Yhä useammin vastaanotolleni saapuu ihminen, joka on kärsinyt vatsaoireista jo pidemmän aikaa. Oireet ovat usein hyvin moninaisia ja esiintyvät kausittain. On tutkittu, tähystetty, otettu laboratoriokokeita, mutta mitään selvää syytä oireille ei kuitenkaan ole koskaan löydetty.
Vastaanotollani keskustelu kääntyy elämäntapoihin ja vuorokausirytmiin. Keskustelun pohjalta useimmiten selviää monia merkittäviä asioita. On kiirettä, stressiä, huolia ja murheita. Työelämän paineet ja perhe-elämän vaatimukset aiheuttavat ahdistuneisuuden tunteita. Jännitys, stressi, huoli ja suru vaikuttavat vatsan toimintaan ja saavat ärtyneen suolen oireilemaan. Tutkimukset osoittavat, että suoliston ja keskushermoston väliltä on löydetty selvä yhteys.
Suolisto käsitetään usein ainoastaan ruoan käsittelykeskukseksi, vaikka todellisuudessa suolisto siis vaikuttaa vahvasti myös mielialaamme ja päätöksen tekoomme. On havaittu, että masentuneen ihmisen ruoansulatus on lähes toimimattomassa tilassa. Tiedetään myös, että suolistomikrobit saattavat vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen. Selittämättömistä vatsakivuista kärsii useampi kuin joka kymmenes.
Kun selville oireille ei saada syytä, jatkuva oireilu saattaa aiheuttaa voimakasta huolta siitä, että sairastaisi jotakin vakavampaa tautia. Se tietenkin lisää ahdistusta, mikä puolestaan pahentaa oireita, ja kierre on valmis. Tässä vaiheessa luottamus asiakkaan ja hoitohenkilön välillä on oltava vahva, jotta oireista voidaan keskustella rauhallisesti ja ajan kanssa, niin, että asiakkaan mieli rauhoittuu.
Keskustelun jatkuessa usein myös selviää, että ihmisellä ei välttämättä ole voimia eikä aikaa pitää huolta kunnolla itsestään, syödä terveellisesti ja säännöllisesti, liikkua tai nukkua riittävästi. Murheet ja huolet saavat vatsan toiminnasta huolehtimisen tuntumaan toissijaiselta, jolloin tulee helposti esimerkiksi nautittua ruoka-aineita, jotka eivät välttämättä tue vatsan normaalia toimintaa. Myös kiireessä syöminen yleistyy ja ruokailuajat unohtuvat. Olisi hyvä muistaa, että hyvinvoiva suolisto auttaa käsittelemään myös henkistä painetta ja stressaavia tilanteita.
Näissä tilanteissa haluan muistuttaa ihmisiä tekemään jotain itselle mieluisia asioita. Se voi olla lenkki metsässä, mielekkään kirjan lukeminen tai vaikka leipominen. Se, että tekee jotain itselle mieluisaa, saa hyvänolon hormonit liikkeelle ja stressi lievittyy. Monesti vatsaoireetkin helpottavat tässä vaiheessa. Kuten lapsillakin on säännölliset ruoka-ajat ja nukkumaanmenoajat, on myös aikuisilla oltava säännöllisyyttä elämässä. Säännölliset ruoka-ajat, riittävä uni ja lepo sekä riittävästi liikuntaa vievät pitkälle toiminnallisten vatsaoireiden helpottamisessa.
Elina Mäenpää
Ravintovalmentaja, Sairaanhoitaja
Finla Työterveys
