Työterveyden kehittäminen on sekä palveluntuottajan että yrityksen yhteinen tehtävä
Pressure Vessel Tech Oy (lyhyesti PV Tech Oy) suunnittelee ja valmistaa painelaitteita sekä Suomen että ulkomaiden markkinoille. Yrityksellä on pitkät juuret myös työterveysasioiden kehittämisessä, sillä yhtiö on ollut mukana jo vuonna 1973, jolloin Tampereen Työterveys ry perustettiin. Nykyään työterveysyhdistyksestä on kasvanut työterveyteen erikoistunut Finla Työterveys Oy. 
PV Techin operatiivinen johtaja Jukka Rintala on tyytyväinen siihen, miten työterveysasiat on heillä hoidettu. Hyvällä työterveysyhteistyöllä on saatu säästettyä sekä rahaa että tuotettu ihmisille hyvinvointia. Katso videolta käytännön esimerkkejä erilaisista työterveyden kanssa yhteistyössä tehdyistä projekteista ja, mitä hyötyä niistä on ollut PV Techille.
Jos video ei näy, se johtuu siitä, että selaimella ei ole hyväksytty kaikkia evästeitä. Pääset katsomaan videon Youtuben kautta täältä.
Videolla Jukka Rintala kertoo mm., mitä työterveyteen heillä kuuluu?
- Työterveyden kanssa yhteistyössä tuotettu toimintasuunnitelma kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
- Työpaikkaselvitys viiden vuoden välein.
- Kaikille työhöntulotarkastus ja määräaikaistarkastukset kolmen vuoden välein.
- Laboratoriokokeet
- Biomonitorointi (työn laadun vuoksi tarkastellaan kromiarvoja)
- Rokotukset (influenssa ja aiemmin koronarokotukset)
- Varhaisen tuen malli ja puheeksi ottamisen käytäntö
- Päihdeohjelma ja hoitoonohjausmalli
Näiden lisäksi heillä on ollut erillisiä koulutuksia, esimerkiksi ensiapukoulutusta sekä mittauksia, kuten psykososiaalisen kuormituksen mittaus 2021, josta saatiin todella mielenkiintoisia tuloksia. Heillä on käytäntönä myös kolmen päivän omailmoitusmalli perussairaustapauksissa. Videolla Jukka kertoo myös, että heidän yrityksessään työterveyshuollon kustannuksen keskiarvo per työntekijä on 450 e / hlö / vuosi.
Mitä työterveyden kanssa käytännössä sitten tehdään?
- Kerran vuodessa tavataan ja käydään läpi mm. ennaltaehkäisevän työn kustannukset, sairaanhoidon kustannukset, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, yksilön neuvonta- ja ohjausmäärät, ryhmäneuvonta, työpaikkaselvitykset jne.
- Seurataan poissaolojen syitä ja määriä.
- Mukaan osallistuu Jukka (työnantajan edustaja) ja työsuojeluvaltuutettu, sekä työterveyden edustajana yleensä oma työterveyshoitaja, mutta toivottaessa myös lääkäri ja/tai fysioterapeutti.
- Kustannukset Kela-luokittain
- Työterveyteen kuuluu myös konkreettisia toimia työpaikalla, kuten työergonomian kehittäminen ja melumittaukset.
Jukka toteaa, että: ”Kun ennaltaehkäisevän hoidon kustannukset ovat suuremmat kuin sairaudenhoidon kustannukset, voidaan jopa olettaa, että poissaolokustannukset ovat silloin pienemmät.”
Missä on onnistuttu hyvin työterveyden kanssa?
Videolla Jukka miettii heidän kokemuksiaan ja onnistumisiaan. Yksi iso onnistumisen kokemus on ollut säilyttää henkilöstön työkyky huomioiden ikäjohtaminen, sillä heillä keski-ikä on jo plus 50 vuotta ja työ on varsin fyysistä.
Esimerkkinä onnistumisesta on mm. tenniskyynärpää, joka hoidettiin työfysioterapeutin ohjeilla kuntoon, ilman sairauspoissaoloa. Se oli voitto ja siitä tuli kiitoksia. Positiivisia kokemuksia on myös kolmikantaneuvotteluista, joiden avulla on pystytty säilyttämään henkilön työkyky, kun pitkäaikaisesta sairaudesta on palattu työkokeilun avulla työn ääreen.
Jukalla on selkeä visio: ”Onnistuminen perustuu molemmin puoliseen aktiivisuuteen — sekä asiakkaan että työterveyden. Kun työntekijälle kerrotaan, että apua on saatavilla, niin se luo turvallisuuden tunteen ja tuo yritykseen myös pitovoimaa ja vähentää henkilökunnan vaihtuvuutta.”
Miten työterveys saadaan toimimaan?
Jukka korostaa asiakkaan roolia ja aktiivista yhteydenpitoa työterveyteen myös itse. Asiakkaana tulee osata vaatia ja pyytää työterveydeltä yhteistä aikaa kehittämiseen. Hän muistuttaa, että työterveyden edustajan, usein työterveyshoitajan tulee käydä konkreettisesti paikan päällä tuotannossa, sekä haastatella työntekijöitä. Ei olla vaan pöydän takana, vaan soitellaan ja juodaan yhdessä kahvit. Kehittäminen on yhteinen asia ja Jukka tarkentaakin, että: ”Työpaikan tavoitteet, ei työterveyshuollon tavoitteet.”
Työnantajan kannattaa panostaa työvälineisiin, erityisesti raskailla tuotannon aloilla. PV Tech Oy mm. antaa työntekijöidensä valita omat työkenkänsä. Jukka muistuttaa, että hyvät kengät maksavat itsensä takaisin nopeasti, kun yksi sairauspäivä maksaa yritykselle noin 400 euroa. ”Näihin kannattaa suhtautua investointeina, eikä menoina.” Jukka toteaa.
Myös yrittäjästä huolehditaan
On tärkeää, että myös yrittäjän työterveyspalvelut ovat kunnossa. Jukka kertoo, että hänellä on aina sovittuna kvartaalitapaaminen luottolääkärin kanssa, jolloin keskustellaan siitä, mitä hänelle kuuluu ja tehdään terveystarkastus. Jukka kokee ennaltaehkäisevän työterveyshuollon tärkeäksi ja suosittelee yrittäjille työterveyshuoltoon hakeutumista matalalla kynnyksellä, ennen kuin mahdolliset haasteet käyvät liian raskaiksi.
Avoin keskusteluilmapiiri edistää työterveyshuoltoon hakeutumista ja vähentää sairauspäiviä
Lopuksi Jukka vielä kehottaa yrittäjiä ja esihenkilöitä edistämään työpaikalla avointa ja positiivista keskusteluilmapiiriä, jotta työntekijätkin uskaltaisivat puhua omista haasteista tai ainakin hakeutua työterveyteen matalalla kynnyksellä. Jukan mielestä PV Techissä siinä on onnistuttu toistaiseksi aika hyvin. Ennakoiva työterveyshuolto säästää pitkässä juoksussa huomattavasti rahaa, kun työntekijät saadaan pidettyä työkunnossa ja sairauspäivät vähenevät.
Lue lisää kokemuksia Finlasta:
Räätälöitävää työterveyshuoltoa – ”Finlan toiminta on maanläheistä, ja se sopii meille hyvin”
