Unen tarkoituksena on säästää energiaa ja täydentää aivojen energiavarastoja. Unen avulla elimistö myös korjaa soluvaurioita ja vahvistaa muistitoimintoja sekä tiedonkäsittelyä.
Nukutko riittävästi?
Riittävä uni on yksilöllistä. Aikuisten keskimääräinen unentarve vaihtelee 5-10 tunnin välillä. Ihmiset ovat synnynnäisesti joko aamu- tai iltavirkkuja. Aamuvirkkuja on 40% ihmisistä ja iltavirkkuja 30 %. Sekä aamu- että iltaunisia on 12 % kun taas sekä aamu- että iltavirkkuja 18 % ihmisistä.
Omaa unentarvettaan voi mitata parin viikon loman jälkeen, jolloin on saanut nukkua oman mielensä mukaisesti. Se aika jonka tuolloin nukkuu luontaisesti, on riittävä määrä. Unen voi myös ajatella olevan normaalia ja riittävää, mikäli heräämisen jälkeen kokee olonsa virkeäksi eikä väsymys rajoita toimintakykyä päivällä. Yöllisistä heräilyistä ei tarvitse olla huolissaan, jos nukahtaa helposti uudestaan ja kokee vointinsa hyväksi seuraavana päivänä.
Univajeen vaikutuksia
Univajeen vaikutuksia voivat olla muun muassa muistin ja ongelmanratkaisukyvyn heikentyminen. Fyysiset oireet kuten kipuoireet voivat lisääntyä. Tutkimusten mukaan unettomuus on yhteydessä myös lisääntyneeseen sepelvaltimotauti- ja tyypin 2 diabetesriskiin.
Unilääkkeet
Unilääkkeitä voidaan käyttää lyhytaikaisesti joissakin tilanteissa. Pitkäaikaiseen käyttöön liittyy mm. tehon heikkenemistä, eli sama annos ei enää tuo apua ja lääkettä joudutaan käyttämään isompia määriä. Osa unilääkkeistä myös vähentää syvän unen ja REM-unen määrää, vaikka pidentävätkin unen kestoa.
Työikäisten unettomuus
Tilapäinen unettomuus koskettaa monia työikäisiä, noin kolmasosaa. Kroonisesta unettomuudesta kärsii alle kymmenesosa. Lääkkeettömän unenhuollon menetelmään perehtyneen työterveyshoitajan vastaanotolla suurimmalla osalla uniongelmia kokevista on joko vaikeuksia saada unta tai aamuyön heräilyä. Nämä unettomuusoireet aiheuttavat monille stressiä ja pelkoa seuraavasta päivästä selviämisestä. Tästä saattaa muodostua kierre, joka ruokkii itseään ja unettomuusoireet pahenevat. Pitkittyneessä unettomuudessa keskeisenä syynä onkin elimistön ylivireystila. Ihminen ei kykene rentoutumaan, joka johtaa unettomuuteen. Henkilöt, jotka ovat unettomuudelle keskimääräistä alttiimpia, ovat usein myös helposti stressaantuvia.
Finlan uniryhmät
Finla Työterveydessä toteutetaan Työterveyslaitoksen kehittämän mallin mukaista unettomuuden lääkkeetöntä ryhmähoitoa. Ryhmissä pyritään vaikuttamaan mm. ihmisen ylivireystilaan. Uniryhmässä annetaan tietoa unesta ja unettomuudesta sekä opetellaan unenhuoltoa. Tärkeänä osana toimintaa käytetään kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä, joiden tarkoituksena on vaikuttaa ryhmäläisten tapaan ajatella unesta ja toisaalta siirtyä pois unettomuutta ylläpitävistä toimintamalleista.
Noin kahdeksan hengen ryhmä tapaa kuusi kertaa ja väliaikoina ryhmäläiset pitävät unipäiväkirjaa ja toteuttavat muutoksia omassa toiminnassaan tarpeen mukaan. Ryhmä voidaan toteuttaa osittain myös eläin- ja luontoavusteisesti, jolloin näillä elementeillä on suuri osuus rentoutumisen opettelussa. Menetelmä soveltuu myös vuorotyöntekijöiden käyttöön.
Kysy lisää uniryhmistä työterveyshoitajaltasi.
Johanna Seppälä
Työterveyshoitaja
Finla Työterveys
