Suuri osa identiteetistämme on se, mitä olemme työntekijöinä. Kun työkyky horjuu, myös tämä asia nousee esille. Tilanteeseen liittyy epävarmuutta, pelkoja ja kysymyksiä: ”Olenko riittävä”, ”Osaanko tarpeeksi”, ”Olenko liian vanha”, ”Mihin vielä pystyn”?
Toimintakyky on subjektiivinen kokemus
Ihmisen toimintakyky on subjektiivinen kokemus, jota on vaikea ulkopuolisen kokea ja nähdä. Työkykyä tarkisteltaessa kokemus omasta tilanteesta on merkittävä tekijä. Oma koettu työkyky ennustaa varsin hyvin työkykyisyyttä, se ennustaa myös kuntoutustarvetta. Subjektiivinen kokemus omasta työkyvystä on tärkeä kuulla, kun lähdetään miettimään varhaisen kuntoutuksen keinoja.
Kuntoutus osana arkea
Kuntoutus käsitteenä saattaa aiheuttaa hämmennystä. Kuntoutus, toimintakyvyn kasvu ja ammatillinen kuntoutus ovat oleellinen osa urasuunnittelua. Itse pidän ajatuksesta, jossa tavalla tai toisella kuntoutus on osa jokaisen toimintakykyä ja arkea. Koululaisten uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan luovuutta, kannustetaan oppilaita ratkaisujen löytämiseen itse, opettajan avulla. Näin myös kuntoutuksessa. Kuntoutus ei ole irrallinen osa, vaan yksi osa meidän toimintakyvyn sisällä, tiedostamista ja uuden oppimista. Joskus saattaa tarvita muita avuksi löytämään ajatuksia, se on osa Finlan sosiaalialan asiantuntijan työtä.
Tavoitteena löytää uusi näkökulma ja hallita elämää
Kuntoutus on osa terveydenhuollon hoitoketjua sairaudenhoidon rinnalla. Kuntoutuksessa löydetään yhteistyössä uusi näkökulma, joskus haastavaankin elämäntilanteeseen. Uusi näkökulma vaatii luovuutta ja uudenlaisia innovaatioita. Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutuminen. Kuntoutumisen näkökulmasta kuntoutus voidaan määritellä ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessiksi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutusselonteon (2002) mukaan kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa.
Yhdessä tehty suunnitelma
Kuntoutuksen pohjaksi laaditaan kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, kuntoutujakeskeisesti häntä kuullen. Kuntoutussuunnitelman tavoitteet voivat liittyä työhön, fyysiseen tai psyykkiseen toimintakykyyn, sosiaalisuuteen tai vaikka ympäristöön. Kuntoutujan aktiivista osallistumista oman kuntoutuksensa suunnitteluun ja seurantaan pidetään tärkeänä kuntoutuksen tuloksellisuuden kannalta. Tavoitteita voidaan löytää yhdessä ratkaisukeskeisesti positiivisuuden kautta. Urasuunnittelun pohja on kuntoutujan osaamisen kartoitus ja ne tavoitteet, mitä kuntoutussuunnitelmassa on mietitty.
Lainaan Tiina Huuskon ajatusta ”Kuntoutus on hirveän jännittävää, kokonaisvaltaista, sosiaalista ja erittäin luovaa työtä”. Yhteistyön tekeminen korostuu. Kootaan siis palapeli yhdessä.
Kirsi Niittymäki
Työterveyshuollon sosiaalialan asiantuntija
Finla työterveys Oy
