Yleinen
Artikkeli
Blogi
Ajankohtaista

Kiinnostava työnantaja kiikarissa – Miten lähestyt piilotyöpaikkahaussa?

08.10.2025

Piilotyöpaikat ovat työmahdollisuuksia, jotka eivät näy työnhakualustoilla. Tässä artikkelissa kerrotaan, millaisia piilotyöpaikkoja voi olla ja miten niitä kannattaa lähestyä.

Piilotyöpaikka on tarvetyöpaikka – Case-esimerkki Sara

Sara on voinut huonosti jo pitkään, häntä ärsyttää mennä töihin. Sara kokee jo sunnuntaina ahdistuksen nousevan, kun maanantai lähestyy. Oma työ ei enää tarjoa onnistumisen kokemuksia, työn sisältö on epämääräistä ja pirstaleista, Sarasta tuntuu, että hän polkee paikallaan ja on umpikujassa.

Ennen suurin pitovoimatekijä oli hyvä yhteishenki, mutta nyt työkaveritkin ovat vaihtuneet. Sara kertoo työterveyshoitajalle ahdistuksestaan ja ärtymyksestään, hänen tulee tiuskittua myös läheisille, eikä uni tule enää kunnolla.

Työterveyshoitajan toimesta Sara vastaa työ- ja toimintakyvyn itsearviointikyselyyn Kykyviisariin; tulos on huolestuttava. Mielen ja taitojen osuudet ovat voimakkaasti alentuneena. Sara ei enää tunne luottamusta omaan tekemiseensä, kasvaa epävarmuus siitä, onko hän edes oikealla alalla. Masentuneeksi Sara ei itseään koe, kyse on muusta. Mistä löytää voimia työnhakuun? Miten lähestyä rekrytoijia, kun ei itsekään vielä tiedä, mitä haluaa?

Rekrytoinnin monet kasvot

Kun työnhakijoita on paljon, on hyvä pohtia, mitkä tekijät herättävät rekrytoijan kiinnostuksen:

Ensivaikutelma! Selkeä, visuaalinen, johdonmukainen.
Substanssiosaaminen: hakija osaa ne asiat, joita tehtävässä tarvitaan.
Motivaatio ja persoonallisuus; ei riitä, että sanoo olevansa motivoitunut, esimerkit kertovat sen, samoin omat toiveet ja yritystoiminnan tuntemus jo edeltä käsin. Kun työelämä muuttuu jatkuvasti, resilienssi ja sopeutumiskyky ovat työnantajan näkökulmasta keskeisiä työnhakijan ominaisuuksia.
Lisäksi tekoäly on alasta riippumatta yleistymässä jokapäiväiseksi työkaluksi, IT-taitojen perusosaamista kannattaa päivittää.

Julkisesti avoinna olevien työpaikkojen rinnalle on yleistymässä vaihtoehtoisia työnhakukäytänteitä, erityisesti piilotyöpaikkojen kautta.

Piilotyöpaikat

Piilotyöpaikat ovat työmahdollisuuksia, jotka eivät näy työnhakualustoilla. Syitä jättää työpaikkailmoitus julkaisematta on monia.

Työnhakijana hakukirjeitä hioessa harvoin tulee ajatelleeksi, miten paljon työtä hakuprosessi edellyttää myös hakemuksen vastaanottajalta, työnantajalta. Mikäli hakemuksia saapuu useita satoja, voi niiden läpikäymiseen kulua viikkoja. Muun työn ohessa toteutuva rekrytointi voidaan kokea niin työlääksi, ettei työnantaja laita työpaikkaa julkisesti avoimeksi.

Työn luonteesta johtuen työnantaja voi uskoa, että sopivimmat työntekijät löytyvät muita kanavia pitkin. Toisinaan ilmoittamattomuuteen voi vaikuttaa myös yritysten kilpailutilanne – suunnitelmat ja nopeat muutokset halutaan pitää kilpailijoilta salassa.

Tyypillisimmillään työpaikka on voinut aueta verkostoitumisen ja henkilökohtaisen kontaktin perusteella. Työnantajan kannalta kysymys voi olla ennakoivasta tulevaisuuteen investoimisesta, ja se mahdollistaa työtehtävän räätälöimisen niin työntekijän kuin työnantajankin tarpeisiin.

