Näkökulmia työkykyyn – vaikuttaminen varhaisessa vaiheessa

Miten koet suoriutuvasi päivittäisistä työtehtävistäsi? Tuntuuko siltä, että vapaa-aika kuluu ainoastaan työstä palautumiseen?

Ihmisen työ- ja toimintakyky ovat moniulotteisia, vuorovaikutteisia ja jatkuvasti muuttuvia tiloja. Niihin vaikuttaa paitsi terveydentila, myös henkilökohtainen elämäntilanne, osaaminen, elintavat, motivaatio ja työoloihin liittyvät seikat. Kun tarkastellaan yksilön työkykyä, huomioon tuleekin ottaa kaikki siihen vaikuttavat tekijät. Kun oma työkyky ja jaksaminen herättävät huolta, on niihin hyvä hakea apua jo varhaisessa vaiheessa.

Varhaista tukea on mahdollista järjestää monella tapaa. Työterveyshuollon moniammatillinen tiimi osaa ottaa huomioon kaikki työkykyyn vaikuttavat osa-alueet ja lähteä liikkeelle yksilön tarpeista käsin. Finla Työterveydessä on järjestetty asiakasyrityksille voimavaralähtöisiä työkykyvalmennuksia, joiden tavoitteena on auttaa työntekijää tunnistamaan työkykyyn vaikuttavat seikat omasta elämästään ja tarjota näkökulmia siihen, miten omaan työkykyyn on mahdollista vaikuttaa.

Yksi Finlan voimavaralähtöisistä valmennuksista oli HH-kiinteistöpalvelujen ja työeläkeyhtiö Elon kanssa järjestetty Kunnon vuosi 2017 -hanke, joka suunnattiin HH-kiinteistöpalvelujen työntekijöille. Ryhmään osallistui yrityksestä 12 työntekijää, ja hankkeeseen kuului sekä fysioterapeutin laatima kuntovalmennus että sosiaalialan asiantuntijan vetämä voimavaravalmennus. Kuntovalmennuksen avulla annettiin työntekijöille valmiuksia fyysisen toimintakyvyn vahvistamiseen, ja valmennus koostui alkukartoituksesta, ryhmävalmennuksesta ja loppukartoituksesta. Voimavaravalmennuksessa keskityttiin puolestaan sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen alkukartoituksen ja yksilöohjauksen avulla. Finlan työterveyshuollon sosiaalialan asiantuntija Sarita Ikkala toimi Kunnon vuosi 2017 -hankkeen voimavaravalmennuksen ohjaajana:

”Hankkeen tavoitteena oli auttaa työntekijöitä tunnistamaan, mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn omassa elämässä ja miten omaa työkykyä on mahdollista edistää. Kuntovalmennuksen tapaan myös voimavaravalmennus alkoi esitietokyselyllä ja alkukartoituksella. Alkukartoituksessa määriteltiin, mitä tavoitteita työntekijä asettaa valmennukselle, minkä jälkeen kaksi seuraavaa tapaamiskertaa työskenneltiin näitä tavoitteita kohti.”, Ikkala kertoo.

Kunnon vuosi 2017 -hankkeen aihealueet määriteltiin valmennukseen osallistuvien työntekijöiden tarpeiden mukaan. Valmennuksissa pureuduttiin siihen, miten edistetään työ- ja toimintakykyä, miten voidaan liikkua niveloireista huolimatta, miten ruokavalion ja liikunnan avulla saadaan rautainen vireystila arjessa sekä miten tuodaan omat vahvuudet ja osaaminen esiin. Ikkala korostaa yksilöllisen valmennuksen hyötyjä varhaisena työkykyyn puuttumisen keinona:

”Voimavaravalmennuksen ideana on parantaa työntekijöiden työkykyä ja tunnistaa työkykyyn vaikuttavia haasteita jo varhaisessa vaiheessa. Valmennuksen avulla kiinnitetään huomiota työssä pärjäämisen lisäksi myös elämänhallintaan, sillä työajan ulkopuolella tapahtuvat asiat vaikuttavat työkykyyn siinä missä itse työn sujuminenkin. Haluamme valmennuksen kautta auttaa työntekijää hyödyntämään osaamistaan monipuolisemmin, auttaa urasuunnittelussa ja pienentää ennenaikaisen eläköitymisen riskiä.”

