Elämässä voi tulla eteen tilanteita, joissa työ- ja toimintakyky heikkenee esimerkiksi elämänkriisin, stressin tai masennuksen vuoksi. Jaksamisen heiketessä tai mielen mustuessa voi hakea apua työterveyshuollosta, jossa hoitotiimissä toimii työterveyshoitajan ja -lääkärin rinnalla myös työterveyspsykologi.
– Erilaiset kuormitusoireet ovat tavallisia ajassamme, jota määrittävät suorittaminen ja monet vaatimukset. Työterveyspsykologin vastaanotolla pysähdytään asiakkaan kokemusten ja tunteiden ääreen: jäsennetään niitä esimerkiksi puhumalla ja piirtämällä, tehdään harjoituksia ja pyritään saamaan uusia näkökulmia toimintamalleihin, Finlan työterveyspsykologi ja psykoterapeutti Airi Hietakangas sanoo.
Muutama käynti työterveyspsykologin luona voi saada aikaiseksi merkittäviä muutoksia asiakkaan näkökulmissa ja tätä kautta myös voinnissa.
– Usein jo pelkkä puhumaan pääseminen auttaa, sillä ihmisellä on syvä tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Aina ahdistukseen ei myöskään ole selkeää ”ulkoista” laukaisevaa tekijää ja asiakas voi olla itsekin ymmällään olostaan. Asioiden sparrauksesta ulkopuolisen kanssa voi olla paljon hyötyä.
Itsehoito-opas auttaa häätämään murehtimista
Omaa oloaan voi usein helpottaa myös itse. Perusasioista, kuten riittävästä levosta, hyvästä ravinnosta ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen on tärkeää vaikeankin elämänvaiheen keskellä. Mielenhallintaan voi tutustua esimerkiksi osoitteesta www.oivamieli.fi löytyvillä harjoitteilla.
Airi Hietakangas on kirjoittanut Vapaaksi murehtimisesta -itsehoito-oppaan ahdistuksen kanssa kamppaileville. Sen tarkoituksena on kertoa helposti luettavassa muodossa, miten mieli toimii ja mikä saattaa pitää yllä ahdistusta sekä antaa työkaluja ahdistuksesta selviämiseen.
–Monet jäävät kiinni murehtimissolmuun. Elämän perusasiat voivat olla hyvin, mutta silti oireet vain lisääntyvät. Ihminen saattaa ahdistua ahdistuksen tunteestaan ja tahtomattaan pitää itse yllä tuskaa, josta haluaisi eroon. Liiallisesta murehtimisesta voi tietoisesti opetella pois ja oppia hyväksymään myös kielteiset tunteet osana elämää, Hietakangas sanoo.
On hyvä muistaa, että huolehtiminen on myös tarkoituksenmukaista aika ajoin.
– Elämä järjestää meille kaikille vastoinkäymisiä. Silloin on ehdottomasti lupa pysähtyä, kaivata myötätuntoa ja tuntea surua. Huolehtiminen voi puolestaan auttaa suojautumaan ja on luonnollista, että mieli työstää murheita ja pettymyksiä. Asioiden jatkuvaan vatvomiseen ei kuitenkaan kannata jäädä kiinni.
Sähköinen Vapaaksi murehtimisesta -opas on kaikkien Finlan asiakkaiden saatavilla. Sitä voi tiedustella esimerkiksi omalta työterveyshoitajalta.