Miten työkykyvalmentaja voi auttaa esimerkkimme Saraa työpaikan haussa?

Finlan työkykyvalmentajan vastaanotolla avataan Saran työ- ja koulutushistoriaa, osaamista ja muuta omaan työhön liittyvää. Sara kertoo, että on työkavereiden lailla pyrkinyt vastaamaan tilanteeseen hakemalla avoimena olleita työpaikkoja.

Hakijoita on kuitenkin satoja, eikä Sara ole päässyt edes haastatteluihin. Tämä laskee edelleen työmotivaatiota ja Sara kertookin, ettei ole enää tuottava. Työn aloittaminen on vaikeaa ja asiantuntijatyössään kokee, että palaute on muuttunut negatiivisemmaksi. Työnantajakaan ei ole enää tyytyväinen Saran panokseen.

Sara lähtee kartoittamaan osaamistaan annettujen tehtävien avulla ja tutustumaan vetovoimaisiin työnantajiin. Pakkotyöpaikan haku muuttuu tutkimusmatkaksi.

Jopa yli puolet avoimista työpaikoista on piilotyöpaikkoja

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työnantajat ilmoittavat alle puolet työpaikoista julkiseen työnvälitykseen. YTK:n työttömyyskassan alkuvuoden jäsenkyselyssä puolestaan yli puolet (68%) vastaajista kertoi löytäneensä viimeisimmän työpaikkansa piilotyöpaikkana.

Sitran työelämätutkimus osoittaa, että kolme neljästä työpaikasta löytyi muulla tavalla kuin julkisesti avoimen ilmoitustyöpaikan välityksellä, ja vain joka neljäs hakija työllistyy julkisesti avoinna olleeseen työpaikkaan.

Uutisoinnin avoimien työpaikkojen vähenemisestä ja työnhaun aktiivisesta kasvusta voikin nähdä uudessa valossa: työtehtävät ovat edelleen olemassa ja niitä syntyy lisää, mutta tehtäviin astuminen edellyttää työnhakijalta uudenlaista lähestymistapaa. Avoimien työpaikkailmoitusten etsinnän, hakemusten kirjoittamisen ja haastattelukutsun odottamisen sijaan työpaikka saattaa syntyä, kun työnhakija on oikeassa seurassa ja paikassa oikeaan aikaan.

Uudenlaisia työnhakutaitoja

Piilotyöpaikoista kisatessa perinteisen työnhaun pilarit ovat olemassa. Hakijan on hyvä tietää vahvuutensa, osaamisensa ja ne tekijät, jotka työssä motivoivat.

Oleellista on sanoittaa osaaminen selkeästi käsitteisiin, jotka ovat ymmärrettäviä ja kuvaavat hakijaa henkilökohtaisesti. Proosallinen kerronta tai perinteiset ahkeruuteen viittaavat lausahdukset ovat historiaa työnhaussa vuonna 2025. Osaamisen sanoittamista oppii tekemällä, proaktiivisuudella ja harjoittelemalla.

Sen sijaan, että työnhakusi nojaisi yksinomaan aikaisempaan työkokemukseesi, on työnantaja kiinnostunut siitä, että osaat hyödyntää moderneja työvälineitä, kuten tekoälyä, olet sopeutumiskykyinen muutoksessa ja olet motivoitunut oppimaan uutta. Älä pelkää epäonnistumista, rekrytoija ei hae parasta tyyppiä vaan sopivinta.

On älytön ajatuskin, että valmistumisen jälkeen pitäisi massapostituksella herua työpaikka, kun työllistyminen tähtää aina jonkinlaiseen yhteiseen lopputulokseen, joka tarkoittaa yhteyden saavuttamista.

Ansioluettelo ja hakukirje

Osaamisen pohjalta kirjoitetaan kronologinen tai osaamisperusteinen ansioluettelo ja räätälöity hakukirje, kuvalla varustettuna! Kuva kertoo luotettavuudesta, eikä ole enää pelkästään myyjien CV:ssä oleellinen. Työnhakutaitoihin kuuluvat myös työmarkkinoiden ja työllisyystilanteiden seuraaminen ja kartoitus.

Ota selvää, minne kannattaa hakea, missä voit erottua, mitä työnantaja tarvitsee. “Suomessa ei ole töitä, työpaikkoja ei aukene ym.” – jargoniin ei kannata sortua. Kiinnostavat yritykset löytyvät kyllä, kun kirkastat ensin omat kiinnostuksen kohteesi ja osaamisesi.