Työeläkeyhtiö Elon työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Marjut Pukarinen korostaa voimavaralähtöisten valmennusten hyötyjä osana työkykyjohtamisen toimenpiteitä:

”Voimavaralähtöinen valmennus soveltuu hyvin osaksi työkykyjohtamisen toimenpiteitä. Työelämän muutostahti on nopea ja muutoksissa mukana pysyminen vaatii paljon koko työyhteisöltä. Työkykyjohtaminen onkin keino edistää työn sujumista ja panostaa työntekijöiden työkykyyn ennakoivasti ja samalla pienentää työkyvyttömyysriskiä sekä pidentää työuria. Hyvä työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä hyvää arkijohtamista, jossa työkykyasiat otetaan rohkeasti ja ajoissa puheeksi. Työkykyjohtaminen edellyttää suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä yrityksen, työterveyshuollon ja henkilöstön välillä. Tämä ei onnistu ilman työntekijän omaa motivaatiota ja vastuun ottamista hyvinvoinnistaan.”

Toinen Finlan voimavaralähtöisistä valmennuksista on Pirkanmaan Osuuskaupan työntekijöille suunnattu Poweria arkeen -ryhmä, joka on parhaillaan käynnissä. Ryhmä on suunnattu pääasiassa nuorille aikuisille, joilla on herännyt huoli omasta työkyvystään ja jaksamisestaan. Fysioterapeutin sijaan Poweria arkeen -ryhmän toisena ohjaajana toimii työterveyspsykologi. Finlan sosiaalialan asiantuntija Kirsi Niittymäki kertoo ryhmästä tarkemmin:

”Poweria arkeen -ryhmävalmennus sisältää samankaltaisia, voimavaroihin liittyviä aihealueita kuin Kunnon vuosi 2017-hanke. Aihealueet ja ryhmän ohjelma suunnitellaan ryhmälle tehtävässä alkuselvityksessä, jotta kokonaisuudesta saadaan ryhmän tarpeisiin räätälöity. Ryhmässä käsitellään palautumista ja jaksamista, unta, motivaatiota, rentotumista ja työelämätaitoja. Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa ja jokaisella kerralla ohjaamassa on sekä työterveyspsykologi että työterveyshuollon sosiaalialan asiantuntija. Ryhmässä opastetaan työntekijöitä tunnistamaan työkykyyn vaikuttavia tekijöitä omasta elämästä ja etsimään keinoja, joilla niihin voi itse vaikuttaa jo varhaisessa vaiheessa.”, Niittymäki kertoo.

Hän korostaa myös työterveyshuollon tarjoaman valmennuksen etuja varhaisessa työkykyyn vaikuttamisessa:

”Työterveyshuollon tarjoama etu on ehdottomasti moniammatillisuus. Kun käytössä on ammattilaisia eri työterveyshuollon osa-alueilta, valmennus on mahdollista rakentaa ryhmän tai yksilön tarpeita palvelevaksi. Työkyvyn varhaista tukea on mahdollista saada monella eri tavalla, ja tuki rakennetaan aina myös sitä silmällä pitäen, kuinka varhainen vaihe on kyseessä ja millä alalla työskennellään.”

Moniammatillinen työterveystiimi voi siis olla apuna työkyvyn varhaisessa tukemisessa monella tapaa. Tärkeintä on, että työkyvyn heikkenemiseen puututaan mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

Lue myös blogikirjoituksemme Tuura-ryhmävalmennuksesta.