Tämä on Finlan yhteistyökumppanin kirjoittama artikkeli. Kirjoittajina Mikko Nuuttila ja Mika Halonen, Tampereen OMT-Keskus.

Tuki- ja liikuntaelinvaivoja ilmenee lähes jokaisella jossain elämänvaiheessa. Iso osa vaivoista muodostuu ikääntymisestä, työstä tai harrastuksista rasitusperäisenä, osa hermojen yliherkkyyden tai muiden kudosten toimintahäiriöiden ja vammojen seurauksena.

Särky, kipu tai liikkeen toimintahäiriö ei useinkaan johdu kuvannettavasta muutoksesta kyseisellä alueella, ja vaikka kuvissa jotain näkyisikin, nämä eivät välttämättä ole itse ongelman syy. Näin ollen röntgen- tai magneettikuvantaminen ei yleensä ole tarpeen, elleivät oireet ole sietämätöntä särkyä, tuntopuutoksia tai lihasvoiman heikkouksia. Lähes aina ihmiskehon ikääntyessä kuvantamisissa löydetään rakenteellisia muutoksia, kuten välilevyjen ja nivelten rappeuma- ja kulumamuutoksia. Nämä eivät yleensä välttämättä oireile millään tapaa.

Tässä tyypillisiä poimintoja asiakkaiden tilannekuvauksesta:

”Nyt olen sietänyt tätä käden kipuilua jo viikon verran. Buranaa on kyllä kulunut. Tuntuu, että on vaan pahentunut ja omat konstit on loppu. Ja vielä on kyseessä tuo kirjoituskäsi, jonka pitäisi olla iskukunnossa koko ajan.”

”Jumittaa vaan niin vietävästi tuo yläselkä. Liekö päässyt noin huonoon kuntoon pitkään koneen ääressä istumisesta. Ensin se ei tuntunutkaan niin pahalta, mutta nyt on jo mukana päänsärkyäkin. Työkunto alkaa olla kohta kyseenalaista.”

Yhtä oikeaa hoitolinjaa ei yleensä ole – nopea hoitoon hakeutuminen nopeuttaa yleensä myös paranemista

Oireiden ilmetessä asiakas tulee kohdata yksilönä ja pyrkiä selvittämään oireiden taustalla oleva syy. Kivun aiheuttajia voivat olla lihas- ja hermokudos, nivelen ja nikamien toimintahäiriö tai sidekudoskalvo eli faskia. Niinpä yhtä oikeaa hoitolinjaa esimerkiksi olkapään tai alaselän kipuilulle ei ole.

Fysioterapeutin tulee haastattelun, liiketestausten ja manuaalisen tutkimisen perusteella valita oikea hoitolinja. Lähes vaiva kuin vaiva tule-ongelmissa olisi nopeammin kuntoutettavissa, kun hoitoon hakeutumisessa ei viivyteltäisi. Pitkittynyt päänsärky tai hermosärky kannattaisi tutkituttaa heti, eikä odotella viikkoja lääkkeitä syöden. Kokonaisuudessa tulee myös huomioida unen, ravinnon, liikunnan, fyysisen ja henkisen stressin määrä.

Kuntoutusta manuaalisen terapian monin eri keinoin

Manuaalisen terapian eri metodein normalisoidaan ja mahdollistetaan kehon oikea liike ja liikkuminen sekä vähennetään toimintarajoitteista aiheutuvaa kompensatorista stressiä kehon kudoksille ja rakenteille. Kivut ja säryt ovat usein merkki kehon toiminnallisista rajoitteista. Kyykistymisen tai käden nostossa esiintyvät ongelmat tai liikekivut voivat johtua useista eri tekijöistä, näinpä kokonaisvaltainen kehon tutkiminen on tarpeen.

Niveltä tai selkärankaa sekä pehmytkudoksia voidaan kuntouttaa monin eri metodein. Niitä voidaan mobilisoida/manipuloida = lisätä liikkuvuutta, venyttää antaen kudoksille tilaa. Kun normaali liike näin saadaan palautettua, aktiivinen harjoitus on sen jälkeen keskeinen kuntouttava elementti.

Oikea liike ja kuormitus – oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.

Jos ongelmaa lähestytään pelkästään harjoittein, saattaa liike tulla usein väärästä ja jo ehkä ylirasittuneesta tai ärsyyntyneestä paikasta, jolloin harjoite ei kohdistu haluttuun kudokseen, eikä halutulla tavalla ja ongelmat vain pitkittyvät, jopa pahenevat.

Erikoistuneet manuaalisen terapian ammattilaiset, kuten OMT- fysioterapeutit pyrkivät kohdistamaan hoidon oikeaan rakenteeseen. Eli ”hieronnalla” voi jopa provosoida kudosten ärsytystä tai hermokipua, mikäli ei tunne anatomiaa ja kehon biomekaniikkaa riittävän syvällisesti, valitakseen oikean käsittelytekniikan tai liikeharjoitteen.

Oikea liike ja kuormitus – oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.
Lepo ja särkylääkkeet ovat harvoin oikea lähestyminen tule-vaivaan.

Tampereen OMT-Keskus Oy Mikko ja Mika

Kiinnostaako oma hyvinvointi. Tutustu lisää:

WEBINAARI – Oman hyvinvoinnin tukeminen työelämän muutosten pyörteissä

Uudet ravitsemus- ja ruokailusuositukset loppuvuodesta – Mikä muuttuu?

Katso kaikki artikkelit ja webinaarit täältä. 

