Hyvinvoinnin mittaaminen – kohti parempaa terveyttä

 

Kello näyttää 05.00. Uni ei enää tule silmään, vaikka kaiken järjen mukaan juuri nyt sille olisi tarvetta. Viimeiset yöt on menty vähäisillä unilla, työasiat pyörivät mielessä ja virittyneisyys pitää otteessaan. Liikunta on kaikessa kiireessä jäänyt pois päiväohjelmasta ja sen tuntee kehossaan itsestään muistuttavilla niskakivuilla. Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä, mittari patjan alle sekä ranteeseen ja ei muuta kuin kohti parempia unia ja hyvinvointia?

Kuka tahansa voi mitata hyvinvointiaan erilaisin mittarein. Kotikäytössä yleisiä ovat erilaiset urheilukellot ja aktiivisuusrannekkeet, joiden teknologiaa mm. Polar ja Suunto ovat viime vuodet kehittäneet koko ajan eteenpäin. Monet meistä kerryttävät terveyteen liittyvää dataa myös tietämättään; älypuhelinten sovellukset seuraavat askeleitamme ja noustuja kerrosvälejä.

10 000 askelta päivässä

Mittareilla mitattavista terveystekijöistä ehkä yleisin on päivittäisten askelten määrä. Päivän päätteeksi voimme tarkistaa, onko 10 000 askeleen päivittäinen tavoite täyttynyt. 10 000 askelta saattaa kuitenkin tulla esimerkiksi palvelualalla työskenteleville jo työpäivän aikana täyteen, kun taas toimistotyöläinen pääsee nipin napin 2000 askeleeseen. Työpäivän aikana kertyneistä askeleista saatu aktiivisuus ei kuitenkaan ole usein riittävä edistämään verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa, joten tavoitteet aktiivisuuden ja liikunnan suhteen kannattaa asettaa yksilöllisesti. Hyvänä pohjana voimme käyttää esimerkiksi UKK-instituutin liikuntasuosituksia, joiden mukaan reipasta kestävyysliikuntaa tulisi harrastaa vähintään 2,5 tunnin ajan viikossa. Tämän määrän liikuntaa voimme kerryttää useammassa lyhyessäkin jaksossa, esimerkiksi kävellen 15 minuutin työmatkan. Kestävyysliikunnan ohelle toki tarvitsemme vielä viikoittain jossakin muodossa lihasvoimaa, tasapainoa ja liikkuvuutta lisäävää liikuntaa.

Miten mittaaminen edistää terveyttämme?

Onko mitattu tieto tarpeen ja miten se edistää terveyttämme? Aktiivisuusmittareiden lisäksi on erilaisia mittareita, jotka mittaavat unta ja palautumista. Muun muassa sykevälivaihtelua mittaavan Firsbeat-hyvinvointianalyysin tulokset voivat osoittaa, että unemme laatu on riittävästä uniajasta huolimatta heikko. Kestävyyskuntomme on kenties huono suhteessa fyysisen työn vaatimuksiin ja muutama nautittu lasillinen vie yönaikaisen palautumisen nollille. Mittaustulokset voivat osoittaa, että kehomme on kovilla ja sydän- ja verisuonisairausriski on kohonnut. Tulosten tulkintaan tarvitsemme osaavan ammattihenkilön, jonka kanssa löydämme toimintakykyämme heikentämässä olevat tekijät. Ehkä tässä kohtaa meille herää myös motivaatio muutokselle ja löydämme yhdessä keinot kelkan kääntämiseen kohti terveempiä elinvuosia. Parhaassa tapauksessa muutamme elintapojamme; teemme kenties arki-iltaisin puolen tunnin reippaan kävelylenkin, jätämme lasilliset nauttimatta ja ummistamme silmämme tuntia aikaisemmin saadaksemme seitsemän tuntia uniaikaa. Helppoa, eikö vain?

Askel kerrallaan

Pysyviä elämäntapamuutoksia haluavalle on parasta ottaa työstettäväkseen yksi asia kerrallaan. Oli se sitten sähköpöydän ääressä seisomisen lisääminen tai rappusten kävely – yhtä kaikki, alkuinnostuksen jälkeen matka saattaa tyssätä siihen, että isojen kokonaisuuksien hallitseminen voi tuntua ylivoimaiselta. Joitakin meistä motivoi se, että voimme tarkastella liikunnasta kertynyttä dataa; saamme mitä hienompia käyriä suorituksestamme ja näemme kenties, että kävelyvauhtimme on kasvanut. Yön jälkeen voimme katsoa miten paljon rauhallista unta yöhön on sisältynyt.

Saamme hyvinvointiamme edistävää innostusta ja tukea terveysteknologialta, mutta yhtä lailla myös työympäristöstä ja läheisiltämme. Usein työporukasta löytyy joku, joka jaksaa pitää säännöllistä taukojumppaa yllä, haluaa lounastaa kebabravintolan sijaan kotiruokaa tarjoavissa paikoissa tai nostaa ensimmäisenä sen sähköpöydän ylös. Terveyden edistämisen keinot ovat moninaiset. Osalla tulee aina olemaan mittarit muutoksia todentamassa, kun taas toisille riittää tuntemus omasta olostaan: voin hyvin tässä ja nyt.

Anne-Mari Lindholm
Työfysioterapeutti
Finla Työterveys Oy