Kiillon vuosittaiset kuntotestit motivoivat liikkumaan ja samalla paljastavat henkilöstön hyvinvoinnin sudenkuoppia

Artikkeli kertoo asiakasyrityksemme Kiillon vuosittaisista kuntotesteistä, joita tehdään yhdessä Finlan työfysioterapeuttien kanssa. Artikkeli on alun perin julkaistu Kiillon omissa kanavissa ja julkaistaan täällä heidän luvallaan.

Kiillon kuntotestit

Kiillon kuntotestit eivät ole pelkästään hikiset parikymmentä minuuttia pyörän selässä ja työfysioterapeutin antama palaute. Kuntotestien tuloksia käydään vuosittain tarkasti läpi Hyvis-ryhmässä (Kiillon työhyvinvointiryhmä), niistä vedetään johtopäätöksiä ja mietitään kehitystoimenpiteitä. Tuloksia käsitellään aina yritystasolla, ja henkilökohtaiset tulokset jäävät vain ko. henkilön ja työterveyden tietoon.

Vuoden 2025 kuntotesteihin saatiin jälleen hyvä määrä osallistujia: kaikista Suomen kiiltolaisista testeihin osallistui noin 80 %. Tavoitteenamme on saada testeihin osallistumaan vähintään 85 % henkilöstöstä, joten mukaan mahtuu vielä hyvin.😊

Mitä testit kertovat?

Työfysioterapeuttiemme Kirsi Myötyrin ja Paula Paavolan mukaan kiiltolaisten kuntotaso on keskimäärin selvästi muita yrityksiä paremmalla tasolla. Kiiltolaisten kuntotaso on myös kehittynyt merkittävästi 21 testausvuoden aikana. ”Tähän varmastikin vaikuttaa Kiillon liikuntaan kannustava ilmapiiri, monipuolinen tarjonta omia harrastusmahdollisuuksia sekä pitkä historia vuosittaisia kuntotestejä. Kuntotestitulos ja antamamme palaute toimivat hyvinä motivaattoreina sille, että aina seuraavana vuonna halutaan hieman parantaa. Jatkuvuus on tässäkin tärkeää, sillä kuntotason kohottaminen matalammalta tasolta hyvälle tasolle on pitkän tähtäimen projekti”, kertoo kuntotestejä alusta asti toteuttanut Kirsi Myötyri. Tuloksista käy myös ilmi, että pidempään Kiillossa työskennelleiden kuntotaso on keskimäärin parempi ja liikunnan harrastaminen aktiivisempaa.

Hieman huolestuttavana voi pitää kuntotestien tuloksista ilmenevää tietoa, että nuorten kuntotaso on ikään suhteutettuna keskimäärin selvästi alhaisempi. ”Esimerkiksi fyysistä työtä tekevä henkilö voi ajatella, että työssä on jo riittävästi fyysistä kuormitusta, eikä vapaa-ajalla tarvitse enää liikkua. Asia on aivan päin vastoin: mitä fyysisempi työ on, sitä tärkeämpää työkyvyn ja jaksamisen kannalta on huolehtia hyvästä lihaskunnosta ja fyysisestä kestävyydestä”, toteaa Paula Paavola.

Yksi näkyvä ilmiö korona-ajoista lähtien on ollut arkiaktiivisuuden selvä väheneminen etätyötä tekevillä. Työpaikalla usein liikutaan kahvitauoille, lounastauolle ja muille asioille huomattavasti enemmän kuin etätöissä. Kotitoimistolla vietetyn työpäivän aikana askelia saattaa kertyä muutama sata, kun suositus olisi vähintään 7000 askelta päivässä. Jatkuva etätöissä oleminen myös heikentää sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.

Terveysongelmien ilmetessä ohjataan työterveyden jatkotoimiin

Kuntotesteissä saadaan vuosittain kiinni myös useita terveysongelmia. Tänä vuonna työterveyden jatkotoimenpiteisiin ohjattiin noin 30 henkilöä. Terveysongelmat, jotka näkyvät kuntotesteissä, voivat olla esimerkiksi sydänperäisiä ongelmia, hengitystieongelmia, verenpaineita sekä uneen tai palautumiseen liittyviä ongelmia.

Kuntotestien aikana ehditään vaihtamaan työfysioterapeutin kanssa myös muita kuulumisia. ”Fyssareillemme” kertyykin noin neljä kuukautta kestävän kuntotestausjakson aikana hyvä näkemys henkilöstön fiiliksistä. Viime vuoden testeissä nousi esiin jonkin verran haasteita henkisen jaksamisen kanssa, mihin varmastikin osaltaan vaikuttavat myös organisaatiossa meneillään olevat isot muutokset. Työnantaja ja työterveys keskustelevat säännöllisesti myös siitä, miten voisimme monipuolisin keinoin tukea henkisen jaksamisen haasteita.