”Luottamus omaan jalkaan löytyi askel kerrallaan” – Susannan kuntoutus Finla Työterveydessä

Susanna Jokiranta on aktiivinen ihminen, jolle monipuolinen liikkuminen on tärkeä osa työtä ja vapaa-aikaa. Susannan töissä ollaan jalkojen päällä suurin osa työpäivästä. Kesken tavallisen työpäivän tapahtunut haaveri kuitenkin pysäytti kaiken äkillisesti syyskuussa 2025. Susannan polvilumpio meni sijoiltaan, ja vaikka se saatiin nopeasti paikalleen, kuntoutus viivästyi vakuutusyhtiöön liittyvien päätösten vuoksi useilla viikoilla.

Vakuutusyhtiön kielteisen päätöksen jälkeen, Susanna kääntyi työterveyden puoleen lokakuussa. Tällöin tilanne oli jo haastava sekä fyysisesti että henkisesti. Polvi oli edelleen turvoksissa, liikerata rajoittunut ja kävely onnistui vain kyynärsauvojen avulla. Ylimääräisenä haasteena oli myös pelko: epävarmuus siitä, kestääkö jalka, ja voiko siihen enää luottaa.

”Oli todella helpottavaa kuulla, ettei minun tarvitse jäädä sohvan pohjalle. Sain heti tunteen, että nyt minulla on työkalut mennä eteenpäin.”

Moniammatillinen tuki käynnisti kuntoutumisen

Finlassa Susannan tilannetta lähestyttiin alusta asti moniammatillisesti. Työterveyshoitaja koordinoi kokonaisuutta, lääkäri vastasi sairausloman ja erikoislääkärikonsultaatioiden arvioinnista, ja fysioterapia käynnistettiin nopeasti. Kuntoutuksen keskiössä oli yksilöllinen, tavoitteellinen fysioterapia, jossa huomioitiin sekä polven fyysinen tila että Susannan kokema epävarmuus jalan käytöstä.

Ensimmäisten käyntien aikana harjoittelu eteni rauhallisesti. Kotiharjoitteilla lisättiin polven liikkuvuutta ja vähennettiin turvotusta, ja samalla rakennettiin uudelleen luottamusta liikkeeseen. Susannan oma motivaatio oli poikkeuksellisen vahva, mutta aluksi hän tarvitsi paljon rohkaisua.

”En uskaltanut laittaa painoa jalalle ollenkaan. Pelko siitä, että polvi hajoaa uudelleen, oli koko ajan mielessä.”

Fysioterapeutin tuki oli konkreettista ja läsnä olevaa – välillä aivan kirjaimellisesti kädestä pitäen. Harjoitteita tehtiin keskustellen, huumoria käyttäen ja Susannan rajoja kunnioittaen. Kotona tehtävät kuntoutusharjoitteet koettelivat välillä Susannan mieltä ja kehoa, mutta periksiantamaton Susanna teki harjoitteet tunnollisesti. Työ palkittiin ja jo muutamassa viikossa kepit jäivät pois, kävely muuttui varmemmaksi ja harjoitteet monipuolistuivat.

Fyysinen edistyminen vahvisti myös mieltä

Kuntoutus eteni nopeasti: vain muutaman viikon kuluttua Susanna saapui vastaanotolle kävellen reippaasti, teki jo yhden jalan kyykkyjä ja harjoitteli voimaa sekä kestävyyttä. Harjoittelua suunniteltiin niin, että se vastaisi mahdollisimman hyvin Susannan työn fyysistä kuormitusta – tavoitteena turvallinen ja hallittu paluu töihin ilman uutta takapakkia.

Fyysisen edistymisen rinnalla esiin nousi kuitenkin myös henkinen kuormitus. Pitkittynyt sairausloma ja epävarmuus omasta toimintakyvystä aiheuttivat ahdistusta, ja ajatukset pyörivät iltaisin ja öisin jalan kestämisessä. Finlassa tämäkin huomioitiin osana kokonaisuutta, ja Susannalle järjestyi mahdollisuus keskustella työterveyspsykologin kanssa.

”Pään kanssa kävi kyllä tiukoille. Olisi ollut hyvä päästä juttelemaan aikaisemmin, mutta tämäkin auttoi – sain sanoittaa pelkoa ja käsitellä sitä.”

Hallittu paluu työhön – yhdessä työnantajan kanssa

Finlassa Susannan kuntoutuksen laajuus sovitettiin todelliseen tarpeeseen, ja työnantajan joustavuus mahdollisti fysioterapian jatkumisen tämän mukaisesti. Paluu töihin suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä Susannan, työterveyden ja työnantajan kesken.

Työtehtäviä kevennettiin alkuun, työkaverit auttoivat fyysisesti raskaammissa osuuksissa ja kuormitusta lisättiin asteittain.

Viikon kuluttua töihin paluusta Susanna pystyi jo hölkkäilemään, ja ortopedin arvion mukaan polvi oli jopa aiempaa stabiilimpi. Sivuside oli arpeutunut ja jämäköitynyt, ja kokonaisuus – harjoittelu, ohjaus ja monipuolinen tuki – oli tuottanut erinomaisen lopputuloksen.

Luottamus palautui – askel ja ajatus kerrallaan

Uuden vuoden 2026 Susanna on päässyt aloittamaan jälleen aktiivisesti. Hän treenaa salilla, ulkoilee koiransa kanssa ja tekee työtään lähes ilman kipuja. Vaikka ajoittain jalka vielä muistuttaa itsestään, suurin muutos on tapahtunut pään sisällä: luottamus omaan kehoon on palannut.

”Lyhyessä ajassa sain jalan kuntoon – mutta ennen kaikkea sain luottamuksen siihen, että se kestää.”

Susannan tarina on esimerkki siitä, miten kokonaisvaltainen, moniammatillinen työterveysyhteistyö voi tukea paitsi fyysistä kuntoutumista myös mielen toipumista. Kun oikeat ammattilaiset, motivoitunut työntekijä ja joustava työnantaja toimivat yhdessä, vaikeastakin tilanteesta voidaan päästä eteenpäin – askel kerrallaan.