Tavanomaisesta sairastavuudesta johtuvien poissaolojen määrä säännöllisestä työajasta on tavallisesti 2-3 prosenttia (1). Tämä tarkoittaa 5-7 työpäivää yhtä työntekijää kohden vuodessa. Useissa yrityksissä ja kunnissa sairauspoissaolot ovat tätä suuremmat. Teollisuuden yrityksistä joka kolmannella yrityksellä on sairauspoissaoloja yli 6 prosenttia (1), mikä tarkoittaa yli 14 päivän sairauspoissaoloa jokaista työntekijää kohden. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat eniten sairauspoissaoloja (2).
Sairastaminen ja työstä poissaolo aiheuttavat harmia sekä työntekijälle itselleen että työnantajalle. Terveys on yhteinen tavoite. Työkykyä ja työssä pärjäämistä tuetaan erilaisin keinoin. Varhaisen tuen avulla pyritään tarttumaan mahdollisiin työkykyä ja hyvinvointia heikentäviin tekijöihin jo ennen kuin asia hankaloituu. Jäljellä olevaan työkykyyn sopeutetun työn avulla työssä jatkaminen mahdollistuu vaivasta huolimatta. Sairauspoissaolon jälkeistä työhön paluuta tuetaan erilaisin keinoin.
Kelan tilastoissa (2) sairauspäivärahan saajien määrä vuonna 2017 oli suurin 50-59-vuotiaiden ikäryhmissä. Nuoremmat työntekijät sairastavat vähemmän, mutta mikä on tilanne nykyisten nuorten saavuttaessa keski-iän?
Kunto heikkenee – heikkeneekö työkyky?
Tulokset ja ennusteet nuorten työikäisten kunnosta, terveydestä ja työkyvystä ovat huolestuttavia – etenkin miesten osalta (3). Kestävyyskunnon heikkenemisen mukanaan tuomat seuraamukset, kuten sairauspoissaolot, heikentynyt tuottavuus ja muut suorat ja epäsuorat kustannukset kohdentuvat työnantajille, kunnille ja valtiolle (3). Entisenä kilpaurheilijana olen urheilussa törmännyt tilanteeseen, jossa huippuihin on panostettu, mutta juniorityö on samanaikaisesti jäänyt. Kun huiput ovat eläköityneet, ei uusia kilpailijoita ole ollutkaan tulossa. Myös työkyvyn hallinnassa tulee muistaa pitkäjänteinen koko työuran jatkuva työntekijän terveyteen ja hyvinvointiin panostava toiminta sekä sairauksien ennaltaehkäisy.
Metsä Groupissa tuetaan terveyttä ja edistetään työkykyä koko työuran ajan. Metsä Groupin työhyvinvointipäällikkö Carita Borgenström kertoo, että yrityksessä riskien ennakointia ja henkilöstön terveyden edistämistä toteutetaan systemaattisesti. Konsernin yhdessä yrityksessä toteutettiin hyvinvointihanke, jonka tavoitteina olivat henkilöstön terveyden tukeminen kannustamalla omaehtoiseen työkunnosta huolehtimiseen sekä sairauspoissaolojen hallinta. Sain olla mukana tekemässä terveystieteiden pro gradu -tutkielman hankkeeseen liittyen. Tutkin hankkeen aikaisia sairauspoissaoloja sekä sairauspoissaoloja ja tuki- ja liikuntaelinoireesta työssä koettua haittaa selittäviä tekijöitä (4). Alle 45-vuotiaiden sairauspoissaolot laskivat kolmivuotisen hankkeen aikana. Vanhemmissa ikäluokissa ei tapahtunut muutosta.
Tutkimuksen tulokset kannustavat alle 45-vuotiaiden työntekijöiden osalta:
- työterveyskyselyjen toteuttamiseen ja kyselyyn perustuen tarvittavien terveyttä ja työkykyä tukevien toimenpiteiden toteuttamiseen työterveyshuollossa ja työpaikalla,
- sairauspoissaolojen seurantaan ja varhaiseen välittämiseen,
- ennaltaehkäisevään toimintaan työterveyshuollossa ja työpaikalla sekä
- yrityksen ja työterveyshuollon tiiviiseen yhteistyöhön.
