Työelämä muuttuu – mutta ihminen ei: mitä työpaikoilla pitäisi ymmärtää nyt?

Tämä artikkeli pohjautuu Aamulehden haastatteluun, jossa Anu Pekki, työterveyslääkäri ja Finla Työterveys Oy:n toimitusjohtaja, avaa näkemyksiään suomalaisen työelämän nykytilasta. Artikkeleissa käydään läpi, miten työelämää voisi parantaa.

Aina ei tarvita edes lisää rahaa. Pekin mukaan iso voimavara on siinä, miten eri-ikäiset työntekijät voisivat auttaa toisiaan. Tätä voimavaraa ei nyt kunnolla tiedosteta. Laaja lehtijuttu on jaettu Finlan sivuilla kahteen osaan, joista tämä keskittyy työn fyysisiin ja arkeen liittyviin perusasioihin sekä työn tekemisen tapojen muutokseen.

Kehon hyvinvoinnista tulisi huolehtia, vaikka työ ei olisikaan fyysisesti raskasta

Fyysisesti raskas työ on vähentynyt, mutta se ei tarkoita, että kehosta voisi olla huolehtimatta. Päinvastoin: istuminen, yksipuoliset asennot ja vähäinen liike kuormittavat elimistöä eri tavalla kuin ennen. Vastaanotolla näkyy yhä useammin tilanne, jossa työn vaatimukset ja työntekijän fyysinen kunto eivät enää kohtaa.

Ennakointi on tässä avainasemassa. Kohdennetut terveystarkastukset, mittaukset ja varhainen puuttuminen antavat mahdollisuuden toimia ennen kuin työkyky on jo merkittävästi heikentynyt. Jos työntekijä jää fyysisessä mittauksessa alle keskiarvon, hän voisi havahtua muutokseen.

”Kun tulee ensimmäisiä oireita, motivaatio on korkealla. Siihen pitäisi oikeasti tarttua.” Pekin mukaan taukojen pitäminen ja ergonomia on tärkeä ottaa tosissaan.

Teknologia helpottaa, mutta kuormittaa mieltä

Ohjelmistot, tekoäly ja digitaaliset työkalut tehostavat työtä, mutta edellyttävät jatkuvaa oppimista. Erityisesti nuoret, tunnolliset työntekijät saattavat kuormittua liiasta vaatimustasosta ja epävarmuudesta. Ajatus siitä, että nuoret “kyllä sopeutuvat kaikkeen”, ei aina pidä paikkaansa.

Kokeneemmilla työntekijöillä on tässä merkittävä rooli. He voivat auttaa hahmottamaan, mikä on olennaista, mikä kiireellistä ja mikä voi odottaa. Aivotyökin tarvitsee taukoja ja rajoja, aivan kuten fyysinen työ.

Itsetuntemus ja käsitys omista vahvuuksista ja heikkouksista auttaa työn rajaamisessa. ”Meistä moni on hyviä suorittamaan, mutta suorittaminen voi kääntyä myös haitaksi, jos ei tule tervettä rajaa.”

Etätyö jakaa kokemuksia työpaikoilla

Etätyö tarjoaa joustavuutta ja tehokkuutta, mutta samalla se voi lisätä kuilua työntekijäryhmien välille. Kaikkia töitä ei voi tehdä etänä, ja jatkuva etätyö voi heikentää yhteisöllisyyttä sekä hidastaa hiljaisen tiedon siirtymistä.

Moni kokeneempi työntekijä viihtyy etätöissä, kun taas nuoremmat kaipaavat läsnäoloa, tukea ja oppimista arjessa. Työpaikoilla olisikin tärkeää pohtia, miten yhdistää keskittymisrauha ja yhteinen oppiminen.

Lähde:

Artikkeli perustuu Aamulehden juttuun:
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000011720408.html
(Linkki vie maksumuurin takana olevaan sisältöön.)