Finla Työterveys Oy on kehittänyt Tulevaisuuden työkyky -konseptin, jolla tuetaan työyhteisön hyvinvointia, osaamista ja urasuunnittelua. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voidaan pienentää uupumisen riskejä ja vähentää sairauspoissaoloja.
Suomalaisten kasvava pahoinvointi työelämässä näkyy monilla mittareilla. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan Suomessa menetetään vuodessa 17 miljoonaa työpäivää mielenterveyssyistä. OECD:n raportista puolestaan selviää, että mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Summa koostuu työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannuksista sekä sosiaaliturvasta.
Nuorten aikuisten mielenterveysperusteiset eläköitymiset ovat kasvaneet voimakkaasti 20 vuoden aikana.
– Erityisesti työuran alkutaipaleella olevien työntekijöiden jaksamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Kun nuori aikuinen uupuu, ollaan jo myöhässä. Avoimuuden kulttuuri jaksamisen ja osaamisen suhteen on ensimmäinen askel työkyvyn tukemisessa, korostaa työkykyvalmentaja Sarita Ikkala.
Työkykyä voidaan ylläpitää ja parantaa parhaiten ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Tulevaisuuden työkyky ‑konseptin mukaisessa ryhmävalmennuksessa tuetaan asiakkaiden työkykyä muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhdestä kuuteen kuukautta kestävillä valmennuksilla saavutetaan vaikuttavia tuloksia, jotka ulottuvat koko työyhteisöön.
Vertaistuki vahvistaa
Tulevaisuuden työkyky -konseptia sovelletaan räätälöidysti asiakasyritysten tarpeiden mukaan. Työnantaja valitsee valmennuksessa käsiteltävät aiheet yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Ryhmävalmennukset koostuvat yhteisistä kokoontumisista valittujen aiheiden äärellä sekä joissain valmennuksissa työkykyvalmentajan kanssa käytävistä yksilökeskusteluista. Yksilökeskusteluissa muodostetaan oma henkilökohtainen tavoite valmennukselle.
– Valmennuksissa syvennytään eri työntekijäryhmien haasteisiin. Esimerkiksi nuorille aikuisille suunnatun Hyvä mieli -ryhmän ideana on käsitellä muun muassa ahdistuneisuutta vertaistyöskentelyn avulla. Esihenkilöille suunnatussa Esihenkilöluotsi-valmennuksessa käydään läpi johtamiseen liittyviä arjen tilanteita työnohjausmenetelmiä hyödyntäen, kuvailee Finlan vastaava työterveyspsykologi Heidi Ruohotie.
Tulevaisuuden työkyky -valmennusten aiheita voivat olla esimerkiksi osaamisesta huolehtiminen, työuralla tapahtuvat muutokset, vuorovaikutus työyhteisössä, stressin hallinta tai palautuminen.
Tuetaan sisäistä motivaatiota
Finlan työkykyvalmentajan lisäksi valmentajina toimivat tarpeen mukaan työfysioterapeutti, työterveyspsykologi, ‑hoitaja tai ‑lääkäri, jotka tuovat kokonaisuuteen oman työterveyshuollon näkökulmansa.
Valmennuksissa hyödynnetään Ikkalan yhdessä kollegansa kanssa kehittämää Oivallus-työkalua, joka auttaa kartoittamaan työntekijän kokonaistilannetta osaamisen ja työuran kannalta ja tukemaan motivaatiota. Aktiivisessa käytössä on myös Työterveyslaitoksen kehittämä Kykyviisari, joka kertoo työ- ja toimintakyvystä asiakkaan itsearvion pohjalta. Lisäksi työfysioterapeutti voi mitata eri menetelmien avulla fyysistä kuntoa ja palautumista.
– Valmennuksessa pyritään tunnistamaan oma osaaminen ja kyvykkyys sekä löytämään piilevät voimavarat. Ihmisellä voi olla paljonkin osaamista, mutta jaksamisen kannalta on oleellista tietää, millä osa-alueella kasvaa henkilökohtainen motivaatio, perustelee Ikkala.
Vuoropuhelu vahvistaa työyhteisöä
Työntekijöillä voi olla haasteita esimerkiksi jaksamisen, hallinnantunteen ja työelämätaitojen kanssa. Myös kokemukset osaamattomuudesta ja riittämättömyyden tunteesta ovat yleistyneet, ja ne voivat johtaa näköalattomuuteen ja pitkittyessään sairastumiseen. Monien mielenterveyttä kuormittavat lisäksi maailmanlaajuiset uhat, kuten pandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi.
– Kuormitustekijöiden tunnistamisen lisäksi on tärkeä käydä keskustelua myös siitä, mikä on hyvin ja missä ihminen on onnistunut. Tulevaisuuden työkyky -konseptin perusajatuksena on vahvistava ja rakentava vuoropuhelu työyhteisössä, painottaa Ruohotie.
Osallistujat ovat kokeneet ryhmä- ja yksilötapaamiset merkityksellisiksi hetkiksi, jolloin pysähdytään yhdessä miettimään, mistä parempi arki syntyy. Osallistujat ovat lähes poikkeuksetta raportoineet saaneensa paremman hallinnan tunteen omasta urastaan. Monet kokevat myös fyysisen kuntonsa kohenneen ja elämäntapojensa parantuneen valmennuksessa opittujen hyvien rutiinien myötä.
Lue lisää:
Finlassa rakennetaan tulevaisuuden työkykyä
Finlan matalan kynnyksen palvelut tukevat mielen hyvinvointia
