Finla Työterveys on toiminut Pirkanmaan Osuuskaupan työterveyshuollon kumppanina vuodesta 2010. Finla vastaa yrityksen työterveyspalveluista kaikissa toimipisteissä ympäri Pirkanmaan. Pirkanmaan Osuuskauppa harjoittaa päivittäis- ja käyttötavarakauppaa, ravintolakauppaa sekä polttoneste- ja liikennemyymäläkauppaa. Yrityksen henkilöstön määrä on noin 3 000.
Pirkanmaan Osuuskaupan henkilöstön sairauspoissaolojen määrä kasvoi joitakin vuosia sitten selvästi, erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien kohdalla. Syntyi tarve löytää hyviä keinoja sairauspoissaolojen vähentämiseksi, sillä niistä aiheutuu paljon kustannuksia ja käytännön hankaluuksia sekä erilaisia tuotannon ja toiminnan häiriöitä.
Aktiivista yhteistyötä
Sairauspoissaolojen hallintaan ja ehkäisemiseen voidaan vaikuttaa erityyppisillä keinoilla riippuen siitä, millaiset poissaolot koetaan työpaikalla ongelmana. Pirkanmaan Osuuskaupassa keinoja löydettiin työterveyshuollon ja yrityksen aktiivisen yhteistyön tuloksena. Toimivan yhteistyön kautta saatiin syntymään uusia yksilöllisiä toimintamalleja organisaation tarpeisiin.
Pilottiryhmäksi otettiin yksikkö, jossa oli 280 henkilöä. Heillä tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia poissaoloja oli 906 päivää kuuden kuukauden ajanjaksolla. Suurin yksittäinen poissaolosyiden luokka oli erilaiset alaselän oireet. Pelkästään tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvien poissaolojen kustannukset EK:n keskiarvokustannuksella laskettuna olivat 317 100 euroa. Lähtötilanteessa oli myös 23 henkilöä, joilla oli lyhyitä toistuvia sairauspoissaolojaksoja (viisi kertaa puolen vuoden jaksolla).
Työjärjestelyjä ja kohdennettua toimintaa
Yksi käyttöön otettu keino oli esimiesten ja työntekijöiden käymien ”Puhumalla paras” -keskustelujen aikaistaminen. Esimiehiä kannustettiin käymään keskustelut yhä varhaisemmassa vaiheessa, ja käytyjä keskusteluita seurattiin ja ohjattiin henkilöstöosaston tuella. Tästä seurasi molemminpuolista hyötyä, kun vuoropuhelu ja tietoisuus tilanteesta paranivat. Pilotissa tehtiin myös väliaikaisia työjärjestelyjä ja työvuorosuunnittelun muutoksia.
Työterveyshuolto tunnisti työkykyriskissä olevat henkilöt, joihin toimintaa kohdennettiin. Henkilöitä, joilla oli pitkittyneitä sairauspoissaoloja, tuettiin aktiivisesti työhön paluussa sekä työterveyshuollon että esimiesten toimilla. Luottamushenkilöt olivat aktiivisesti mukana miettimässä vaihtoehtoja, ja kynnys työterveysneuvotteluille pidettiin matalalla.
Työterveyshuolto järjesti myös suunnattua toimintaa eri sairauspoissaolosyiden mukaisesti. Perustettiin mm. selkä- ja niska-hartiaoireisille kohdistettu ryhmä (15 hlöä, 5 krt), johon osallistujat valittiin oireiden perusteella. Ryhmän toimintaa toteutettiin työpaikan tiloissa työajalla. Työfysioterapeutti jalkautui myös työpaikalle antamaan ergonomiakoulutusta ja -ohjausta työn lomassa. Lisäksi perehdytettiin henkilöstöä omatoimiseen taukojumppaan. Näiden suunnattujen toimien kustannus oli yritykselle 2 994 euroa, joista yritys sai Kelalta korvausta ennaltaehkäisevänä toimintana 1 198 euroa ja lisäksi verovähennystä. Lopullinen yritykselle maksettavaksi jäänyt kustannus oli 910 euroa.
Poissaolot vähenivät 50%
Työterveyshuoltotoimien vaikuttavuutta seurattiin niiden aloittamista seuranneella puolivuotisjaksolla. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot vähenivät 50% (906 päivästä 442 päivään). Euroissa tämä tarkoitti EK:n sairauspoissaolopäivän keskiarvokustannuksen mukaan 158 550 euroa. Suurimman yksittäisen poissaolosyiden luokan, eli alaselän oireiden kohdalla poissaolopäivät putosivat 280:stä 160:een. Myös työilmapiirin koettiin parantuneen.
