Finla tukee mielen hyvinvointia tarjoamalla monipuolisia palveluita yksilöille ja ryhmille. Ennaltaehkäisevät palvelut tuovat merkittäviä säästöjä muun muassa sairauspoissaolojen vähenemisenä. Viime aikoina mielen palvelujen tarve on lisääntynyt esimerkiksi muuttuneen maailmantilanteen pintaan nostattamien ahdistuneisuuden tunteiden myötä.
Koronapandemia, sota Ukrainassa ja energiakriisi ovat muuttaneet maailmaa lyhyessä ajassa. Uudet uhkakuvat aiheuttavat monille ahdistuneisuutta, joka saattaa viedä voimavaroja sekä työskentelystä että henkilökohtaisesta elämästä. Ilmiö on tunnistettu Finlassa, ja siihen on löydetty erilaisia ratkaisuja.
– Työterveyden päivystysvuoroihin alkoi viime talvena ja keväänä tulla yhä enemmän asiakkaita mieleen liittyvien huolien kanssa. Muun muassa pandemian aiheuttama eristyneisyys on lisännyt tarvetta matalan kynnyksen mielenterveyspalveluille. Avasimme kesäkuussa mielenhoitajan vastaanoton, jossa asiakas voi kertoa psyykkisistä oireistaan mielenterveyteen erikoistuneelle työterveyshoitajalle, taustoittaa depressiohoitajaksi ja työkykykoordinaattoriksi pätevöitynyt työterveyshoitaja Johanna Jäger.
Jäger pitää mielenhoitajan vastaanottoa kerran viikossa. Uusi palvelu on hyvä ratkaisu sekä asiakkaiden että työterveyshenkilöstön kannalta, koska se nopeuttaa asiakkaan hoitopolkua. Mielenhoitaja tekee alussa tilannekatsauksen ja koonnin sekä tarvittaessa jatkohoitosuunnitelman ja ohjaa esimerkiksi työterveyspsykologille.
Hyvä mieli -digivalmennus vahvistaa nuorten mielen taitoja
Työterveyspsykologi Virpi Jouhki on työssään nähnyt muutokset mielen hyvinvoinnissa. Mielenterveyteen perustuvat sairauspoissaolot ovat olleet Suomessa kasvussa, ja niihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa on tärkeää, koska vaikutukset voivat ulottua työelämän lisäksi laajemmalle yhteiskuntaan – esimerkiksi lapsiperheiden hyvinvointiin.
– Työelämän vaatimukset ovat kasvaneet jo pitkään ennen pandemiaa, ja meillä vallitsee muutoinkin vahva pärjäämisen ihanne. Nuoret saattavat kipuilla oman paikan löytämisessä ja iäkkäämmillä voi olla vaikeuksia sopeutua työelämän muutoksiin. Silloin yksikin tapaamiskerta esimerkiksi työterveyspsykologin kanssa voi auttaa eteenpäin, toteaa Jouhki.
Eri kohderyhmille on suunniteltu räätälöityjä palveluita, joissa huomioidaan kunkin ryhmän erityistarpeet. Syksyllä käynnistyy nuorille aikuisille suunnattu ryhmämuotoinen lyhytterapia Hyvä Mieli -digivalmennus, joka sai hyvää palautetta viime keväänä toteutetussa pilotissa.
– Nuoret aikuiset on yksi mielenterveyspalveluiden kohderyhmä, joka on noussut selkeästi esille. Ryhmävalmennuksen tavoitteena on 18–29-vuotiaiden voimavarojen vahvistuminen ja elämänlaadun parantuminen. Valmennuksessa tarjotaan teoriatietoa, työkaluja ja vertaistukea ahdistusoireiden kanssa kamppaileville, kuvailee Jouhki.
Ennaltaehkäisy säästää yrityksen resursseja
Ennaltaehkäisevillä toimilla voidaan tukea asiakkaiden mielen hyvinvointia, joka on merkittävä osa työkykyä. Työterveys voi auttaa psyykkisten oireiden lievittämisessä ennen kuin niistä kehittyy mielenterveysongelmia, jotka voivat johtaa pitkiin sairauspoissaoloihin.
– Asiakasta voidaan kannatella läpi vaikean elämäntilanteen ja esimerkiksi tukea työhön paluun suunnittelua sairauspoissaolon jälkeen, luonnehtii Jäger.
Finlassa työterveyspsykologille voi päästä matalalla kynnyksellä esimerkiksi työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin lähetteellä. Myös OmaFinlasta löytyvä Mielen chat tarjoaa helpon väylän kertoa mielen pahoinvoinnista ja saada lähete työterveyspsykologille.
Osa Finlan asiakasyrityksistä tukee työterveyspsykologin antamaa lyhytterapiaa tai työnohjausta. Työterveyspsykologit voivat tehdä myös työyhteisösovittelua ja psykologisia selvityksiä sekä tukea esimiehiä heidän työssään. Erilaiset stressinhallintamenetelmät, palautumisen keinot ja tunteiden säätelytaidot ovat tärkeässä roolissa mielen työkyvyn ylläpitämisessä.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä
Ajatuksia hyvinvoinnin tukemiseen epävarmassa maailmassa
Koko maailma poikkeustilassa – miten mieli jaksaa tietotulvassa?
