Kaisa Loponen (Sosionomi YAMK) ja Laura Mikkonen (Fysioterapeutti YAMK, TtM) toteuttivat ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyön yhteistyössä Finla Työterveyden kanssa. Sosiaali- ja terveysalan johtamisen koulutusohjelmassa opiskelleiden Kaisan ja Lauran opinnäytetyön aiheena oli työfysioterapeuttien suoravastaanotto. Työelämän yhteiskumppanina Finla pystyi hyödyntämään tutkimuksen kautta saatua tietoa työfysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa käynnistäessä.
Terveyskeskusten toteuttamasta fysioterapeuttien suoravastaanotosta moni meistä on ehkä kuullutkin, sillä perusterveydenhuollossa on edistetty ansiokkaasti fysioterapeuttien suoravastaanottoja. Tutkimustieto tukee suoravastaanottojen aloittamista. Työfysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta on ollut mahdollista työterveyshuolloissa vuodesta 2020 alkaen. On hienoa, että myös työterveyshuolloissa pystytään hyödyntämään tätä työkalua. Lisäksi Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia, joita syntyy työfysioterapeuttien suoravastaanotoista. Aiemmin työfysioterapeutin vastaanotolle on tultu työterveyslääkärin tai -hoitajan kautta. Nyt työntekijän on mahdollista varata aika suoraan esim. OmaFinlan tai asiakaspalvelun kautta, työpaikkakäynnin yhteydessä tai vaikka suoraan Finlan työfysioterapeutille soittaen.
Haastattelimme Kaisaa ja Lauraa opinnäytetyön tekemisestä, tutkimuksen tuloksista, yhteistyöstä ja suoravastaanoton nykytilasta.
Miten päädyitte tekemään yhdessä opinnäytetyötä?
Bongasimme toisemme opintojen alkuvaiheessa, sillä kiinnostuksemme kohdentui erityisesti hyvinvoinnin edistämiseen, terveyshuolien ennakointiin, työkykyyn ja organisaatioiden muutostilanteisiin. Se, että päädyimme tekemään opinnäytetyön yhdessä, oli mukava yhteensattuma. Erityisen antoisan siitä teki se, että erilaisilla taustoillamme pystyimme tarkastelemaan samoja mielenkiinnon kohteita ja opinnäytetyön aihetta eri tulokulmista. Kaisa työskenteli tutkimuksen tekemisen aikaan julkisella puolella kuntoutuksen ohjauksen ja hyvinvointikoordinoinnin tehtävissä. Laura taas työskenteli Finlassa työfysioterapian palvelupäällikkönä ja työfysioterapeuttina.
Miten opinnäytetyönne aihe valikoitui?
Työterveyshuolloissa ja työpaikallani Finlassa oli käynnistymässä työfysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta ja mielessäni oli kysymys, miten voisimme olla riittävän valmiita muutokseen, Laura kertoo.
Tuumimme aihetta ja sen tulokulmia yhdessä. Lauran taustan sekä erityisesti työfysioterapeutteja koskettavan aiheen vuoksi tutkimuksen kohdejoukoksi valikoitui loppujen lopuksi työfysioterapeutit. Halua olisi ollut haastella kaikki muutoksessa mukana olevat ryhmät, mutta tässä täytyi ymmärtää opinnäytetyön aikarajoitteet.
Mitä tuloksia saitte ja miten tulokset suhteutuvat aiemmin tutkittuun?
Tutkimuksemme mukaan työfysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta voi madaltaa kynnystä avun hakemiselle, edistää muokatun työn käyttöä, sujuvoittaa asiakkaan palvelupolkua sekä edistää omahoitoisuutta. Tällä tavoin toiminta edistää varhaista työkyvyn tukemista sekä voi vähentää yritysten kustannuksia.
Aiemmat tutkimukset ovat samansuuntaisia eli suoravastaanotto edistää varhaista tukea ja asiakas voi hyötyä suoravastaanottotoiminnasta hoitopolun sujuvoitumisen ja omahoitoisuuden lisääntymisen myötä.
