Ajankohtaista
Artikkeli
Blogi
Yleinen
Yrityksille

Täsmätyökykyisestä täyteen työkykyyn

18.06.2025

Tässä artikkelissa paneudutaan työkykyyn täsmätyökyvyn käsitteen valossa ja tarkastellaan työkykyä moniammatillisuuden näkökulmasta huomioiden työyhteisön, -organisaation ja muiden välillisten työkyvyn taustoittajien osuus. Finla työterveydessä toteutuu moniammatillinen ohjaustyö sekä perustyöterveyshuollon palveluissa että kumppanuuksissa kuten Kelan AKSE – ammatillisen kuntoutuselvityksen palvelun tuottajana.

Työkyvyn käsitteellä viitataan ihmisen kykyyn tehdä työtä tai suoriutua omista työtehtävistään. Koska kysymys on työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen välisestä suhteesta, voidaan tarkastelussa painottaa eri asioita. Työkyvyn arvioinnissa on mahdollista keskittyä työntekijän terveyteen ja toimintakykyisyyteen tai osallisuuteen työyhteisössä ja -organisaatiossa. Mikäli näkökulmaa laajennetaan edelleen, voidaan sisällyttää mukaan yhteiskunnalliset tai sen palvelujärjestelmän toimivuuteen liittyvät tekijät.

Ensin etsitään syylliset

Kun hektistä asiantuntijatyötä tekevä johtaja, jonka vapaa-aikakin on huippu-urheilijan kurinalaisuutta noudattava vaatimusten kenttä, uupuu, kerrotaan tarina usein yksilön näkökulmasta. Niin ongelman ydin kuin muutostarpeetkin kohdistetaan työntekijään, joka lopulta päättää astua syrjään, poistua oravanpyörästä ja vaihtaa alaa. Kertomuksessa ylikorostuu yksilön vastuu jaksamisestaan, kun taas samaan aikaan työyhteisön ylläpitämä, sairastuttava oravanpyöräkulttuuri jatkaa pyörimistään.

Kun työn vaatimukset ja työntekijän voimavarat eivät kohtaa, määrittely on tehty perinteisesti katse kohdistettuna työntekijään. Kunkin aikakauden käsitteistö on mukautunut tähän subjektinäkökulmaan. Työntekijää on saatettu luonnehtia vajaakuntoiseksi, vajaatyökykyiseksi, työrajoitteiseksi tai osittain tai kokonaan, väliaikaisesti tai pysyvästi työkyvyttömäksi. Tässä asetelmassa työ ja sen vaatimukset ovat pysyneet muuttumattomina, eikä työntekijä syystä tai toisesta ole taipunut tähän.

Moniammatillisuus täsmätyökyvyn kannattelijana

Työkykyä tulkitaan useista eri lähtökohdista. Vakuutuslaitokset, työterveyshuolto, kuntoutuksen toteuttajat tai työnantajat eivät automaattisesti jaa yhtä ja yksiselitteistä ymmärrystä työkyvyn käsitteestä. Ilmiönä työkyky onkin monialainen, ja tulkintojen useus vaihtelee tilannekohtaisesti: työsuhteen alussa tai ammatillisen kuntoutuksen käynnistyessä painotus työkykyyn on erilainen.

Moniammatillisessa yhteistyössä voidaan parhaimmillaan hyötyä tästä eri näkökulmista asiaa katsovien ammattilaisten verkostosta. Esimerkiksi kun lääkäri arvioi työkykyisyyttä etuuksien, kuten. sairauspäivärahan, kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen näkökulmasta, on työkyvyn kartoittamisen pohjana kliinisten tutkimusten avulla saatu lääketieteellinen tieto. Työkykyvalmentaja puolestaan voi tehdä läpileikkauksen elämäntilanteeseen ja löytää työkykyyn ratkaisevasti vaikuttavia kuormitustekijöitä esimerkiksi elämänhallinnan, toimimattomien ihmissuhteiden tai riippuvuuksien alueilta.

Työkykyisyys on siis muuttuva ja suhteellinen käsite. Kukaan ei ole täysin työkykyinen toimimaan milloin ja missä tahansa ympäristössä tai tehtävässä. Kun valokeila laajenee työntekijästä työympäristöön ja tehtävän vaatimuksiin, voidaan näitä vaatimuksia ja työntekijän voimavaroja arvioida täsmätyökyvyn näkökulmasta.

Pureudutaan siihen, mitä voidaan tehdä, eikä siihen, mitä ei voida tehdä

Täsmätyökyvyn retoriikka huomioi ongelmakeskeisyyden sijaan paremmin työntekijän potentiaalin. Oleelliseksi muodostuu työympäristö, jonka työkykyä tukevat, väliaikaiset tai pysyvät muutokset hyödyttävät usein koko työyhteisöä. Esimerkiksi työrauhan parantamistoimet ja melun tai keskeytysten rajaaminen voivat luoda kognitiivista jaksamista tukevaa työkulttuuria. Jos työtä muokataan ja tarkastellaan sitä, voisiko tehtävien tekojärjestystä muuttaa tai miten odotetaan tehtävä suoritettavan, voi yhteinen keskustelu terävöittää työn tekemisen tapoja laajemminkin.

