”Valmennus sai havahtumaan jaksamisesta huolehtimiseen”
Finla on toteuttanut Katsa Oy:lle jo kahdesti Kunnon vuosi -valmennuksen. Henkilökohtaiseen jaksamiseen panostaminen sekä vahvempi tiimiytyminen ovat keränneet paljon kiitosta, ja valmennuksen hyödyt näkyvätkin suoraan henkilöstön olemuksessa.
Hammaspyöriä, erikoisvaihteita ja vaihdehuoltoja tekevä tamperelainen Katsa Oy on luottanut Finlan työterveysosaamiseen jo vuodesta 1979. Vuosikymmenten saatossa yhteistyön painopiste on siirtynyt sairauksien hoidosta yhä vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan.
”Työympäristöihin ja -tehtäviin tutustuminen, riskien tunnistaminen sekä työpaikkakäynnit ovat nykyään merkittävässä roolissa”, toteaa Katsan talouspäällikkö Elina Pukkila. ”Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat olleet alallamme suurin työkykyhaaste, mutta viime vuosina myös psyykkiset haasteet ovat yhä enemmän läsnä.”
Tuotantopäällikkö Juha Suni korostaa, että vaikka automaatio ja apuvälineet ovat yleistyneet, fyysisen kuormituksen haasteet eivät ole kadonneet.
”Monella työpisteellä hommat hoidetaan edelleen käsin”, Suni muistuttaa.
Tärkeä osa Katsan ennaltaehkäisevää työkyvyn optimointia ovat olleet myös Finlan toteuttamat Kunnon vuosi -valmennukset. Tarve valmennuksiin kumpusi yrityksen henkilöstön riveistä.
”Tyytyväisyystutkimuksemme osoittivat ehkä ennakko-odotustemmekin vastaisesti, että nuoremmilla 35–45-vuotiailla työntekijöillämme oli haasteita työtyytyväisyyteen liittyen”, Pukkila summaa. ”Se todella herätti.”
Esimerkiksi ruuhkavuosien mukanaan tuomat haasteet aiheuttivat henkilöstössä epävarmuutta. Oli selvää, että työtyytyväisyyden takaamiseksi tarvittiin toimenpiteitä.
”Henkilöstön puolella oli selkeä kaipuu valmennukseen ja preppaamiseen”, Juha Suni tiivistää.
Vankka tuntemus henkilöstön tarpeista ja haasteista
Elina Pukkilan mukaan pöydällä oli joitakin ehdotuksia erilaisista valmennuksista. Kun tarjontaa alettiin kartoittaa tarkemmin, kumppani oli selvillä melko nopeasti.
”Aika pian se kääntyi siihen, että tahdoimme toteuttaa valmennukset Finlan kanssa, sillä yhteistyö on toiminut muutenkin hienosti”, Pukkila kiteyttää. ”Heillä oli jo vankka tuntemus henkilöstöstämme.”
Sunikin toteaa, että yhteinen historia merkitsee paljon.
”Meillä on paljon pitkiä työsuhteita. Eritoten verstaan puolella ja toimihenkilöissä on jopa 30–40 vuoden työhistorioita. Finla tuntee henkilöstömme haasteet ja vahvuudet, joten saatoimme aloittaa valmennukset valmiilta pohjalta”, Suni kertoo.
Myös Elina Pukkila on samoilla linjoilla.
”Finla oli hyvin perillä henkilöstömme yksilöhaasteista. He osasivat keskittyä ruokailutottumuksiin, liikuntaan ja erittäin oleellisena myös uneen ja palautumiseen”, Pukkila luettelee. ”Finlalta tuli valmiit ehdotukset mukaan kutsuttavista henkilöistä, ja saimme myös itse suositella henkilöitä, joille valmennuksista olisi eniten hyötyä.”
Finla tarjosi valmiin mallin, jonka pohjalta valmennus toteutettiin. Tuotantopäällikkö Sunin mielestä se teki etenemisestä joustavaa.
”Meidän ei tarvinnut enää pahemmin räätälöidä sisältöjä tai toteutustapoja, kun koko paketti oli valmiina”, Suni kehuu.
Puskaradion positiviinen palaute inspiroi
Kunnon vuosi -valmennuksiin kuului sekä ryhmä- että yksilötapaamisia. Henkilökohtaisissa keskusteluissa korostettiin asioita, jotka olivat jo työterveyden tiedossa. Ryhmätapaamisissa keskityttiin esimerkiksi tiimiytymisen sekä motivaation merkitykseen.
Vaikka tarve valmennukseen kumpusi alun perin henkilöstön puolelta, ensimmäiseen valmennusryhmään ilmoittautumista ujosteltiin.
”Meillä oli jopa vähän haasteita saada ryhmää täyteen”, Pukkila tunnustaa. ”Toiseen ryhmään taas hakijoita olikin enemmän kuin mukaan mahtui.”
Sunin mukaan syyt suosion kasvuun ovat selkeät.
”Puskaradio on toiminut”, hän tokaisee. ”Ensimmäisen ryhmän hyvät kokemukset ovat varmasti inspiroineet muitakin osallistumaan.”
Valmennus sisälsi yhteisiä liikuntatilaisuuksia kuntosaleissa sekä ulkoilmassa. Ryhmässä oli verstaan työntekijöitä sekä toimistoväkeä eri toimipisteistä, ja monimuotoisuus saikin paljon positiivista palautetta.
”Ryhmäytyminen on iso asia”, Elina Pukkila myöntää. ”Tyytyväisyyskyselymme ovat osoittaneet, että eri toimipisteiden välillä on voinut olla haasteita. Nyt porukkaa oli eri toimipisteistä, ja mukana oli sekä henkilöstöä että esihenkilöitä.”
Pukkilan mukaan valmennuksen suurimmat vaikutukset näkyvät yksilötason suhtautumisessa omaan työhön ja työssä jaksamiseen. Osallistujat ovat toivoneet yhteisiä tapaamisia myös jatkossa. Toiselle ryhmistä sellainen on jo kalenteroitukin. Henkilöstöltä saadun palautteen mukaan työssä jaksaminen on parantunut selkeästi. Negatiivista palautetta ei ole kuulunut lainkaan.
”Etenkin omiin henkilökohtaisiin jaksamisasioihin havahtumisesta on tullut paljon palautetta. Osallistujat ovat alkaneet kiinnittää enemmän huomiota omaan terveyteen ja jaksamiseen”, Juha Suni kertaa. ”Pitkässä juoksussa elämäntapamuutokset sekä lepoon ja palautumiseen panostaminen vaikuttavat varmasti jokapäiväiseen arkeen.”
Katso myös:
Tunnistatko työarjen nakertajat?
