Suomalaisten yöunet ovat lyhentyneet yli tunnilla vajaassa viidessä vuodessa, selvisi Ylen Prisma Studion ja Helsingin yliopiston tekemästä suuresta unikyselystä. Kyselyyn vastasi vuonna 2017 16 500 ihmistä (STT 2/2017).
Vuonna 2012 suomalaiset nukkuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan arkisin yli 8 tuntia. Ylen kyselyn mukaan nykyään unta kertyy alle 7 tuntia yössä.
Juuri ilmestyneen Turvallisuusuutisen mukaan (36/2017) vuoden stressaavin aika alkoi 1. marraskuuta (LähiTapiolan tilaama tutkimus). Suomalaisten kokema stressi pahenee entisestään vuoden loppua kohden, sillä huippu saavutetaan joulukuussa. 14 prosenttia stressiä kokevista suomalaisista kertoo kokevansa rasitusta marraskuussa, ja joulukuussa vastaava luku kohoaa 22 prosenttiin. Ero alkusyksyyn on merkittävä, sillä vain 7 prosenttia kokee syys-lokakuun kuormittavana. Stressin määrä myös tasaantuu uuteen vuoteen siirryttäessä, sillä tammikuu stressaa vain 9 prosenttia suomalaisista.
”Henkistä stressiä aiheuttavat muun muassa alituinen kiire, työn hallinnan puute ja kohtuuttomat vaatimukset, jotka tyypillisesti korostuvat ennen suuria lomapyhiä. Valoisuuden puute vaikuttaa negatiivisesti koko elimistön toimintaan ja on omiaan provosoimaan myös henkisen stressin oireita”, kertoo lääketieteen tohtori ja LähiTapiola-ryhmän terveysliiketoiminnan johtaja Jani Tikkanen.
Unettomuuden lisääntymisen taustalla voi olla monia tekijöitä, kuten tietokoneen ja kännykän iltakäyttö sekä juuri tuo stressi työnteon tehostamiseen liittyen. Aivot eivät ole kone, joka sammuu nappia painamalla. Moniin työtehtäviin liittyy ongelmanratkontaa, haastavia aikatauluja, monitehtäväympäristöjä, joihin keskittyminen vaatii paljon energiaa. Aivot käyvät työpäivän aikana kuumana eivätkä välttämättä kykene palautumaan työpäivän aikana. Korkeat kierrokset voivat jatkua illalla sähköpostien, Facebookin ja etäyhteyksienkin kautta.
Unijuna kulkee noin 90:n minuutin välein
Yöunta tulee tietoisesti vaalia palautumisen kannalta. Tämä ei koske vain teinejä, vaan meitä aikuisia yhtä lailla. Moni nipistää vapaa-aikaa itselleen viikolla valvoen myöhään ja olettaa viikonlopun yöunien sitten paikkaavaan viikon vajeen. Näin asia ei kuitenkaan ole.
Hyvälaatuinen uni ei katkeile jatkuvasti ja siinä on 4–5 syvän unen ja REM-unen vaihetta noin 90:n minuutin välein. Unen aikana aivot käsittelevät päivällä tapahtuneet ja opitut asiat. Aivojen aineenvaihdunta on kiivaimmillaan yöllä; kuona-aineet poistuvat ja energiavarastot täyttyvät.
Unettomuuteen liittyy tyypillisesti unirytmin rikkoutuminen. Kun valvoo yli sen ajankohdan, jossa keho on oppinut vaatimaan unta, siirtyy uuden unijunan tulo noin 90 minuuttia tai yli. Aivot virkistyvät uudelleen ja seuraavaa unijunaa joutuu jälleen odottamaan. Stressihormoni kortisoli voi herätellä aamuyöllä, ja kellon seuraaminen haittaa rentoutumista. Univajetta koetetaan paikata menemällä liian aikaisin nukkumaan seuraavana iltana, jolloin rytmi alkaa rikkoutua. Keho ei enää tiedä, milloin pitäisi nukahtaa ja milloin herätä.
Unettomuuden lääkkeettömän hoidon yksi peruspilareista on unirytmin tietoinen palauttaminen. Rytmistä pyritään pitämään itsepäisesti kiinni vähintään parin viikon ajan. Illalla noudatetaan mielen ja kehon rauhoittamista ja aamulla noustaan aina samaan aikaan − meni yö miten hyvänsä. Vuorotyöläisille unirytmin toistuva häiriintyminen on iso haaste. Omaan työaikaan ei voi vaikuttaa siten kuin keho vaatisi.
Finlan työterveyspsykologit ovat laatineet unioppaan, jossa on käytännönläheisiä ohjeita unettomuuden lääkkeettömään hoitamiseen. Opas on erittäin hyödyllinen myös vuorotyöläisille, joiden unen ja palautumisen vaaliminen on työaikojen vuoksi erityisen haasteellista.
Luomu-uni on parasta. Toki lääkkeilläkin on paikkansa silloin, kun tilannetta pyritään korjaamaan ja pitkäkestoinen unettomuuden kierre katkaisemaan. Monelle tuttu valmiste on melatoniini, josta ei ole havaittu sivuvaikutuksia. Melatoniini voi olla hyvä ensiapu pitkittyneeseen univaikeuteen, ja se voi tukea unijunaan pääsyä uudelleen silloin, kun keho ja mieli käyvät jo kierroksilla ja rauhoittuminen on vaikeaa.
Airi Hietakangas
työterveyspsykologi
Finla työterveys
