Tunnista uniapnea ajoissa

Uniapnean esiintyvyys on jopa 9–24%. Suomessa uniapneasta kärsii vähintään 300 000 ihmistä. 80–90 % uniapneaa sairastavista ihmistä ei tiedä sitä sairastavansa.

Kun ihminen nukahtaa, ylähengitysteitä tukevat lihakset rentoutuvat. Rakenteellisesti ahtaissa ylähengitysteissä lihasten unenaikainen rentoutuminen voi johtaa hengitysilman virtauksen estymiseen kokonaan tai osittain.

Aikuisen obstruktiivisella uniapnealla tarkoitetaan toistuvia vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta unen aikana. Hengityskatkos voi kestää jopa yli minuutin. Hengityskatkoksiin liittyy veren happikyllästeisyyden pieneneminen, ja ne päättyvät tavallisesti lyhyisiin tiedostamattomiin havahtumisiin unesta.

Toistuvat hengityskatkokset tai hengityksen vaimentumat ja niihin liittyvät havahtumiset häiritsevät unta. Univajetta ja unen rikkonaisuutta pidetään uniapneapotilaan päiväväsymyksen syynä.

Uniapneaa voidaan kutsua nykyisin kansantaudiksi, sillä ylipaino on yleistynyt. Lisääntyvän tietoisuuden ja tehostettujen tutkimusten myötä uniapnea diagnosoidaan entistä useammin.

Uniapnean syyt

Uniapneaa sairastavista 50–70 prosenttia ovat ylipainoisia. Ylipainoisilla ylähengitysteiden alueelle kertynyt rasvakudos ahtauttaa selinmakuulla ylähengitysteitä kasaan.

Kolmasosa uniapneapotilaista on normaalipainoisia. Heillä kasvosuhteiden tai purennan poikkeavuudet voivat altistaa uniapnean kehittymiselle.

Muita uniapnealle altistavia tekijöitä ovat rakenteellisesti ahdas nielu, pitkäaikainen nenän tukkoisuus ja suuret nielurisat.

Uniapneaa esiintyy niin miehillä kuin naisilla, mutta naissukuhormonit suojaavat naisia osittain. Vaihdevuosien jälkeen uniapnean esiintyvyys naisilla lisääntyy miesten tasalle. Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla.

Mistä uniapnean tunnistaa?

• unenaikaiset hengityskatkokset
• äänekäs kuorsaus ja suun kuivuminen
• päiväaikainen väsymys ja nukahtelu
• heräily tukehtumisen tunteeseen
• lisääntynyt yöllinen virtsaamisen tarve
• yöhikoilu
• aamupäänsärky
• muistin ja keskittymiskyvyn häiriöt
• ärtyneisyys

Uniapnean riskit

Hoitamaton vaikea-asteinen uniapnea suurentaa erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin kuolemisen riskin 3–6-kertaiseksi. Uniapneapotilaiden yöllisen sydäninfarktin riski on lähes 5-kertainen muihin sydäninfarktipotilaisiin verrattuna. Hoidetuilla uniapneapotilailla ennenaikaisen kuoleman riski ei ole suurentunut.

Riski nukahtaa rattiin on jopa kuusi kertaa suurempi kuin saman ikäisillä aikuisilla keskimäärin. Hoitamaton uniapneaoireyhtymä näyttääkin lisäävän liikenneonnettomuuteen joutumisen vaaraa, kokeepa potilas olevansa väsynyt tai ei. Autoilijan kannattaa hakeutua tutkimuksiin, jos havaitsee itsessään hälyttäviä merkkejä kuten jatkuva väsymys, torkahtelutaipumus tai ilmenee ongelmia tarkkaavuutta vaativissa tilanteissa.

Miten tutkitaan

Epäiltäessä uniapneaa tehdään yöpolygrafiatutkimus. Tutkimuksesta selviää, onko kyseessä uniapnea ja myös sen vaikeusaste.

Hoito

Liikapainoisen uniapneapotilaan hoitoon kuuluvat aina painonhallinta ja elämäntapaohjaus. Lievässä uniapneassa laihdutus voi olla riittävä hoito.

Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaoireyhtymää hoidetaan ensisijaisesti unen aikana käytettävän ylipainehengityslaitteen (CPAP-laite) avulla.

Valikoiduilla potilailla uniapneaoireyhtymää voidaan hoitaa uniapneakiskolla, asentohoidolla tai kirurgisin toimenpitein. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet pahentavat oireita. Näiden välttäminen on osa hoitoa. Tupakoimattomuutta suositellaan nenän limakalvoturvotuksen vähentämiseksi.