Työyhteisötaidot ylläpitävät ja edistävät työkykyä

Aina välillä keskustellaan vastaanotoilla siitä, kuinka tulla toimeen lähimpien työkavereiden kanssa. Entä miten alainen tulee toimeen esimiehensä kanssa tai esimies alaistensa kanssa?

Yksi työpaikan tärkeä voimavara on hyvät työyhteisötaidot, jotka osaltaan ylläpitävät ja edistävät työkykyä. Hyvän vuorovaikutuksen tavoitteena on toimia rakentavasti ja asiallisesti työntekoa tukien ja yhteistyötä parantaen.

Hyvä käyttäytyminen töissä on aina valinta. Vuorovaikutustaitoja on mahdollista oppia, omaa käytöstään voi muuttaa, ja muutoksessa oma asenne on tärkeä. Kykyjä ja lahjakkuuksia on erilaisia, joten ei kannata verrata itseään muihin. Monella työpaikalla on luotu tähän liittyen omat pelisäännöt, ja niiden ympärille voidaan luoda yhteisiä toimintatapoja.

Työyhteisötaitojen tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi täsmällisyys, tunnollisuus, luotettavuus, rehellisyys, tietoinen joukkuehenkinen toiminta, huomaavaisuus, toisten arvostaminen sekä sitoutuminen työhön ja työnantajaan.

Työurat

Työurien pidentyessä on hyvä muistaa, että eri sukupolvet arvostavat eri asioita.  On ymmärrettävää, että eri ikäisten työkavereiden välille saattaa tulla väärinymmärryksiä, ja aikaa myöten työtä koskevat odotukset ja suhde työhön muuttuvat. Eri ikäiset henkilöt tuovat kuitenkin monipuolisuutta työyhteisöön.

Työkokemuksen kasvaessa itseluottamus ja ammatti-identiteetti kehittyvät. Terveys ja työkyky kuitenkin vaihtelevat vuosien kuluessa ja myös elämäntilanne vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihminen pystyy satsaamaan työhön.

 

Tunteet

Tunteiden merkitys työyhteisössä on tärkeää. Tunteet kuuluvat työyhteisön arkeen ja ne myös tarttuvat. Myönteiset tunnetilat auttavat näkemään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.

Arvostus on edullinen keino parantaa työhyvinvointia. Kaikki toivovat ja odottavat saavansa arvostusta työpaikan ihmissuhteissa, ja erityisen tärkeää on esimiehiltä saatu arvostus. Esimiehen yhtenä tehtävänä onkin osoittaa henkilökunnalle arvostusta ja auttaa työntekijöitä onnistumaan työssään.

Kehityskeskustelut ovat hyvä tuki silloin, kun mietitään omaa työroolia ja siihen liittyviä odotuksia. Lukuisten tutkimusten mukaan suhde esimieheen on ensiarvoisen tärkeä tekijä työntekijän hyvinvoinnille ja suoriutumiselle. Niinpä on myös tärkeää huolehtia siitä, että esimiehen oma jaksaminen ja hyvinvointi ovat kunnossa.

Pulmat

Hankaluudet työpaikan ihmissuhteissa vaikuttavat huomattavasti koko työyhteisöön ja sen tuottavuuteen. Yksityiselämässä on mahdollista päättää vapaammin siitä, kenen kanssa työskennellään, mutta näin ei ole työmaailmassa. Ihmissuhteet ovat vastavuoroisia. Esimerkiksi oma käytös voi saada toisen reagoimaan ongelmallisesti.

Huonoja päiviä on kaikilla. Tärkeää on se, miten tapahtuneeseen reagoidaan, ei niinkään se, mitä tapahtui. Kysy miten ja mitä tapahtui, älä miksi ja miltä tuntuu. Kaksi viimeistä kysymystä voivat saada aikaan ärsyyntymistä ja syyttelyä. Tämä aiheuttaa negatiivisuutta, ja negatiivinen energia tarttuu kaksi kertaa nopeammin ja tehokkaammin kuin positiivinen energia.

Kaikki pulmat tai häiriöt eivät kerro laajemmasta ongelmasta. Monesti asia kannattaa vain ratkaista ja siirtyä eteenpäin. Silloin, jos jokin pulma tai häiriö toistuu usein, tai jos ilmenee aivan uudenlaisia pulmia, ne kannattaa ottaa yhteisesti tarkastelun alle.

Huonoon työkäyttäytymiseen ja yhteistyökyvyttömyyteen puuttuminen on esimiehen tehtävä. Jos tilanteeseen ei puututa, annetaan lupa huonolle käytökselle, joka voi levitä.

Ihmiset ovat kaiken aikaa eri mieltä keskenään – se kuuluu elämään. Sen vuoksi elämäntaitoihin kuuluu taito neuvotella toimiva kompromissi.

 

”On syytä viljellä molemminpuolista kunnioitusta. Se on kaiken vuorovaikutuksen perusta. Edellytä sitä myös itseltäsi.”

”Kannattaa muistaa, että on hyvä puhua työkavereista hyvää myös heidän selkänsä takana.”

”Kanna huolta muista, kannusta ja anna positiivista palautetta.”

– Juhani Tamminen

 

Virpi Ylikoski
työterveyshoitaja
Finla Työterveys Oy