Ukrainan sodan tapahtumat ovat iskeneet tiedotusvälineiden kautta meidän kaikkien tietoisuuteen ja järkyttäneet syvästi. Koko Eurooppa on seurannut epävarmuuden ja huolen kanssa, mitä lähialueella tapahtuu. Yhtä aikaa meitä on liikuttanut Ukrainan kansan taistelutahto sekä halu puolustaa maataan ja kansalaisiaan. Koemme, että olemme mukana tässä kaikessa koska olemme osa Eurooppaa ja haluamme auttaa ja tukea siten, kuin se on meistä jokaiselle mahdollista.
Meille kaikille turvallisuus, terveys, ihmisoikeudet ja vapaus ovat tärkeitä arvoja, joilla on suuri merkitys hyvinvointiimme. Nämä asiat korostuvat, kun nähtävillä on uhka niiden vaarantumisesta. Kahden vuoden korona-aikakin on tuonut epävarmuutta elämäämme ja olemme kukin pyrkineet tekemään voitavamme, jotta elinolot ja toisten ihmisten turvallinen kohtaaminen olisi helpompaa ja mahdollista. Väsymystäkin on ollut, olemme joutuneet luopumaan monesta tärkeästä asiasta ja tekemisestä yhteisen hyvinvoinnin eteen. Väsymystä myös siihen, että erilaiset näkemykset saattoivat jopa repiä ihmisiä erilleen.
Olemme inhimillisiä ihmisiä ja ympäröivän maailman tapahtumiin reagoimme myös eri lailla. Osa voi ahdistua voimakkaasti ja kokea raskaasti sen hädän, jonka näkee ja kuulee. Osa taas voi pitää tilannetta ikävänä, mutta pyrkii olemaan liikaa ajattelematta uutisvirran tapahtumia. Nämä ja kaikki muut reagointitavat ovat ymmärrettäviä ja normaaleja.
Auttamisen halu on myös yhdistänyt meitä ihmisiä. Epävarmassa tilanteessa monella on halu tehdä edes jotakin. Yksittäiset ihmiset ja järjestöt ympäri Euroopan ovat lähteneet liikkeelle auttaakseen ja tukeakseen Ukrainan kansaa. Myös Suomen valtiovalta on toiminut yhdessä Euroopan maiden kanssa. Auttaminen luo kokemuksen, että voimme tehdä edes jotakin näiden järkyttävien tapahtumien edessä.
Tämän kaiken keskellä on myös lupa pitää huolta omasta jaksamisestaan. Jos huomaat, että huoli tai ahdistus vallitsevasta tilanteesta alkaa vallata mieltäsi liikaa, tässä muutama näkökulma oman hyvinvoinnin tukemiseen:
Huomaa, mitä tunteita ja ajatuksia sinussa itsessäsi on noussut. Ymmärrä tunteita ja hyväksy myös eri ihmisten reaktiot. Kaikki yksilölliset reaktiot ovat normaaleja, joten voimme olla ymmärtäväisiä näitä tuntemuksia kohtaan tuomitsematta niitä. Osa kokee tilanteen hyvinkin ahdistavana. Voimme tarjota tukea tunteiden ja tuntemusten jakamiselle niille, joita tilanne huolestuttaa ja vie voimia. Osa haluaa jatkaa arkeaan kuten ennen ja suojautua tilanteeseen liittyvältä viestinnältä. Annetaan myös tähän mahdollisuus.
Viisas työyhteisö kykenee säätelemään niitä kohtia, jolloin asioista on hyvä puhua, saada tukea ja ymmärrystä. Yhtä lailla on lupa muistaa, että tauot ovat palautumista varten ja toistuva tilannepurkaminen maailman tapahtumista ei ole kaikille toivottua.
Kevennä psykososiaalista kuormaa. Osalle meistä tämä tilanne voi tuoda lisäkuormaa. Sitä voi olla jo valmiina elämäntilanteen muista taakoista, yksityiselämän kriiseistä tai menetyksistä. Myös työuupumus voi olla tekijä, jonka kanssa moni kamppailee. Tässä kohden on entistäkin tärkeämpää miettiä, voitko keventää kuormitustasi jotenkin? Voiko tavoitetasoa laskea? Voiko tilannetta ottaa puheeksi esihenkilön ja/tai läheistesi tai ammattiauttajan kanssa?
Tietotulvan ja huolien rajaaminen On toki tärkeää kuulla uutisia, olla tietoinen faktoista. Toistuva uutisoinnin seuranta voi lisätä kuormittumista, nostaa stressitasoa ja viedä henkisiä voimia. Mielemme virittyy uhkaan. Jatkuva uutisten ja puheenvuorojen kuuntelu voi osalle ihmisistä palvella tunnetta, ”että voi tehdä jotakin: on edes jokin tiedon kautta tuleva kontrolli tapahtumiin”. Voi tuntua, että ikään kuin voi varautua mahdollisiin uhkiin paremmin, kun tietää kaiken sen mitä on välittömästi tarjolla. Meillä on erilaisia tarpeita tiedon seuraamiseen. On hyvä muistaa, että on oikeus myös rajata uutisointia. Sinulle voi riittää, että katsot tilanteen kehittymisen vaikkapa kerran päivässä. Jos hakeudut yhä uudestaan uutissivustoille ja ahdistut lukemastasi, on hyvä muistaa, että voit myös toimia toisin. Erityisesti herkkäunisten kannattaa miettiä, miten paljon näitä asioita kuuntelee ja katselee ilta-aikaan.
Huomaa mihin voit vaikuttaa ja huolehdi arkirutiineista: Vaikka juuri nyt tuntuu vaikealta, niin arki jatkuu. On ihan ok tehdä omaan arkeen kuuluvia normaaleja ja myönteisiä asioita, vaikka muualla maailmalla on samaan aikaan haastava tilanne. Osalle meistä voi herätä jopa syyllinen olo siitä, että on onnellinen ja iloitsee hyvistä asioista, kun ihmisiä kärsii sodan jaloissa. On hyvä muistaa, että tarvitsemme voimavaroja lisääviä asioita, eikä se tarkoita sitä, että olisimme välinpitämättömiä. Saamme muistutella itseämme siitä, mitkä asiat ovat meille tärkeitä, mitkä asiat ovat hyvin. Se, että huolehdit myös itsestäsi ei ole keneltäkään pois.
Keskity tähän hetkeen, vaikka onkin epävarmuutta. Voimme keskittyä asioihin, joihin voimme vaikuttaa. Siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, meillä ei ole vielä tietoa ja asioiden voimakas murehtiminen etukäteen ei auta. Voit muistuttaa itseäsi sinulle tärkeistä asioista, joihin tämä tilanne ei vaikuta.
Pidetään huolta itsestämme, toisistamme, rakkaistamme.
Airi Hietakangas
Työterveyspsykologi
Psykoterapeutti (YET)
