Mitä työntekijä kaipaa nykypäivän työelämältä?

Psykologinen turvallisuus saa työyhteisön kukoistamaan

Psykologisella turvallisuudella työelämässä tarkoitetaan jaettua kokemusta luottamuksesta. Psykologisesti turvallisen työyhteisön ilmapiiriä kuvaa avoin ja kunnioittava vuorovaikutus, jossa työntekijät uskaltavat ideoida, kysyä ja pyytää apua sekä kokeilla uutta ja myöntää virheensä ilman pelkoa nolaamisesta, ulkopuolelle jättämisestä tai rangaistuksesta.

Psykologisesti turvallinen työyhteisö edistää oppimista, luovuutta ja innovaatioita sekä työyhteisön hyvää ilmapiiriä. Tätä voidaan tietoisesti edistää esihenkilötyössä kannustavalla johtamisella, joka rohkaisee osallistumiseen. Vuorovaikutuksessa auttaa aktiivinen kuuntelu, kunnioittava palaute ja kiinnostus toisia kohtaan. Psykologisesti turvallinen ilmapiiri vähentää voimavaroja kuluttavaa ja avoimen vuorovaikutuksen estävää pelon ilmapiiriä.

Työn merkityksellisyys motivoi

Työntekijät kaipaavat myös merkityksellisyyttä. Kokemus työn tarkoituksenmukaisuudesta auttaa työmotivaatiossa, työhön sitoutumisessa ja työhyvinvoinnissa. Merkityksellisyys syntyy siitä, että työntekijä ymmärtää työnsä tärkeyden, kokee onnistumisia ja näkee työnsä myönteiset vaikutukset.

Jos suorittaminen työssä vie päähuomion, työn merkityksen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Työn merkityksellisyyden kannalta työpaikan arvojen tulee olla linjassa työntekijän omien arvojen, kuten tasa-arvon ja vastuullisuuden kanssa.

Esihenkilö voi edistää työntekijän kokemusta työn merkityksellisyydestä selkeyttämällä työn tavoitteita, tukemalla työntekijän vaikutusmahdollisuuksia työhön ja tuomalla näkyväksi työntekijöiden työpanosta ja sitä, miten se kytkeytyy organisaation laajempaan strategiaan tai mitä arvoa se tuottaa työyhteisölle ja asiakkaalle.

Toimivaan yhteistyöhön kannattaa panostaa

Etä- ja hybridityön lisääntymisen myötä työyksinäisyys ja irrallisuuden kokemukset ovat kasvaneet, minkä vuoksi moni kaipaa toimivaa työyhteisöä ja yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyydessä on kyse yhteenkuuluvuuden tunteesta, keskinäisestä arvostuksesta ja toimivasta yhteistyöstä, jotka rakentuvat arjen vuorovaikutuksessa.

Yhteys työkavereihin lisää luottamusta ja sitoutumista sekä nostattaa yhteishenkeä. Yhteistyössä toimiminen auttaa jakamaan osaamista ja myös vähentää väärinkäsityksiä.

Toimiva työyhteisö tarvitsee selkeät tavoitteet, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Yhteisen tekemisen, avoimen vuorovaikutuksen ja luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa esihenkilöllä on tärkeä rooli. Tarvittaessa esihenkilö ottaa vastuun myös konfliktien ratkaisusta.

Anna työntekijän vaikuttaa omaan työhönsä mahdollisuuksien mukaan

Työntekijät arvostavat joustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia työhön, ja niiden on todettu lisäävän työhyvinvointia sekä työn ja muun elämän tasapainoa. Esihenkilö voi kannustaa työntekijöitä tuunaamaan työtään itselleen mielekkäämpään suuntaan. Myös työntekijöiden näkemysten kuunteleminen ja työpaikan käytäntöjen ja muutosten suunnitteluun osallistaminen auttavat lisäämään vaikutusmahdollisuuksia työhön.

Kun työn tavoitteet on selkeästi määritelty, työntekijällä on vapaus päättää keinoista saavuttaa ne, eikä esihenkilöllä ole tarvetta mikromanageeraukseen. Silti tilannetta ei ole tarpeen viedä autonomiseen äärilaitaan, vaan työntekijää on hyvä kannustaa pyytämään apua sitä tarvitessaan.

Nykypäivän johtaminen on ihmisläheistä ja valmentavaa

Koska työelämässä on vallalla monia kovia arvoja, niiden rinnalle kaivataan arvostavaa, läsnäolevaa ja myötätuntoista johtamista sekä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukea. Nykypäivän tarpeisiin vastaava johtaminen on lähestymistavaltaan ihmisläheisempi ja valmentavampi liian kontrolloivan otteen sijaan.

Siinä, missä johto usein tuijottaa pelkkää tulosta, työntekijät olisi syytä nähdä työpaikan voimavaroina, joiden kokonaisvaltaisesta työkyvystä on tärkeää pitää ennaltaehkäisevästi huolta niin, että he jaksavat tehdä työtään tulevaisuudessakin.

Mitä isommassa myllerryksessä työelämä on, sitä suurempi on monella toive myös työsuhteen pysyvyydestä ja vakaasta palkasta, sillä ennakoitavuus ja jatkuvuus luovat turvaa. Enää kuitenkaan pelkkä kilpailukykyinen palkka työsuhde-etuineen ei takaa tyytyväistä ja työkykyistä työntekijää, mikäli inhimilliset arvot unohdetaan johtamisessa ja esihenkilötyössä.

Kirjoittaja:

Marjo Pennonen
Työterveyspsykologi, Finla Työterveys