Tutkimus osoitti myös, että suoravastaanottotoiminnan käyttöönotto on muutos koko organisaation tasolla. Esimiehen ja johdon tuki on olennainen osa onnistunutta muutosta. Myös aiemman tutkimuksen mukaan suoravastaanottotoiminnan aloittamisessa on kyseessä kulttuurin muutos, joka koskettaa sekä potilaita että ammattilaisia. Onnistunut viestintä edistää uuden käytännön toimivuutta ja yhtenäisten toimintatapojen muodostumista. Ammattiryhmänä työfysioterapeuteilla on laaja-alainen ymmärrys suoravastaanotosta, minkä vuoksi työfysioterapeuttien mukanaolo eri ammattiryhmien välisissä keskusteluissa ja yritysten kanssa keskusteltaessa on hyödyllistä suoravastaanottotoiminnan edistämiseksi. Muutostilanteessa työfysioterapeuteille on hyvä mahdollistaa kollegoiden tuki ja foorumi ajatusten vaihtamiseen.
Lisäksi tutkimuksemme mukaan työfysioterapeuteille räätälöity suoravastaanottokoulutus mahdollistaa työfysioterapian yhdenmukaisten toimintatapojen edistämisen ja laadun kehittämisen. Uuden toimintakäytännön myötä tulee edelleen pystyä säilyttämään työfysioterapeuttien aktiivinen rooli työpaikoilla tapahtuvassa ohjauksessa ja neuvonnassa. Työterveyshuollon arjessa on tärkeää sovittaa suoravastaanottotoiminta saumattomasti muuhun työfysioterapeutin toimintaan.
Millaisia havaintoja Finlassa on tehty suoravastaanoton aloittamisen myötä?
Työfysioterapeuttien suoravastaanottoa käytettäessä tuki- ja liikuntaelinoireisten hoitopolku on sujuvoitunut ja työterveyshuollon hoitokontaktien määrä vähentynyt. Tämä tarkoittaa asiakkaille sujuvampaa ja oikea-aikaisempaa hoitoa sekä yrityksille pienempiä kustannuksia vähentyneiden käyntimäärien myötä, Laura kertoo.
Työfysioterapeutille tuloa edeltävä käynti työterveyslääkärillä tai -hoitajalla jää pois suoravastaanottokäyntien osalta, mikä sujuvoittaa hoitopolkua ja vähentää kustannuksia. Lisäksi tavoitteena on päästä nopeasti kiinni omahoitokeinoihin. Näissä tavoitteissa on onnistuttu. 90 % suoravastaanotolla käyneistä asiakkaista on päässyt eteenpäin tilanteessaan yhdessä työfysioterapeutin kanssa. 35 % on saanut avun ensimmäisellä vastaanottokäynnillä ja jatkotoimenpiteitä ei ole tarvittu. Yksi kymmenestä asiakkaasta on ohjattu lääkärille.
Työfysioterapeutin suoravastaanotto painottaa informointia ja omahoitokeinojen ohjaamista tilanteen ratkaisemiseksi. Lisäksi arvioidaan tarvittaessa kokonaisvaltaisesti fyysisistä työkykyä suhteessa työtehtävän vaatimuksiin. Tavoitteena on nopea kuntoutustoimenpiteiden käynnistäminen työkyvyn palauttamiseksi. Oikea-aikainen ja varhainen käynti työfysioterapeutilla toimii parhaimmillaan työkykyä edistävänä ja tukevana työkaluna.
Kannattiko opinnäytetyön tekeminen tästä aiheesta?
Kaisa ja Laura kommentoivat yhteen ääneen, että kannatti. Töitä tämän kanssa tehtiin paljon ja matkan varrella motoksemme muodostui: ’Tosissaan, mutta ei totisesti’. Kaksi täyttä työaikaa tekevää lapsiperheen äitiä ei voi ottaa opiskelua liian totisesti. Iloksemme saimme myös huomata, että yhteistyöllä varmistettiin laadukas opinnäytetyö. Lauran laaja ymmärrys aiheesta ja substanssiosaaminen mahdollistavat aiheen syvällisen ymmärtämisen. Kaisan mukanaolo varmisti, että tutkittavaa ilmiötä pystyttiin tarkastelemaan objektiivisesti. Kokemuksemme myötä haluamme kannustaa tulevia opiskelijoita tekemään yhteistyötä eri ammattiryhmien kanssa.
