Tämä on Finlan yhteistyökumppanin kirjoittama artikkeli. Kirjoittajina Mikko Nuuttila ja Mika Halonen, Tampereen OMT-Keskus.
Tuki- ja liikuntaelinvaivoja ilmenee lähes jokaisella jossain elämänvaiheessa. Iso osa vaivoista muodostuu ikääntymisestä, työstä tai harrastuksista rasitusperäisenä, osa hermojen yliherkkyyden tai muiden kudosten toimintahäiriöiden ja vammojen seurauksena.
Särky, kipu tai liikkeen toimintahäiriö ei useinkaan johdu kuvannettavasta muutoksesta kyseisellä alueella, ja vaikka kuvissa jotain näkyisikin, nämä eivät välttämättä ole itse ongelman syy. Näin ollen röntgen- tai magneettikuvantaminen ei yleensä ole tarpeen, elleivät oireet ole sietämätöntä särkyä, tuntopuutoksia tai lihasvoiman heikkouksia. Lähes aina ihmiskehon ikääntyessä kuvantamisissa löydetään rakenteellisia muutoksia, kuten välilevyjen ja nivelten rappeuma- ja kulumamuutoksia. Nämä eivät yleensä välttämättä oireile millään tapaa.
Tässä tyypillisiä poimintoja asiakkaiden tilannekuvauksesta:
”Nyt olen sietänyt tätä käden kipuilua jo viikon verran. Buranaa on kyllä kulunut. Tuntuu, että on vaan pahentunut ja omat konstit on loppu. Ja vielä on kyseessä tuo kirjoituskäsi, jonka pitäisi olla iskukunnossa koko ajan.”
”Jumittaa vaan niin vietävästi tuo yläselkä. Liekö päässyt noin huonoon kuntoon pitkään koneen ääressä istumisesta. Ensin se ei tuntunutkaan niin pahalta, mutta nyt on jo mukana päänsärkyäkin. Työkunto alkaa olla kohta kyseenalaista.”
Yhtä oikeaa hoitolinjaa ei yleensä ole – nopea hoitoon hakeutuminen nopeuttaa yleensä myös paranemista
Oireiden ilmetessä asiakas tulee kohdata yksilönä ja pyrkiä selvittämään oireiden taustalla oleva syy. Kivun aiheuttajia voivat olla lihas- ja hermokudos, nivelen ja nikamien toimintahäiriö tai sidekudoskalvo eli faskia. Niinpä yhtä oikeaa hoitolinjaa esimerkiksi olkapään tai alaselän kipuilulle ei ole.
Fysioterapeutin tulee haastattelun, liiketestausten ja manuaalisen tutkimisen perusteella valita oikea hoitolinja. Lähes vaiva kuin vaiva tule-ongelmissa olisi nopeammin kuntoutettavissa, kun hoitoon hakeutumisessa ei viivyteltäisi. Pitkittynyt päänsärky tai hermosärky kannattaisi tutkituttaa heti, eikä odotella viikkoja lääkkeitä syöden. Kokonaisuudessa tulee myös huomioida unen, ravinnon, liikunnan, fyysisen ja henkisen stressin määrä.
Kuntoutusta manuaalisen terapian monin eri keinoin
Manuaalisen terapian eri metodein normalisoidaan ja mahdollistetaan kehon oikea liike ja liikkuminen sekä vähennetään toimintarajoitteista aiheutuvaa kompensatorista stressiä kehon kudoksille ja rakenteille. Kivut ja säryt ovat usein merkki kehon toiminnallisista rajoitteista. Kyykistymisen tai käden nostossa esiintyvät ongelmat tai liikekivut voivat johtua useista eri tekijöistä, näinpä kokonaisvaltainen kehon tutkiminen on tarpeen.
Niveltä tai selkärankaa sekä pehmytkudoksia voidaan kuntouttaa monin eri metodein. Niitä voidaan mobilisoida/manipuloida = lisätä liikkuvuutta, venyttää antaen kudoksille tilaa. Kun normaali liike näin saadaan palautettua, aktiivinen harjoitus on sen jälkeen keskeinen kuntouttava elementti.
Oikea liike ja kuormitus – oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.
Jos ongelmaa lähestytään pelkästään harjoittein, saattaa liike tulla usein väärästä ja jo ehkä ylirasittuneesta tai ärsyyntyneestä paikasta, jolloin harjoite ei kohdistu haluttuun kudokseen, eikä halutulla tavalla ja ongelmat vain pitkittyvät, jopa pahenevat. 
Erikoistuneet manuaalisen terapian ammattilaiset, kuten OMT- fysioterapeutit pyrkivät kohdistamaan hoidon oikeaan rakenteeseen. Eli ”hieronnalla” voi jopa provosoida kudosten ärsytystä tai hermokipua, mikäli ei tunne anatomiaa ja kehon biomekaniikkaa riittävän syvällisesti, valitakseen oikean käsittelytekniikan tai liikeharjoitteen.
Oikea liike ja kuormitus – oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.
Lepo ja särkylääkkeet ovat harvoin oikea lähestyminen tule-vaivaan.
Tampereen OMT-Keskus Oy Mikko ja Mika
Kiinnostaako oma hyvinvointi. Tutustu lisää:
WEBINAARI – Oman hyvinvoinnin tukeminen työelämän muutosten pyörteissä
Uudet ravitsemus- ja ruokailusuositukset loppuvuodesta – Mikä muuttuu?