Sitten edetään työnantajien kontaktointiin, verkostoitumiseen ja avoimien hakemusten lähettämiseen – valmistaudutaan tapaamiseen. Muista hakijoista erottautuminen ja aitous ovat avainsanoja, joita tekoäly ei voi korvata. Harjoittelemalla ja keskustelemalla harjaantuu taitoja, joilla työnantaja vakuuttuu sopivuudesta. Syntyy rekrytointipäätös.

Piilotyöpaikkojen muodostumisessa työnhakijalla on tärkeä rooli

Piilotyöpaikoille omaleimaista on se, että aloitteen tekijä on työnhakija itse. Työpaikkaa ei ole edeltä käsin välttämättä olemassa, joten useita toimenkuvia yhdistellen ja karsien voidaan luoda kokonaan uusi tehtävä. Kun työtehtävää ei ole julkisesti määritelty, voi perinteisen työnhakumallin haastattelukäytänne muotoutua pikemminkin neuvotteluksi, jossa kartoitetaan korostetummin molempien osapuolten tarpeita. Näistä syistä johtuen piilotyöpaikat ovat usein kustomoidumpia kuin julkisesti avoimet työpaikat.

Miten Sara toimii?

Sara laittaa avoimia hakemuksia kiinnostaville työnantajille, soittaa rekrytoinnista vastaaville, verkostoituu ja saa lisää vinkkejä.

Kolmessa kuukaudessa Sara on käynyt kahdessa haastattelussa, puolessa vuodessa syntyy uusi työsopimus. Ja mikä parasta, prosessin aikana Sara kokee osaamisensa palaavan, oma työ ei tunnu enää pakkopullalta, on näköaloja, jotka auttavat jaksamaan myös arjessa. Työteho omassa vanhassa työssä kasvaa, ja Sara voi hyvällä fiiliksellä hyvästellä vanhan ja siirtyä eteenpäin.

Piilotyötä hakiessa korostuu työnhakijan proaktiivisuus

Verkostoidu, osallistu, ole aktiivinen. Hyödynnä tuttuja, opiskelutovereita, entisiä ja nykyisiä kollegoita ja oman ammattiryhmäsi tapahtumia ja keskusteluja. Aktivoidu LinkedIn:ssä: optimoi profiilisi, seuraa kiinnostavia yrityksiä ja rekrytoijia, julkaise sisältöä, joka kertoo asiantuntijuudestasi.
Ota suoraan yhteyttä työnantajiin. Lähetä räätälöityjä hakemuksia, soita tai laita viesti. Kysy, millaisia tekijöitä työnantaja tarvitsee juuri nyt ja kerro, mitä lisäarvoa tuot.
Tee itsellesi merkityksellisiä asioita: vapaaehtoistyön, harrastusprojektien, keikkatöiden tai lyhytaikaisten työtehtävien kautta voi avautua ovia pitempiaikaisiin mahdollisuuksiin.
Selvitä työharjoittelu- tai oppisopimusmahdollisuutesi, jotka voivat johtaa jatkotyöllistymiseen. Ota näistä selvää erityisesti, jos olet alanvaihtaja tai olet ollut poissa työelämästä.

Kun työnhakija on kartoittanut vahvuuksiaan ja osaamistaan, listannut potentiaalisia työnantajia ja kerta toisensa jälkeen valmistautuu kontaktointeihin, työnhaku käy työstä. Vaikka lähestytkin jokaista työnantajaa räätälöidysti, kehittele rutiineita, joiden avulla työnhaussa on tietty raami ja sisältö.

Etsi tahoja, joilta saat apua. Työkykyvalmentajat ja muut asiantuntijat voivat tehdä uraohjausta ja auttaa tunnistamaan piilotyöpaikkoja. Ammattilaisten kanssa voit kartoittaa osaamistasi sekä saada oivalluksia ja käytännön vinkkejä piilotyöpaikkojen hakuun.

Muista myös avoimet työpaikat, vaikkei avoinna oleva tehtävä olisikaan juuri se, mitä etsit. Työnhakualustoilta löydät mielenkiintoisia yrityksiä ja rekrytointitarpeita. Ja lopuksi: säilytä maratoonarin asenne.