Finlan ravitsemusterapeutti Maaria Nikunen kertoo hämmästyvänsä välillä itsekin, kuinka valtavia vaikutuksia ravinnolla on ihmisten arkeen ja jaksamiseen. Suhde ruokaan heijastuu myös työpaikalle.
Korona-aikana etätyö sai elinympäristön kapenemaan, ja monet hakivat lohtua tunnesyömisestä. Hybridityössä tauot saattavat unohtua ja ruokailurytmi kärsiä. Inflaatio ja taloudelliset vaikeudet ajavat etsimään valonpilkahduksia herkuttelusta.
Ruoka on yllättävän suuri osa elämäämme. Yhteiskunnan mullistukset ja elinympäristömme muutokset näkyvätkin vahvasti Finlan ravitsemusterapeutin Maaria Nikusen vastaanotolla.
”Ympäristön haasteet näkyvät tutkitusti ihmisten syömiskäyttäytymisessä. Ruoasta haetaan mielihyvää, ja ajattelen, että se on myös ihan loogista”, Nikunen sanoo.
Hyvä uutinen on, että ruokasuhteeseen keskittymällä on myös mahdollista ratkaista monia jaksamisen pulmia niin työssä kuin vapaa-ajalla.
”Hämmästyn välillä itsekin, kuinka valtavia vaikutuksia ravinnolla on”, Nikunen sanoo.
Katse ravintoon jo ennen ongelmien kasaantumista
Muista syödä useammin.
Tämä on yksi Nikusen teeseistä useisiin syömiseen liittyviin ongelmiin. Niin painonhallinta kuin jaksaminen vuorotyössä perustuvat säännölliseen ruokarytmiin.
Ravitsemusterapeutin vastaanotolla on mahdollista pureutua monenlaisiin hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttaviin kysymyksiin, jotka kaikki vaikuttavat omalla tavallaan myös työelämään. Siksi Nikunen toivookin, että ravitsemusterapeutin puoleen käännyttäisiin ajoissa.
”Ongelmien kasaantumista ei kannata odottaa liian pitkään, vaan lähetteen voi tehdä jo siinä vaiheessa, kun herätellään motivaatiota.”
Ruoka vaikuttaa työelämään
Meillä kaikilla on oma ruokasuhteemme. Jos siinä jokin vaivaa mieltä, se voi vaikuttaa työssäjaksamiseen, hyvinvointiin, sairauspoissaoloihin ja jopa koko työyhteisöön.
Kun jaksaminen ja vireystila ovat kunnossa, vaikutukset näkyvät keskittymisessä ja työtehossa.
”Silloin jaksaa hymyillä asiakkaille ja olla läsnä. Esimerkiksi väsymykseen ja uupumukseen pystytään vaikuttamaan kokonaisvaltaisella ravitsemuksella. Ja jos vaikkapa vatsaoireita pystytään vähentämään, näkyy se sairauspoissaolojen määrässä”, Nikunen muistuttaa.
Erityisesti vuorotyössä voi olla hankalaa ankkuroida ruoka-aikoja perustyörytmiin, mutta myös etätyö tuo omat haasteensa syömiseen.
”Ihmisten on usein vaikeampi syödä etätöissä kuin toimistolla. Se on myös yksi sellainen teema, josta usein vastaanotoillani keskustellaan.”
Nikunen tapaa työssään paljon ihmisiä, jotka kamppailevat painonhallinnan, vatsaoireiden tai syömishäiriöiden kanssa. Hän kuitenkin painottaa, että ravitsemusterapiasta voi hyötyä myös ilman sen suurempia ongelmia.
”Toivoisin, että kaikilla olisi mahdollisuus tulla vastaanotolleni, jos havaitsee, että haluaisi keskustella omasta syömiskäyttäytymisestään tai ruokasuhteestaan jonkun kanssa. Pidän mielelläni yrityksille myös luentoja syömiseen liittyvistä teemoista”, Nikunen sanoo.
Asiantuntijan vinkit parempaan vireeseen
- Hoida kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Pidä huolta työn tauottamisesta, ja ota taukoon mukaan lounas tai muu ateria.
- Laita työkalenteriin tai puhelimeen muistutus ruokatauosta tai sovi työkaverin kanssa yhteinen kahvihetki, niin säännöllisestä ruokailusta tulee rutiinia.
- Jos et ehdi syödä välipalaa työpäivän aikana, syö viimeistään työpäivän lopuksi jotakin, jotta vireystila pysyy yllä.
- Voit myös pitää kirjaa ateria-ajoista ja niiden vaikutuksesta jaksamiseen.
Voit tilata Maaria Nikusen pitämään henkilöstöllesi ryhmäluentoa esimerkiksi vuorotyön ja syömisen yhdistämisestä tai tunnesyömisestä. Ryhmäluennon teemoja on mahdollista suunnitella myös toiveiden mukaan. Kysy lisää yrityksesi vastuutyöterveyshoitajalta!
Lue myös nämä aiheeseen liittyvät artikkelit:
Vireyttä työpäivään terveellisillä ruokailutottumuksilla
