Työkyky on kokonaisuus – mielenterveys, uni ja arjen kuormitus osana jaksamista

Tämä artikkeli on jatkoa Aamulehden haastatteluun pohjautuvalle kokonaisuudelle, jossa Finla Työterveyden toimitusjohtaja ja työterveyslääkäri Anu Pekki tarkastelee työelämää työterveyslääkärin näkökulmasta. Sarjan tässä osassa keskitytään jaksamiseen, mielenterveyteen sekä niihin haasteisiin, jotka jäävät usein pitkään piiloon.

Perustarpeet eivät muutu, vaikka työelämä muuttuu

Työelämä elää murrosta, mutta ihmisen fysiologia ei. Uni, ravinto ja liikunta ovat edelleen työkyvyn perusta – ja silti ne jäävät usein taka-alalle, kun arki kuormittaa. Elämäntilanteet, kuten pikkulapsivaihe tai keski-ikä, voivat heikentää palautumista huomaamatta.

Jaksamisen haasteissa olisi aina syytä pysähtyä perusasioiden äärelle. Nopeat ratkaisut houkuttelevat, mutta oikoteitä ei juuri ole. Ammatillinen tuki ja kuulluksi tuleminen ovat usein jo ensimmäinen askel parempaan suuntaan. Oma työterveyshoitaja voi auttaa työntekijöitä löytämään ratkaisuja.

”Aina ei oivalleta, että juuri terveydenhoitajat ovat saaneet parhaimman koulutuksen elämäntapa-asioihin vaikuttamiseen.”

Mielenterveyden haasteet koskettavat yhä useampaa

Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet, erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Samalla puhumisen kynnys on madaltunut – ja se on hyvä asia. Nykyään myös esihenkilöt ja johto uskaltavat hakea apua vaikeisiin tilanteisiin.

”Aiemmin johtajat kärsivät yksin, nykyisin johtajat uskaltavat puhua kipeistä asioista.”

Ahdistus tai masennus eivät aina ole sairauksia, vaan normaaleja reaktioita kuormittaviin elämäntilanteisiin. Näitä jaksamisen ongelmia ei ratkaista vain työterveyshuollossa, sillä työ ja työyhteisö voivat parhaimmillaan vahvistaa kokemusta tarpeellisuudesta ja osallisuudesta. Heille voidaan tarjota myös ohjausta, urasuunnittelua ja työkykyvalmentajan valmennusta, ennen kuin työkyky on uhattuna.

Riippuvuudet pysyvät pitkään piilossa

Päihde- ja peliriippuvuudet kehittyvät usein huomaamatta ja tulevat esiin vasta, kun tilanne on jo vakava. Avun hakemisen kynnys on korkea, ja palveluihin pääsy voi olla vaikeaa. Työpaikan varhainen puuttuminen ei aina tunnu helpolta, mutta sillä voi olla ratkaiseva merkitys.

Vaikka hoitoonohjaus koetaan joskus vastentahtoisena, myöhemmin moni näkee sen käännekohtana. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli tunnistaa riskit ajoissa ja tarjota tukea, ennen kuin työkyky vaarantuu.

Voit lukea sarjan aiemman osan tästä.

Lähde:

Artikkeli perustuu Aamulehden juttuun:
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000011720408.html
(Linkki vie maksumuurin takana olevaan sisältöön.)