Perjantaina 27.4.2018 vietetään kansainvälistä työturvallisuuspäivää, ja tämän vuoden teemaksi on valittu työn altistumisriskien tunnistaminen. Eräs monia ammattialoja yhdistävä altiste on melu. Meluksi katsotaan kaikki kuulolle haitallinen tai häiritsevä ääni, ja kaikki ihmiset altistuvat sille jossain määrin. Paitsi että melu häiritsee töissä keskittymistä ja lepoa, päivittäinen 80 dB(A):n voimakkuuden ylittävä melualtistus voi olla kuulolle vahingollista. Vaikka melusta aiheutuvien ammattitautien määrä onkin laskenut viime vuosina tasaisesti, se on edelleen merkittävä ammattitauteja aiheuttava altiste. Suurimmat melulle altistuvat ammattiryhmät ovat rakennus- ja metallialan työntekijät, joiden työssä altistutaan usein kuulolle erittäin haitalliselle impulssimelulle. Melulle altistutaan kuitenkin myös muilla ammattialoilla, ja vaikka sen voimakkuus ei saavuttaisikaan asetettuja raja-arvoja, voi vähäisempikin melu haitata keskittymistä vaativien työtehtävien suorittamista.
Melu haittaa työskentelyä niin työmaalla kuin avokonttorissakin
Oman altistumisen havainnoimisessa kannattaa kiinnittää huomiota ympäristöön ja työn sujumiseen: joudutko jatkuvasti huutamaan, jotta metrin päässä oleva työkaverisi saa sanoistasi selvää? Entä käytetäänkö työmaalla melun raja-arvot ylittäviä käsityökaluja säännöllisesti alle kymmenen metrin päässä sinusta? Tällöin olet altistunut liialle melulle. Liiallinen melulle altistuminen saattaa ilmetä myös työpäivän jälkeen joko kuulon tilapäisenä heikkenemisenä tai korvien soimisena. Myös aloilla, joilla ei altistuta varsinaisesti kuulolle haitalliselle melulle, voi tietynlainen ääniympäristö haitata työntekoa. Esimerkiksi avokonttorissa jatkuva puheensorina tai puhelinten soittoäänet tuovat avotilaan helposti tarpeetonta melua. Tällaisissa ympäristöissä melun vähentäminen hoituu helposti yhteisillä pelisäännöillä, jolloin kaikki työntekijät sitoutuvat osaltaan tarpeettoman melun vähentämiseen.
Millä melualtistusta on mahdollista torjua?
Työntekijän altistuminen melulle on rajoitettava työsuojelulain mukaan siten, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle. Melualtistusta on mahdollista vähentää esimerkiksi työtilojen akustoinnilla ja työpisteiden suunnittelulla, mutta kaikista yksinkertaisin keino melualtistuksen välttämiseen on itse melun syntymisen estäminen. Työnantajan tulee kiinnittää huomiota melun syntymisen estämiseen esimerkiksi tarjoamalla vähemmän melua aiheuttavat työskentelymenetelmät ja mahdollisimman vähän melua aiheuttavat työvälineet. Myös työntekijöiden opastamisesta ja työvälineiden kunnosta huolehtiminen ovat tärkeä osa työturvallisuutta ja melualtistuksen torjumista. Vaikka työnantaja edellyttää työntekijöiltään kuulosuojainten käyttöä melualtisteisessa työympäristössä, ne eivät yksinään riitä melualtistuksen torjumiseen. Siksi työnantajan tulee kiinnittää huomiota melualtistuksen välttämiseen myös muiden keinojen kautta. Työntekijän puolestaan kannattaa huolehtia työpäivän aikana riittävistä tauoista, jolloin melualtistus välillä keskeytyy. Myös työympäristön tarkkailu on tärkeää, sillä kovameluiset paikat tulee lain mukaan merkitä.
Melualtistuksen torjumisen keskeisimpänä lähtökohtana on työpaikan altistusriskien kartoittaminen, jolloin tunnistetaan ennaltaehkäisevästi mahdollista melua aiheuttavat tekijät työympäristössä.
Lisää melusta ja muista työympäristön altisteista voit käydä lukemassa Työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta, Työterveyslaitoksen sivuilta ja Työturvallisuuskeskuksen sivuilta.
