Miksi liikunnan aloittaminen on niin vaikeaa? Näin rakennat kestävän pohjan, osa 1

Liikunnan terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunta tukee muun muassa mielenterveyttä, vahvistaa tuki- ja liikuntaelimistöä, edistää aivoterveyttä ja vaikuttaa myönteisesti uneen, palautumiseen sekä painonhallintaan. Silti yksi kysymys jää usein varjoon: Miten liikunta oikeasti saadaan osaksi arkea?

Suurin haaste ei ole se, etteikö tiedettäisi, mitä pitäisi tehdä, vaan se, miten liikkuminen saadaan osaksi omaa arkea. Vastaanotolla näkyy usein sama ilmiö: moni tiedostaa liikunnan merkityksen, mutta aloittaminen tuntuu silti vaikealta ja ehkä aloituksia on takana jo useita, sillä niitä seurannut aina innon hiipuminen ja lopetus.

Taustalla ei yleensä ole laiskuus, vaan arjen kuormitus, puuttuvat rutiinit tai liian suuret odotukset.
Silloin tarvitaan vähemmän vaatimuksia ja enemmän toimivia ja realistisia tavoitteita.

Ennen kuin lisäät liikuntaa – tarkista perusta

Liikunta, uni ja ravitsemus ovat jonkinlainen pyhä kolminaisuus, mitä tulee terveyden peruspilareihin, näitä tarkastelemalla voi havaita kokonaiskuormituksen tilaa. Usein, jos jaksaminen on alentunut syy voi helposti löytyä unesta tai ravitsemuksesta.

Hyvinvoinnin peruspilarit:

• uni
• ravitsemus
• liikunta

Uni ratkaisee enemmän kuin moni ajattelee

Uni on yksi tehokkaimmista tavoista vaikuttaa jaksamiseen. Säännöllinen unirytmi on tärkeää myös vapaapäivinä, se tukee palautumista ja tekee arjesta ennakoitavampaa keholle. Jos uni ei ole kunnossa, myös liikunnan aloittaminen tuntuu raskaammalta.

Riittävä ravinto mahdollistaa liikkumisen

Ravitsemuksen osalta vastaan tulee yllättävän usein tilanne, jossa keho käy vajaalla energialla tai ravintoaineilla. Jos energiaa ei ole riittävästi, keho priorisoi peruselintoiminnot – eikä liikunnalle yksinkertaisesti riitä voimavaroja. Silloin kyse ei ole motivaation puutteesta, vaan fysiologiasta.

Tämä korjaantuu ateriarytmiä fiksaamalla sekä ravinnon laatuun panostamalla – välipaloja unohtamatta. Ravitsemukseen voi saada apua ravitsemusterapeutilta.

Kipu ei tarkoita liikkumisen lopettamista

Kipu on ymmärrettävä syy lykätä liikkumista. Harva haluaa pahentaa oireitaan. Usein ratkaisu ei kuitenkaan ole liikkumisen lopettaminen, vaan sopivan tavan löytäminen, esimerkiksi:

• Vesiliikunta keventää kuormitusta
• Kävely voi helpottaa selkäkipuja
• Pyöräily sopii monille polvivaivoihin

Vaihtoehtoja löytyy, ja tarvittaessa apua saa fysioterapeutilta.

Kestävä muutos alkaa realistisuudesta

Yksi yleisimmistä virheistä on aloittaa liian kovaa. “Nopeasti nollasta sataan” voi toimia hetken – mutta harvoin pitkällä aikavälillä.

Kestävä muutos syntyy, kun:

• tavoitteet ovat realistisia
• arki tukee muutosta
• tekeminen tuntuu mahdolliselta

Seuraavassa osassa keskitytään siihen, miten liikkuminen saadaan oikeasti käyntiin – pienin, mutta toimivin askelin.

Emma Larinmaa
työfysioterapeutti
Finla Työterveys Oy