalupakki työntekijöiden auttamiseen. Keinoja yhdistää kuitenkin se, että niiden avulla työntekijä saa itselleen välineitä ongelman ratkaisemiseen.
”Me sosiaalialan asiantuntijoina voimme pureutua työntekijän tilanteeseen esimerkiksi palvelunohjauksen keinoin. Selvitämme henkilön kokonaistilanteen ja ohjaamme häntä konkreettisesti eri palvelujen ja lisätiedon äärelle. Tilanteen kokonaiskuvan hahmottaminen lisää henkilön motivaatiota ja luottamusta siihen, että tilanteesta selviää.”, Finlan työterveyshuollon sosiaalialan asiantuntija Kirsi Niittymäki kertoo.
Ongelmiin pureudutaan ratkaisukeskeisellä tavalla.
”Ratkaisukeskeisen otteen avulla kuljetaan pienin ja positiivisin käytännön askelin kohti ratkaisua. Konkreettiset ja pienet askeleet ovat toisinaan niitä merkittävimpiä: ne lisäävät ihmisen pystyvyyden tunnetta, mikä voimaannuttaa ja kasvattaa motivaatiota.”, Niittymäki sanoo.
Toinen tärkeä keino on auttaa henkilöä tunnistamaan omat vahvuutensa. Näin tehdään esimerkiksi ammatinvalinnan neuvonnalla, kun henkilö haluaa urasuuntaansa uutta näkökulmaa.
”Meillä jokaisella on paljon vahvuuksia ja osaamista. Vaikka elämäntilanne olisi sillä hetkellä haasteellinen, on tärkeää löytää ne asiat, jotka toimivat omassa arjessa palautumisen keinoina, tuottavat onnistumisen kokemuksia ja mielihyvää. Kun henkilö tiedostaa omat vahvuutensa, hän pystyy ohjaamaan omaa polkuaan paremmin näiden vahvuuksien suuntaan. Mottona toimii usein ’Se mikä ei toimi – muuta sitä. Se mikä toimii – vahvista sitä’.”, Ikkala sanoo.
Työterveyshuollon sosiaalialan asiantuntijan työ poikkeaa esimerkiksi kuntien aikuissosiaalityöstä, vaikka niissä on myös samoja elementtejä.
”Me voimme ohjata henkilön oikean tahon, kuten TE-toimiston, vammakohtaisten liittojen tai kuntoutuksen pariin tilanteen selvittämisen aloittamiseksi. Avaimena työssämme on ihmisen kohtaaminen kokonaisuutena ja omien asioidensa parhaana asiantuntijana. Arjen haasteisiin pitää pystyä pureutumaan siinä vaiheessa, kun suurta ongelmaa ei ole ehtinyt vielä muodostua. Tätä silmällä pitäen järjestämme myös ohjauksia sekä pienryhmissä että isommissa ryhmissä, ja saatavilla on myös moniammatillisesti toteutettavia yrityksille räätälöityjä ohjauksia.”, Ikkala kertoo.
Missä tilanteessa sosiaalialan asiantuntijaan sitten kannattaa olla yhteydessä? Sekä Ikkala että Niittymäki ovat sitä mieltä, että asioihin puuttumiselle ei ole liian varhaista ajankohtaa.
”Kaikki mieltä askarruttavat asiat kannattaa ottaa puheeksi esimerkiksi lääkärin ja hoitajan pakeilla, vaikka ne eivät suoranaisesti liittyisivätkään sairauteen. Hyvä ammattihenkilöstö auttaa tunnistamaan asiat, joiden kohdalla sosiaalista apua tarvitaan, ja ohjaa eteenpäin sosiaalialan asiantuntijalle.”, Ikkala tiivistää.
”Koskaan ei ole tullut sellaista tunnetta, että joku olisi vastaanotolla turhaan, sillä mielestäni ei ole olemassa liian varhaista vaihetta hakeutua avun äärelle. Neuvotteluasioissa on mahdollisuus hyödyntää myös etäpalveluita, jotka madaltavat yhteydenoton kynnystä.”, Niittymäki lisää.
