Työterveyshuoltoa nyt ja viidellä vuosikymmenellä
Keskiviikkona 9.11. järjestimme yhteistyöseminaarin, jossa käsiteltiin työterveyshuollon historiaa, tätä päivää ja tulevaisuutta eri näkökulmista. Mukana oli noin 60 henkeä Finlan asiakasyrityksistä sekä omasta henkilökunnasta.
Ensimmäisen puheenvuoron piti lääkintöneuvos Riitta Sauni sosiaali- ja terveysministeriöstä. Sauni kertoi suomalaisista 2000-luvun linjauksista, joiden tavoitteena on ollut ja on edelleen parantaa työkykyä ja pidentää työuria. Tuloksia on jo nähtävissä; 25-vuotiaiden eläkkeellesiirtymisiän odote on noussut kaksi vuotta, työllisten sairauspoissaolot ovat vähentyneet yli kymmenen prosenttia, työpaikkatapaturmien määrä on laskenut ja ammattitautien määrä on lähes puolittunut. Suurin haaste on edelleen selkäsairauksien suuri määrä, ja myös mielenterveyden ongelmat vaivaavat työikäisiä. Työkyvyttömyys on kallista, joten sen estäminen kannattaa. Saunin mukaan paras tapa päästä tavoitteisiin on työterveysyhteistyö.
Ajatuksiaan tulevaisuuden työterveyshuollosta kertoivat myös EK:n Jan Schugk ja SAK:n Kari Haring. Työterveyshuollon toimintaympäristö muuttuu; väestö vanhenee ja työelämä uudistuu, samoin palveluntarjoajat ja resurssit, joilla työterveyshuoltoa tehdään. Juuri nyt myös SOTE-uudistus herättää paljon kysymyksiä työterveyshuollossakin, jonka toimintakenttä on todella laaja. Tulevaisuuden työterveyshuoltoon liittyen Schugk ja Haring heittivät ilmaan muun muassa ”Big datan” eli työpaikoista kertyvän tiedon analysoinnin, trendien ja riskien varhaisen tunnistamisen, yksilöllisen valmennuksen lisääntymisen sekä virtuaaliset työterveyspalvelut.
Arto Teronen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta toi seminaariin työsuojelun ennakoivan näkökulman. Työsuojeluviranomaisten tehtävänä on yhteiskunnan antamin valtuuksin luoda edellytyksiä turvallisille, terveellisille ja työkykyä edistäville työoloille. Työn tekemisen turvallisuus ja terveellisyys on perusta työntekijöiden hyvinvoinnille, työn sujumiselle ja yrityksen tuottavuudelle. Voidaan sanoa, että perinteisillä mittareilla mitattaessa Suomessa kaikki on hyvin, esimerkiksi työpaikkakuolemia tapahtuu vähemmän kuin koskaan. Haasteita työsuojeluun tuovat työpaikkojen ja työn tekemisen muutokset: ovatko esimerkiksi kiinteät työpaikat historiaa?
Kuulimme myös Finlan asiakkaan näkökulman työterveyshuoltoon ja työhyvinvointiin, kun Vincitin henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen kertoi, miten asiat heillä nähdään. Vincitillä kaikessa toiminnassa kysytään aina ensin kysymys ”Miksi?”, mikä on se päämäärä mihin pitäisi päästä. Työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyen ohjelmistotalossa on käytössä myös oma sähköinen työkalu, jolla kysellään jokaisen työntekijän tarpeita säännöllisesti. Euroopan parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -tutkimuksessa palkittu yritys näkee työntekijänsä tärkeimpänä voimavarana, ja siksi myös panostaa työhyvinvointiin paljon.
Seminaarin päätöspuheenvuoron piti 1970-luvun lopulta työterveyshuollon tehtävissä puurtanut Finla Työterveyden kehittämisasiantuntija Leila Rautjärvi teemalla ”Työterveyshuoltoa viidellä vuosikymmenellä”. Yleisö kuuli työterveyshuollon mielenkiintoisesta historiasta aina 1700-luvulta tähän päivään. Työpaikkasairaanhoidosta on siirrytty ennalta ehkäisyyn ja puhumaan työkyvyttömyyden sijaan voimavaroista ja työkyvystä. Työterveyshuoltokin heijastelee aina työvoiman ja talouden trendejä ja kehittyy työelämän mukana.
Seminaari oli hyvä lopettaa Irja Askolan sanoihin:
”Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan,
semmosen missä pomo on paikalla, kun sitä tarvii,
työkaveri ei noki eikä nälvi, kysyä uskaltaa ja apuakin kehtaa pyytää,
hommansa voi hoitaa niin hyvin kuin taitaa ja muutkin sen huomaa,
uuttakin oppii, vaikkei kaikkien kotkotusten tahtiin hyppisikään,
semmosen tavallisen työpaikan mie tahtoisin,
ei tarvis töihin tullessa pelätä ja kotiin vois lähteä hyvillä mielin”
