Moni meistä kokee keväisin ihmeellisen ilmiön: talven pimeyden jälkeen väsymys nostaa päätään ja tuntuu, että mieliala laskee sitä mukaa kun valon määrä lisääntyy. Onko kevätväsymys vain myytti eli syytämmekö vetämättömyydestä valoa muuten vain? Asiasta on ristiriitaisia näkemyksiä, mutta muutama seikka on hyvä ottaa huomioon, kun pohtii mistä oma kevätväsymys kumpuaa.
Valon määrän lisääntyminen saattaa tiedostamatta myöhentää nukkumaanmenoaikaa keväisin pikku hiljaa. Aamulla herääminen varhaisempaan auringonnousuun lyhentää unta myös toisesta päästä, vaikka herätessä olisi edelleen sijaa tunnille jos toisellekin sikeää unta. Yksilöllinen yöunen tarve ei kuitenkaan muutu vuodenaikojen mukaan, joten vähentynyt unen määrä voi viedä puhtia pois.
Keväällä luonto heräilee eloon mutta oma päänuppi tuntuu olevan vielä unten mailla. Moni kokee keväisin ristiriitaisen tunteen, kun mieliala ja jaksamisen taso ei vastaakaan sitä, mitä ympäristö kertoo. Syksyn harmaudessa ja talven pimeydessä tunnetilojen hyväksyntä sellaisinaan on helpompaa, keväällä ristiriita vahvistuu ja ahdistusta voi syntyä siitä, ettei kevään saapuminen piristäkään kuin taikaiskusta. Ympäristö ei tee tätä meille helpoksi, sillä monesta suunnasta myös vahvistetaan ajatusta siitä, että kevät on ilon ja valon aikaa.
Mitään täsmähoitoa kevätväsymykselle ei ole olemassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö valosta voisi saada irti myös voimaa: valolla on runsaasti positiivisia vaikutuksia kehoomme ja näihin kannattaa kiinnittää huomiota negatiivisten vaikutusten sijaan.
Tarkista ensin, nukutko yhtä paljon kuin aiemminkin ja pyri ulkoilemaan valoisan aikaan hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoaikaa. Valon ja ulkoilman virkistävä vaikutus on tällöin positiivinen eikä vaikuta nukahtamisaikaan.
- Keväällä ihmisen hormonituotanto aktivoituu, mikä näkyy muun muassa mielihyvähormonin lisääntymisenä. Ihmisten läheisyys tukee tätä, joten ota kevään hormoniryöpystä ilo irti ja nauti ihmisten seurasta, lisää sosiaalista aktiivisuutta ja ota yhteyttä ystäviin. Väsymyksen taltuttaminen seurassa on helpompaa kuin asian murehtiminen yksin. Helpottavaa voi olla havaita, että moni muukin ympärillä jakaa samoja tunnetiloja.
- Huomaa, että mikäli valo vaikuttaa sinuun yöunia heikentävästi on kyseessä ohimenevä ilmiö, eikä sen edessä kannata lannistua: elimistö tottuu valon määrään muutamissa viikoissa, joten väsymyksen tunteita ei pitkään kannata sysätä auringon harteille.
- Väsymykseen suhtautuminen on myös asennekysymys, jolloin suurennuslasin alle kannattaa ottaa olosuhteiden syyttelyn sijaan se mikä on oman toiminnan avulla muutettavissa: mieti mitä lisääntyneestä valosta ja pidemmästä päivästä voit saada irti sen sijaan, että pohdit mitä ikävyyksiä se tiellesi keväisin tuo. Ongelmiin on usein olemassa myös yksinkertaisia ratkaisuja, kuten pimennysverhojen hankinta, aamukahvin nauttiminen auringonvalossa tai talven jälkeen työmatkan taittaminen pyörällä bussin sijaan.
Henna Väänänen
Työterveyspsykologi