Näemme, että tämän kaltaiselle tutkimukselle on ehdottomasti paikkansa, ja asiantuntijaorganisaatiossa koemme tärkeäksi asiantuntijoiden näkemysten kuulemisen, ymmärtämisen ja huomioimisen osana muutosta. Yhdessä olemme enemmän, kiteyttävät Kaisa ja Laura.
Opinnäytetyö: Loponen, K. & Mikkonen, L. 2021. Työfysioterapeuttien kokemuksia suora-vastaanottotoimintaan siirtymisestä. (Linkki)
LÄHTEET
Karppinen, J., Kangas, H., Paukkunen, M., Remes, J. Partanen, K.2020. Fysioterapeutin suoravastaanotto tuki- ja liikuntaelinpotilaiden hoidossa. Työnjako ja kokemuksia. Lääkärilehti 75 (5), 263–281. Linkki
Demont, A., Bourmaud, A., Kechichian, A. & Desmeules, F. 2019. The impact of direct access physiotherapy com-pared to primary care physician led usual care for patients with musculoskeletal disorders: a systematic review of the literature. Disability and rehabilitation 11, 1-12.
Igwesi-Chidobe, CN., Bishop, A., Humphreys, K., Hughes, E., Protheroe, J., Maddison, J. & Bartlam, B. 2020. Imple-menting patient direct access to musculoskeletal physiotherapy in primary care: views of patients, general practitioners, physiotherapists and clinical commissioners in England. Physiotherapy Jul 11:S0031-9406(20)30388-6. doi: 10.1016/j.physio.2020.07.002.
Goodwin, RW. & Hendrick, PA. 2016. Physiotherapy as a first point of contact in general practice: a solution to a grow-ing problem?. Prim Health Care Res Dev. Sep;17(5), 489-502. doi: 10.1017/S1463423616000189.
Downie, F., McRitchie, C., Monteith, W. & Turner, H. 2019. Physiotherapist as an alternative to a GP for musculoskeletal conditions: a 2-year service evaluation of UK primary care data. Br J Gen Pract. May;69(682), 314-320. doi: 10.3399/bjgp19X702245.
Moffatt, F., Goodwin, R., Hendrick, P. 2018. Physiotherapy-as-first-point-of-contact-service for patients with musculo-skeletal complaints: understanding the challenges of implementation. Prim Health Care Res Dev 19,121–30.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2019. Työfysioterapeutin vastaanotolle voi päästä ensi vuonna ilman lähetettä. https://stm.fi/
Kela 2019. Kela alkaa korvata työfysioterapeuttien suoravastaanottoja 1.1.2020 alkaen. Kelan tiedota 26.11.2019. www.kela.fi
Goodwin, R., Moffatt, F., Hendrick, P., Timmons, S., Chadborn, N. & Logan, P. 2020. First point of contact physiothera-py; a qualitative study. Physiotherapy 108 (2020), 29–36.
Lähteenmäki, M-L., Keskinen, M., Talonen, M. & Kuusinen, L. 2017. Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta vakiin-tumassa terveydenhuoltoon. Teoksessa. Tuomi, J., Joronen, K. & Huhdanpää, A. 2017 (toim.) Taito 2017: Oivaltamisen iloa. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, 236-274.
Johnston, V. & Beales, D. 2016. Enhancing direct access and authority for work capacity certificates to physiotherapists. Man Ther. Sep;25, 100-3. doi: 10.1016/j.math.2016.04.007.
Piano, L., Maselli, F. & Viceconti, A. 2017. Direct access to physical therapy for the patient with musculoskeletal disor-ders, a literature review. The Society of Physical Therapy Science 29(8), 1463-1471.
Samsson, K.S., Bernhardsson, S. & Larsson, M. E. H. 2016. Perceived quality of physiotherapist-led orthopaedic triage compared with standard practice in primary care: a randomised controlled trial. BMC Musculoskeletal Disorders 17, Article number: 257.
