Nykyajan työssä korostuvat tiedonkäsittelyn vaatimukset. Alalla kuin alalla edellytetään hyvää huomiokykyä, usean asian päällekkäistä tekemistä eri järjestelmien kautta, muistia, hyvää keskittymiskykyä, päätöksentekoa ja ongelmanratkontaa. Tietotekniikka on keskeinen työväline ja jatkuva uuden oppiminen koskee tyypillisesti uusien työvälineiden ja toimintatapojen haltuunottoa. Tällainen työ vaatii paljon aivojemme energiankäytöltä. Töitä myös tehdään usein olosuhteissa, jotka lisäävät aivokuormaa: tietotulva, häiriöt, keskeytykset ja aikapaine, jotka liian suurina vyöryessään lisäävät stressiä ja henkistä kuormitusta.
Inhimillisellä tiedonkäsittelyllä on lajityypilliset rajoitukset samoin kuin fyysisellä toimintakyvyllä. Kun työn vaatimukset ovat sopusoinnussa inhimillisen tiedonkäsittelyn mahdollisuuksien kanssa, voidaan työstä suoriutua siten, että kuormituksesta palautuminen onnistuu. Näin aivojemme tiedonkäsittelyn kapasiteettia ei kulu työn tuloksen kannalta tarpeettomien kuormitustekijöiden kanssa painimiseen. Hyvän kognitiivisen ergonomian tehtävänä on parantaa työn tuottavuutta ja turvallisuutta; työ on sujuvampaa, inhimilliset virheet vähenevät ja työssä myös voidaan paremmin! Onko tällainen mahdollista?
Miltä näyttää teidän organisaationne Kognitiivinen ergonomia?
Mitä työ vaatii; mitkä vaatimukset innostavat ja mitkä kuormittavat?
Työterveyslaitos on kehittänyt kognitiivisen ergonomian selvitykseen sähköisen menetelmän, jolla voidaan tarkastella organisaation aivotyön tilaa; tunnistetaan keskeiset kuormitustekijät ja työn piirteiden energisoivat tekijät. Aivotyö toimivaksi -menetelmällä voidaan systemaattisesti ja kattavasti selvittää kognitiivisten vaatimusten eri osa-alueita.
Peruskyselyssä on 39 arvioitavaa väittämää, jotka kattavat 13 keskeistä työn tiedollista osa-aluetta. Lisäksi kyselyä täydentävät teemat palautumisesta, inhimillisistä virheistä ja stressistä. Kyselyn koosteesta saadaan työn profiili, jossa näkyy sen energisoivuus, kuormittavuus ja kognitiivisen ergonomian osa-alueiden frekvenssit. Mitä työssä vaaditaan ja kuinka usein? Mitä tapahtuu päivittäin, mitä viikoittain, mitä harvemmin? Näitä tekijöitä voidaan organisaation tarpeista käsin tarkastella esimerkiksi eri osastojen tai työtehtävien välillä. Selvitys keskittyy kuitenkin itse työhön ja sen piirteisiin, ei yksittäisiin työntekijöihin. Kyselyä täydentää työterveyspsykologin tekemä haastattelu ja aivotyöpaja, jossa koko työyhteisö sparraa esille nousevia asioita ja panostaa työn sujuvuuden kehittämiseen.
Kognitiivinen kuormittuminen näkyy usein kognitiivisina virheinä eli huomaamisen, muistamisen ja toiminnan lipsahduksina. Psykososiaalisista kuormitustekijöistä jatkuvat keskeytykset ja työympäristön häiriötekijät (esimerkiksi puhehäly) ovat tyypillisiä monilla aloilla ja voivat altistaa virheille. Kaikki työn keskeytyminen ei suinkaan ole pahasta, ne ovat myös tärkeä osa työtoimintaa. Kuitenkin turhauttavat ja turhat työhön keskittymisen katkeamiset haittaavat työtehoa ja lisäävät henkistä kuormittumista. Kyse on usein hyvin konkreettisista arkisen työn epäjatkuvuuksista, joista kasautuu tarpeetonta kuormitusta laajalle joukolle työntekijöitä. Esimerkiksi nämä asiat voivat nousta yhteisen kehittämistyön kohteeksi.
Korkeat kognitiiviset vaatimuksetkaan eivät välttämättä kuormita, jos organisaatio ja yksilötason tekijät tukevat työskentelyn onnistumista! Kaikkineen kognitiivisen ergonomian selvitys pyrkii tukemaan työn sujuvoittamista ja sitä kautta hyvinvointia.
Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä Finlan työterveyspsykologiin oman työterveyshoitajasi kautta, niin toteutetaan työhyvinvoinnin hanke yhdessä!
Airi Hietakangas
Työterveyspsykologi, Psykoterapeutti (YET)
Finla Työterveys Oy
