Oletko koskaan tutustunut tarkemmin sairauspoissaoloa koskeviin lainsäädännöllisiin seikkoihin? Mitä kaikkea tietoa sairauspoissaolotodistus pitää sisällään ja mikä on sairauspoissaolon tarkoitus? Voiko töihin palata ennen sairauspoissaolojakson päättymistä? Onko diagnoosilla väliä?
SVA-todistus, tuo sairauspoissaolotodistuksena tai ”saikkulappuna” tunnettu lomake, johon kaikki olemme todennäköisesti jo tutustuneet tavalla tai toisella. Käytännön työssä joutuu usein tilanteisiin, joissa lääkäri ja potilas eivät ole sairauslomasta samaa mieltä: tarpeellisuudesta, kestosta tai joskus jopa diagnoosista.
”Sairauspoissaolo myönnetään potilaalle tervehtymistä varten sen hetkisestä työstä. Se ei automaattisesti tarkoita työkyvyttömyyttä toisen tyyppiseen työhön ja siten töistä poissaoloa.”
Lääkäri arvioi tilanteen vastaanotolla ja kirjaa SVA-todistukseen sen sairauden diagnoosin, mikä vaikuttaa työkykyyn. Hyvin usein ollaan tilanteessa, missä todettu sairaus ei estä potilaan työskentelyä kokonaan. Tällöin esimiehen kanssa sopien tulevat kyseeseen sopeutettu tai mukautettu työ, joita potilas voi hyvin tehdä toipumisen siitä vaarantumatta. Edellä mainittu toimintapa on käytössä monissa yrityksissä. Lisätiedoksi mahdollisia työjärjestelyjä varten SVA-todistukseen kirjataan tarvittaessa tarkemmin työkykyyn liittyvät rajoitteet.
SVA-todistukseen kirjatut sairauspoissaolopäivät eivät ole kiveen hakattuja: töihin voi palata jo esimerkiksi päivää aiemmin flunssasta tervehtymisen jälkeen. Tästä on sovittava esimiehen kanssa etukäteen ja suositeltavaa on, että sovitusta jää jokin kirjallinen merkintä.
On hyvä huomioida, että sairauspoissaolopäivien palkanmaksukäytännöt määräytyvät muiden ehtojen ja sopimusten mukaisesti. Lääkärin toteama työkyvyttömyys ei aina automaattisesti tarkoita oikeutta sairausajan palkkaan, vaikka niin pääsääntöisesti onkin. Tärkeintä on, että työnantaja saa luotettavan selvityksen työnantajan työkyvyttömyydestä. Myös työterveyshoitajan tai sairaanhoitajan todistukset käyvät niin sovittaessa.
Diagnosoitu sairaus ei aina vaikuta työkykyyn. Lääkärin on kyettävä perustelemaan potilaan työkyvyttömyys sairauspoissaoloa määrätessään, mikä olisi hyvä pitää mielessä vastaanotolla. Perusteet vaativat selviä ja sairauksien kannalta loogisia löydöksiä. On hyvä huomioida, että töistä voi tarvittaessa olla pois esimiehen kanssa sopien tilanteissa, joissa työkykyyn ei vaikuta potilaan oma sairaus. Työsopimuslain 4 luvun 7 §:ssä todetaan seuraavaa:
”Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.”
Näitä poissaolotilanteita ei ratkaista sairauspoissaolon avulla, koska kyseessä ei ole sairaus.
Annika Jokinen
Työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Finla Työterveys Oy