Ennakoiden sparrataan työkykyä ja työhyvinvointia
Pro gradu -tutkimuksen (4) tulosten perusteella ennakointi on valttia. Ennakointia voidaan tehdä jo erittäin varhain ennaltaehkäisevästi. Lisäksi tulee ennakoida ja reagoida riittävän varhain esimerkiksi työkyvyn heikkenemiseen. Vuoden 2015 hallitusohjelmassa (5) ja lainsäädännössä (6) on nostettu esiin terveyden edistäminen ennaltaehkäisten. Pro gradu -tutkimuksen (4) perusteella metsäteollisuuden työpaikoilla ja työterveyshuollossa tulisi:
- tukea työntekijöiden terveellisiä elintapoja,
- ohjata työntekijöitä ymmärtämään riittävän fyysisen suorituskyvyn merkitys työssä jaksamiseen ja työstä palautumiseen,
- reagoida heikentyneeseen työkykyyn ja tuki- ja liikuntaelinoireesta työssä koettuun haittaan sekä
- tehdä töitä hyvän työilmapiirin eteen.
Metsä Groupissa tehdään terveystarkastus jokaiselle uudelle työntekijälle ennen työsuhteen alkua.
”Tavoitteena on tsempata jokaista huolehtimaan työkunnostaan läpi koko työuran. Meille on tärkeää työnantajana turvata, ettei työntekijä menetä terveyttään työssä, ja tällöin alkutilanteen kartoitus ja ennaltaehkäisy on tärkeää. Tavoitteena on, että jokainen saisi aloittaa ja lopettaa työuransa mahdollisimman terveenä – oli kyseessä eläköityminen tai työsuhteen vaihtuminen. Lakisääteisyys on vain perälauta – toki lakisääteisissä alkutarkastuksissa tarkastellaan työpaikan altisteiden aiheuttamia erityispiirteitä, mutta jokaiseen työsuhteen alussa tehtävään tarkastukseen sisältyy myös muita terveyttä ja toimintakykyä tukevia elementtejä.”, kertoo Borgenström.
Terveystarkastusten tärkeänä elementtinä on lisäksi työturvallisuudesta viestiminen.
”Tarkastuksessa työntekijä saa esimerkiksi ohjausta suojaimien käyttöön ja tietoa työpaikan altisteista.”, Borgenström jatkaa.
Työfysioterapeuttina allekirjoitan edelliset tutkimustulokset myös käytännön osalta. Metsä Groupin uusille työntekijöille toteutetaan työterveyshuollossa laaja fyysisen suorituskyvyn tarkastus, jossa työntekijä saa tietoa omasta kunnostaan ja sen riittävyydestä suhteessa työn vaatimuksiin.
Oletko muuten koskaan miettinyt, että eläkeikää lähestyvältä fyysistä työtä tekevältä naiselta vaaditaan erittäin hyvää kuntotasoa, jotta tämä pärjää työssään siitä liikaa kuormittumatta? Jos kuntotaso on jo 25-vuotiaana heikko, on kovin epätodennäköistä olla 60-vuotiaana erittäin hyvässä kunnossa. Harva tulee ajatelleeksi tätä 25-vuotiaana. Olen kuitenkin ilokseni saanut huomata, että heikosta kuntotasosta, ylipainosta tai muusta fyysiseen suorituskykyyn vaikuttavasta tekijästä keskusteleminen terveystarkastuksessa ja siihen liittynyt ohjaus on saanut aikaan positiivisia muutoksia suorituskyvyssä ja elintavoissa. Olemme Finlassa olleet moniammatillisesti tukemassa näitä elintapamuutoksia. Ohjaten, neuvoja antaen, sparraten ja kannustaen!
Laura Mikkonen
Työfysioterapeutti
Finla Työterveys Oy
Lähteet
1. Elinkeinoelämän keskusliitto. 2016. Työaikakatsaus. Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2014. Elinkeinoelämän keskusliitto.
2. Kela. 2018. Kelan sairausvakutuustilasto 2017. Keskinen, S. (toim.). www.kela.fi/tilastot>vuositilastot
3. Heiskanen, J., Kärkkäinen, O-P., Hakonen, H., Tammelin, T. & Havas, E. 2011. Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto –raportti: Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä?
4. Mikkonen, L. 2018. Sairauspoissaolojen hallinta ja henkilöstön terveyden tukeminen metsäteollisuuden toimipisteessä. Pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto.
5. Ratkaisujen Suomi. 2015. Hallitusohjelma. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. Valtioneuvoston kanslia. Edita Prima
6. Sairausvakuutuslaki 2004/1224. 5 §/3.12.2010/1056.
