Työelämätaidot ja -osallisuus maahanmuuttajataustaisen työntekijän työskentelyn tukena

Maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdytykseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. On hyvä varmistaa, että työntekijä tuntee riittävästi suomalaisen työelämän oikeuksia, vastuita ja velvoitteita, kuten työsuhde- ja työturvallisuusasiat. Työ on maahanmuuttajataustaiselle henkilölle erityisen tärkeää, joten työyhteisöön sopeutumiseen kannattaa panostaa. Finla Työterveys tarjoaa työkykyvalmentajien toimesta yrityksille työelämätaidot-luentoja ja -valmennuksia.

Muuton myötä uuteen normaaliin

Muuton kokenut ihminen tai perhe ei uuteen kulttuuriin asettuessaan enää toimi samoilla pelimerkeillä kuin lähtöyhteiskunnassaan. Kotiutumisprosessi, jossa vastaanottavan maan tavat ja käytänteet lomittuvat omiin kulttuurisiin malleihin, synnyttää ”uuden normaalin”. Uuteen maahan asettautumisessa auttaa se, että muuttaja saavuttaa uudelleen kokemuksen jokapäiväisen elämänsä hallinnasta. Tavalliset rutiinit, elämän mielekkyys ja vastavuoroiset kontaktit uusiin ihmisiin tukevat arjen ennustettavuutta. Usein muuttaminen tarkoittaa tärkeiden perhe- ja sukulaisuussuhteiden katkeamista, ja perheiden ollessa hajallaan perheenjäsenistä koetaan huolta ja ikävää.

Kotoutumistyötä valtakunnallisesti tekevän Moniheli ry:n mukaan maahan muuttaneet henkilöt kertovat keskeisimpien työllistymisen haasteiden olevan kielitaidon puute (80 %), ammatillisten verkostojen puute (30 %) ja työkokemuksen puute (25 %). Lisäksi suomalaisten työmarkkinoiden erityispiirteet voivat jäädä epäselviksi, kun uuden maan työelämän pelisäännöissäkin on jotakin uutta ja jotakin vanhaa, sekä tuttua että outoa.

Maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdytykseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Oleellista on selkokielistää tai tarvittaessa kuvittaa keskeisimmät seikat. Sisäistä viestintää voi muokata helpommin ymmärrettävälle kielelle. Lisäksi on varmistettava, että työntekijä tuntee riittävästi suomalaisen työelämän oikeuksia, vastuita ja velvoitteita, kuten työsuhde- ja työturvallisuusasiat tai vaikkapa työelämän järjestäytymiskäytänteet ja ammattiliitot. Työelämäosallisuus ja verkostoituminen siinä voivat siis kannatella ja muodostua ratkaisevaksi tekijäksi koetussa toimijuudessa ja kuulumisessa.

Moninaiseen työelämäosallisuuteen

Suomi on ikääntyvä yhteiskunta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomen huoltosuhde oli 130 eli sataa työssä käyvää henkilöä kohti oli 130 työn ulkopuolista tai työtöntä henkilöä. Suurten ikäluokkien eläköityessä kasvaa tarve niin työperäiseen maahanmuuttoon kuin jo Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ihmisten työelämäosallisuuteen. Voidaankin sanoa, että yksi yhteiskunnallisesti tärkeimmistä tavoitteista on maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten ihmisten työllistymisen tukeminen.

Maahanmuuttajien työelämäosallisuutta tarkastellessa on hyvä muistaa, ettei maahanmuuttajia tule yleistää yhdeksi yhtenäiseksi ryhmäksi. Jokaisella on ainutlaatuinen suhde kulttuurilliseen taustaansa, jonka vuoksi stereotyyppisiin oletuksiin on syytä suhtautua varauksella. Kulttuurit ovat myös muuttuvia. Ihmisillä voi olla erilaisia kulttuurisia identiteettejä tai sekoitelmia useista kulttuureista, ja tämä väistämättä vaikuttaa koettuun ammatti- tai työidentiteettiin.

Tämä joustavuus ja huokoisuus tulee säilyttää myös työterveyshuollon monikulttuurisen työn tukemisen keinoissa. Yhteisen kielen puuttuessa voivat vuorovaikutuksen tukena olla esimerkiksi puhelintulkit tai sähköiset käännössovellukset. Työpaikoille voidaan suunnitella mentorointiohjelmia tai työelämäkummeja. Parhaimmillaan monikulttuurisesta työyhteisöstä voi muodostua yhteisen jakamisen ja oppimisen paikka, jossa eri kansalaisuudet, taustat ja äidinkielet hyödyttävät paitsi työntekoa, myös monikulttuurisia asiakkuuksia.

Työterveyshuolto työnantajan lakisääteisenä velvoitteena saattaa olla maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle lähtökohtaisesti vieras toimija. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan osa maahanmuuttajataustaisista palkansaajista jääkin koko väestöä useammin työterveyshuollon palveluiden ulkopuolelle. Lisäksi suuri osa heistä kokee, ettei työterveyshuollon käyttömahdollisuuksia ole riittävästi selvitetty. Toisaalta maahanmuuttajat pitävät työn, työyhteisön ja työpaikan henkilösuhteita myönteisempinä kuin koko väestö keskimäärin. Työ on siis hyvin tärkeä osa elämää.

Työpaikoilla on tärkeää herättää keskustelua siitä, miten kulttuurien erot vaikuttavat työn sujuvuuteen ja vuorovaikutukseen. Työterveyshuoltoa tulee kehittää edelleen niin, että se vastaa kattavasti ja nykyistäkin paremmin myös maahanmuuttajataustaisen asiakaskunnan ja työyhteisöjen monikulttuuristen erityispiirteiden tarpeisiin.