Työpaikan ergonomialla tarkoitetaan työtekniikoiden, toiminnan ja työvälineiden sovittamista työntekijöille sopiviksi. Sen tavoitteena on paitsi työturvallisuuden parantaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen, myös työnteon ja järjestelmien tehokkaan ja häiriöttömän toiminnan turvaaminen.
Ergonomian huomioiminen on tarpeen työpaikan jokapäiväisessä toiminnassa, mutta siihen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota etenkin silloin, kun työtiloja tai -välineitä ollaan uudistamassa. Mukaan kannattaa ottaa työterveyshuollon asiantuntijat, joilla on kokemusta ja näkemystä ratkaisujen suunnittelemiseen. Yhteistyössä saadaan parhaiten vähennettyä työkuormitusta ja parannettua työergonomiaa.
”Kun uusien työpisteiden suunnittelu tehdään työfysioterapeuttien avustuksella, työpiste voidaan silloin miettiä ergonomian kannalta heti mahdollisimman toimivaksi. Tällöin turha rasitus nivelille sekä lihaksille jää pois. Sama pätee silloin, kun uusia tuotantokoneita otetaan käyttöön. Me työfysioterapeutit voimme laskea kuormituksia ja antaa heti suosituksia mitoituksista ja siitä, kuinka kauan aikaa tietyllä koneella olisi hyvä tehdä työtä. Näin saadaan vähennettyä toistotyön rasittavuutta.”, kertoo Finlan työfysioterapeutti Helka Mäkelä.
Yhteistyötä helpottaa myös työterveyshuollon ammattilaisen tuntemus toimialasta ja asiakasyrityksestä.
”Pitkäjänteinen työ ja asiakasyrityksen tuntemus helpottavat suunnitelmallista toimintaa kuormitustekijöiden vähentämiseksi.”, kommentoi Finlan työfysioterapeutti Ulla Karkulahti.
Mistä yhteistyö lähtee liikkeelle?
Yhteistyö lähtee liikkeelle aina asiakasyrityksen tai työntekijän tarpeesta ergonomiaselvitykselle. Tieto ergonomiaselvityksen tarpeesta voi tulla työfysioterapeutille joko muiden työterveyshuollon ammattihenkilöiden, yrityksen työnjohdon tai esimiesten, työsuojeluorganisaation tai työntekijöiden kautta.
”Ergonomiaselvityksessä kartoitetaan työn aiheuttamia kuormitustekijöitä esimerkiksi kyselyllä, haastattelulla, havainnoimalla tai kuvaamalla. Sen pohjalta pureudutaan tarkemmin tiettyyn työpisteeseen, työvaiheeseen tai työtapaan käyttämällä erilaisia menetelmiä. Menetelmillä voidaan arvioida tarkemmin esimerkiksi nostojen, taakkojen, toistotyön aiheuttamaa kuormittumista.”, kertoo Karkulahti.
Kattavan ergonomiaselvityksen jälkeen käydään moniammatillisesti läpi kehitysehdotuksia ja siirrytään korjaaviin toimenpiteisiin tai uusien työtilojen kohdalla työtilojen ja -tapojen suunnitteluun. Yhteistyö sisältää myös ergonomian seurannan ja arvioinnin.
Taustatietoa ergonomian kehittämiseen saadaan yrityksen riskinarvioinnista, Finlan työterveyskyselystä tai vaihtoehtoisesti muusta suunnatusta kyselystä.
Ergonomia työturvallisuutta ja -tehokkuutta parantamassa
Hyvä ergonomia lisää työturvallisuutta, sillä oikeanlaiset työasennot vähentävät huomattavasti työtapaturmien riskiä.
Työturvallisuuden lisäksi keskeistä ergonomiasuunnittelussa on ratkaisujen käytettävyys. Tällöin ergonomiaselvityksen kautta saatuja tietoja hyödynnetään siten, että niistä on hyötyä mahdollisimman suurelle käyttäjäkunnalle.
”Esimerkiksi linjastotyössä halutaan, että työpisteen muutoksista hyötyvät kaikki työntekijät. Muutoksia voidaan tehdä niin, että ne vähentävät yleistä kuormitusta jaloille, selälle tai käsille.”, Mäkelä sanoo.
Osallistava ergonomian suunnittelu sitouttaa muutoksiin
Osallistavassa ergonomian suunnittelussa työntekijä on itse keskeisesti mukana. Suunnittelussa hyödynnetään työtekijän kokemuksia, tietämystä ja tuntemuksia. Kun työntekijä on itse mukana suunnittelemassa, hänen on paljon helpompi sitoutua omaa työtä koskeviin muutoksiin. Juuri sitoutuminen onkin yksi osallistavan suunnittelun suurimmista hyödyistä.
Sen lisäksi, että ergonomiaan keskittymällä löydetään ratkaisuja ongelmiin, samalla kehitetään työtapoja ja työolosuhteita sekä vaikutetaan myös työn tuottavuuteen. Kun ergonomiaan kiinnitetään huomiota jo suunnitteluvaiheessa, vältytään kalliiden muutosten ja hankintojen tekemiseltä myöhemmin. Hyvä suunnittelu mahdollistaa yritykselle myös terveemmät työntekijät ennaltaehkäisten rasitussairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinoireiden syntyä. Siksi ergonomia on tärkeä osa ennakoivaa työterveyshuoltoa.