Moniammatillisuus ei ole itseisarvo, vaan sen käynnistäjänä tulee aina olla asiakkaan tarve. Työterveyslääkärien ja -hoitajien lisäksi täsmätyökykyisyyttä voi pohtia työfysioterapeutin, työpsykologin tai työkykyvalmentajan kanssa. Työkykyvalmentajat tekevät yhteistyötä työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöiden sekä Kelan suuntiin. Kelan toimeksiannosta toteutetaan mm. moniammatilliseen työskentelyyn pohjautuvaa ammatillisen kuntoutusselvityksen (AKSE) palvelua. Finlan työkykyvalmentaja Maija Välilä, mistä AKSE:ssa on kysymys?

AKSE on työ- ja toimintakyvyn arviointia suhteessa toimintaympäristöön ja voimavaroihin. Osaamisen kartoituksessa hyödynnetään tietoa asiakkaan työ- ja koulutushistoriasta, mutta pääasiallinen näkökulma on nykytilassa ja tulevaisuudessa. Tarkoituksena on löytää ne mahdollisuudet ja uudet näkymät, jotka sen hetkinen tilanne mahdollistaa.

Finla Työterveyden työkykyvalmentaja Maija Välilä

Välilä kertoo, että täsmätyökykyinen saa AKSEn aikana monipuolista ohjausta ja tukea. Alkuselvittelyvaiheessa asiakas tapaa moniammatillisen tiimin, jonka kanssa kartoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja kognitiivista terveystilannetta työkyvyn osalta. Lisäksi käydään läpi olemassa olevaa osaamista. Konkreettisten esimerkkien kautta osaamisen ja vahvuuksien sanoittaminen osoittautuu usein hyvin merkitykselliseksi lähtökohdaksi.

”Työ voi olla työkykyistävää”

Työn muokkaaminen tarkoittaa työn räätälöimistä sellaiseksi, että se vastaa työntekijän työkykyä ja vahvuuksia. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lyhennettyä työaikaa tai kevennettyjä työtehtäviä. Parhaimmillaan täsmätyökykyisen työn muokkaaminen voi hyödyttää koko työyhteisöä.

Työkykyvalmentaja Maija Välilä antaa esimerkin rakennusalalta, jossa pitkään käytännön työtä tehnyt työntekijä voi työtä muokattaessa suuntautua suunnittelun tai myynnin tehtäviin. Yrityksen kilpailuvaltiksi muodostuu se, että asiakaspinnassa toimii työntekijä, jolla on rakentamisen substanssiosaamista ja kokemusperäistä tietoa materiaaleista. Oman työn muokkaaminen voi olla myös osaamisen hyödyntämistä alan perehdytys- tai ohjaustehtävissä.

Välilä rohkaisee työnantajia harkitsemaan täsmätyökykyisen henkilön palkkaamista. Työllistämällä täsmätyökykyinen on työnantajalla mahdollisuus monimuotoistaa työyhteisöä ja kantaa yhteiskuntavastuuta. Alentuneen työkyvyn perusteella työnantaja voi saada työolosuhteiden järjestelytukea tai palkkauskustannuksiin huojennusta palkkatuen muodossa.

Aito halu pysyä työelämässä

Kuntoutussäätiön Toimintakykyä ikääntyneille – työkykyä työntekijöille -hanke osoitti, että täsmätyökykyiset ovat korkeasti motivoituneita työntekijöitä, joilla on aito halu pysyä työelämässä. Työkykyvalmentaja Maija Välilän kokemus on samansuuntainen hankkeen tulosten kanssa.

Työ osoittautuu usein kuntoutumista edistäväksi tekijäksi, ja työtehtäviä pystytään laajentamaan. Välilä huomauttaa, että prosessin onnistuminen edellyttää hyvää perehdytystä ja suunnittelua. Työyhteisössä on tarpeen käydä avointa keskustelua työkyvyn tukikeinoista sekä siitä, miksi jollekin työntekijälle räätälöidään tehtäviä. Kun täsmätyökykyinen saa tukea, lisää se työyhteisön keskinäistä resilienssiä ja luottamusta siihen, että työympäristö kannattelee, mikäli itse on joskus täsmätyökykyistämisen toimien tarpeessa.

Lopuksi

Työterveyshuollon keskeinen arvo on terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Ihmisen ja työn suhde on aina yksilöllinen, ja työkykyvalmentaja Maija Välilän sanoin työtä ja sen tekijää tuleekin aina tarkastella tapauskohtaisesti. Työn muokkauksen keinot pyritään moniammatillisessa mallissa räätälöimään niin yksilölle kuin määrättyyn ajankohtaankin soveltuviksi.

Yksilönäkökulman lisäksi tarvitaan tietoa työn prosesseista, työyhteisöstä ja sen organisaatiokulttuurista laajemmin. Suoriutuminen työstä voi olla ratkaisevasti riippuvainen myös työntekijän ajankohtaisista elämäntilanteen tai elinympäristön kuormituksista tai muutoksista. Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan, jotta työkyvyn taustalla olevat, vähemmän näkyvät tekijät tunnistetaan riittävän varhain sekä tunnistetaan myös yksilön voimavarat ja vahvuudet suhteessa työn mahdollisuuksiin. Parhaimmillaan työkyvyttömyyden näkymät voivat muuttua yksilöllisesti räätälöidyksi täsmätyökyvyksi.