Tutkimuksissa on todettu, että fyysistä työtä tekevillä on enemmän sairauspoissaoloja, ja he jäävät usein myös aikaisemmin eläkkeelle. Eikö työssä tuleva rasitus ole tarpeeksi? Jos työntekijän kunto ja työn fyysiset vaatimukset eivät kohtaa, niin ihminen on koko ajan ylirastitustilassa niin fyysisesti kuin henkisestikin.
Miten saataisiin ihmiset liikkumaan ja huolehtimaan kunnostaan ja hyvinvoinnistaan?
Mitä pitäisi tehdä? Miten saadaan ihmiset sohvalta ja älylaitteiden ääreltä ylös, ulos ja lenkille. Motivaatiopuhe ei yksin riitä.
Työpaikan liikuntamyönteinen ilmapiiri ja tuetut harrastusmahdollisuudet ovat monelle helppo ja matalan kynnyksen keino alkaa harrastaa liikuntaa. Työpaikan taukoliikunta on myös tärkeää toimintaa polulla liikunnallisempaan elämäntapaan. Samalla lisätään sosiaalisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä vaikuttaa työssä viihtymiseen ja jaksamiseen. Yrityksissä, joissa tuetaan työntekijöiden liikuntamahdollisuuksia ja halutaan parantaa hyvinvointia, myös sairauspoissaolot ovat pienemmät.
Monet sanovat, että ei ole taloudellista mahdollisuutta mennä kalliisiin liikuntaharrastuksiin. Onneksi ulkona liikkuminen on ilmaista. Monissa kunnissa on rakennettu kuntoportaita ja ulkokuntosaleja, jotka ovat täysin ilmaisia. Kesällä on mahdollista mennä järveen uimaan tai vesijuoksemaan. Talvisin pääsee luistelemaan ulkojäille, joten varmasti löytyy monelle myös helppo ja ilmainen tapa liikkua. Omassa olohuoneessa voi jumpata ja humpata mielensä mukaan, ja virikkeitä ja ohjeita löytyy niin YouTubesta, lehdistä kuin somen ihmeellisestä maailmastakin.
Työterveyshuollossa polkupyöräergometritestejä tehdessä olen huomannut, että testaaminen on toiminut monen kohdalla hyvänä motivaattorina; testin tuloksena tulee mustaa valkoiselle. Kukaan ei halua olla erittäin heikossa tai heikossa kunnossa. Näissä tilanteissa on lähdetty yhdessä asiakkaan kanssa miettimään hänen elämäntilanteeseensa sopivia keinoja kunnon kohottamiseksi. Kaikista ei tarvitse leipoa maratoonareita, vaan suurimmalle osalle riittää, että selviää kunnialla työpäivästä ja jää voimavaroja vapaa-ajalle.
Osa meistä kaipaa erilaisia mittareita ja testaamista liikkumisen tueksi, osalle riittää hyvällä fiiliksellä meneminen. Kaikki liike on hyväksi, kukin omalla tavallaan!
Onko meillä tulevaisuudessa työntekijöitä, joiden fyysinen kunto on riittävä työelämään?
UKK-instituutin liikuntaraportin, jossa mitattiin suomalaisten liikkumista, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa 2018–2022, tulokset osoittivat, että suomalaiset viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan istuen tai makoillen. Paikallaanolo lisääntyi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Vastaavasti liikkuminen vähentyi ja fyysinen kunto heikentyi iän lisääntyessä. Työikäisten aikuisten liikkuminen näyttäisi vähentyneen hieman viime vuosien aikana.
Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset toteutettiin alkusyksyllä 2022 peruskouluissa 5.- ja 8.-luokkalaisille. Mittauksissa selvitettiin oppilaiden kestävyyttä, voimaa, nopeutta, liikkuvuutta, tasapainoa ja motorisia perustaitoja. Valtakunnallisessa tiedonkeruussa raportoitiin 107 000 oppilaan mittaustulokset ja mittauksissa todettiin, että 40 % näistä lapsista ja nuorista on niin heikossa kunnossa, että heillä on vaikeuksia jo arjessa.
Tässä onkin toinen pulma; miten saadaan työpaikoille tulevaisuudessa fyysisesti ja henkisesti riittävän kestäviä työntekijöitä. Perusliikuntataidot hankintaan jo lapsena, joten kodin ja varhaiskasvatuksen merkitys on suuri. Kaikkia ei tarvitse viedä seuraan harrastamaan, vaan pihaleikit, ulkoilu yhdessä yms. on riittävää. Pelaamisesta ja puhelimen räpläämisestä olisi tarpeen pitää taukoja, vaikkapa taukoliikuntaa, kuten monissa työpaikoissakin tehdään.
Liikunnan vaikutukset kohdistuvat fyysiseen toimintakykyyn ja sairauksien ehkäisyyn
Liikunta parantaa toimintakykyä monen sairauden kohdalla. Sen vaikuttavuus työkyvyn edistämisessä kohdistuu ensisijaisesti fyysiseen toimintakykyyn ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, kuten sairauksiin. Useat työkykyyn vaikuttavat sairaudet, kuten lievä masennus, sepelvaltimotauti, selkävaivat ja diabetes ovat yleisiä ongelmia väestössä. Näissä liikunnasta saaduilla hyödyillä työkykyyn on ja tulee olemaan merkittävä taloudellinen merkitys.
Liikunta on edelleen paras lääke moneen vaivaan. Fyysisen kunnon lisäksi, kun ravintoasiat ja riittävä unen saanti on taattu, voi meistä jokainen taatusti paremmin.
Paljon jää pohdittavaa asian tiimoilta, myös blogin kirjoittajalle.
Kirsi Myötyri
työfysioterapeutti, physiotrainer
Lisätiedot tutkimuksista:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/move-mittaustuloksia
https://ukkinstituutti.fi/tutkimukset-ja-hankkeet/tuloksia-ukk-instituutin-liikuntatutkimuksista/