Työterveys on paljon enemmän kuin pelkästään sairaanhoitoa. Finla Työterveys keskittyy työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemiseen sekä pitkäjänteiseen yhteistyöhön asiakasyritystensä kanssa, jotta työterveyspalvelut tuottavat aitoa lisäarvoa ja ovat kustannustehokkaita. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten Finlan toimintamalli auttaa yrityksiä vähentämään työterveydestä aiheutuvia kustannuksia ja samalla parantamaan työntekijöiden hyvinvointia.

Tehdään asiat sujuvaksi ymmärtämällä työ ja sen tekijät

Finlan vahvuus kustannustehokkuuden näkökulmasta on syvällinen ymmärrys työstä ja sen vaikutuksesta terveyteen. Hoitajat ja lääkärit eivät vain kirjoita sairauspoissaoloja, vaan arvioivat työntekijän työn erityispiirteet ja vaatimukset. Esimerkiksi myyjän työllä päivittäistavarakaupassa voi olla erilaisia kuormitustekijöitä riippuen siitä, työskenteleekö hän suuressa marketissa vai pienemmässä myymälässä. Samoin vartijan työ voi olla täysin erilaista riippuen siitä, työskenteleekö hän aulapalvelussa vai liikkuvassa valvonnassa.

Tämä yksilöllinen lähestymistapa mahdollistaa sen, että sairauspoissaolot määritellään aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi raskaassa fyysisessä työssä toimiva rakennusalan työntekijä voi tarvita pidemmän toipumisajan kuin toimistotyötä tekevä henkilö samasta vaivasta. Tällainen joustava ja yksilöllinen työkyvyn arviointi vähentää turhia poissaoloja ja edistää nopeampaa työhön paluuta.

Hoitajavetoisuus parantaa kustannustehokkuutta

Finlan toimintamallin ydin on hoitajavetoisuus. Hoitajat koordinoivat työterveyspalveluita kuin lennonjohtajat, huolehtien siitä, että oikeat ammattilaiset osallistuvat työkyvyn tukemiseen oikeaan aikaan. Tämä vähentää tarpeetonta lääkärikäyntien määrää ja säästää sekä työnantajan että työntekijän aikaa.

Finlan Walo-asiakaspalvelu mahdollistaa sen, että moni asia voidaan hoitaa jo hoitajan kanssa, esimerkiksi puhelimitse tai chatissa. Tämä nopeuttaa hoidon aloitusta ja vähentää turhia vastaanottokäyntejä.

Lisäksi Finla varmistaa, että hoito ja tutkimukset perustuvat aina lääketieteellisiin perusteisiin ja Käypä hoito -suosituksiin. Näin vältetään tarpeettomat tutkimukset ja hoidot, mikä on merkittävä kustannussäästö asiakasyrityksille.

Sairauspoissaolojen hallinta ja ennaltaehkäisevä työterveys

Sairauspoissaolojen hallinta on yksi työterveyden tärkeimmistä kustannustekijöistä. Finla tekee tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa ja seuraa sairauspoissaoloja sekä niiden syitä. Tämän pohjalta määritellään toimenpiteitä, joiden avulla poissaoloja voidaan vähentää. Esimerkiksi esihenkilöiden rooli työkyvyn tukemisessa on keskeinen, ja Finla tarjoaa yrityksille konkreettisia keinoja työkykyjohtamisen kehittämiseen.

Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto on pitkällä aikavälillä yksi suurimmista säästötekijöistä. Kun työ ja sen tekijät tunnetaan hyvin, voidaan ennaltaehkäisevillä toimilla, kuten työhyvinvointiohjelmilla ja varhaisella puuttumisella, vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Esimerkiksi Finlan FinlaFit-ohjelma tukee työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia tarjoamalla elintapaohjausta ja henkistä tukea, mikä näkyy pitkällä aikavälillä parantuneena työhyvinvointina ja tuottavuutena.

Mittarit ja yhteistyö tukevat vaikuttavuutta

Finla sopii yhdessä yrityksen kanssa heidän tarpeisiinsa perustuvat mittarit, joiden avulla seurataan työkykyä ja siihen liittyviä kustannuksia. Esimerkiksi sairauspoissaolot ja niiden syyt, työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ja työtapaturmat ovat keskeisiä seurattavia indikaattoreita. Nämä mittarit määritellään aina yrityskohtaisesti, jotta ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla työterveysstrategiaa.

Yhteistyö asiakkaiden kanssa on jatkuvaa ja joustavaa. Finla käy säännöllisesti läpi työterveysraportteja ja mukauttaa toimintaa yhdessä yrityksen kanssa tarpeen mukaan. Jos jokin käytössä oleva toimintamalli ei tuo odotettuja tuloksia, sitä muokataan ketterästi. Tämä jatkuva kehittäminen takaa sen, että työterveysinvestoinnit ovat aidosti tehokkaita.

Digitaaliset palvelut tehostavat toimintaa

Finlan digitaaliset palvelut ja etävastaanotot säästävät asiakkaiden aikaa ja resursseja. Nettiajanvaraus on oirepohjainen, mikä tarkoittaa, että asiakas ohjautuu suoraan oikean asiantuntijan luo ilman turhia välivaiheita. Lisäksi etävastaanotot mahdollistavat nopean ja joustavan hoidon aloituksen, mikä vähentää tarpeettomia poissaoloja ja nopeuttaa työntekijän toipumista.

Pitkäjänteinen työterveyssuunnittelu tuo säästöjä

Työterveyspalveluiden pitkäjänteinen suunnittelu on avain asiakasyritysten työterveyshuollon kulujen hallintaan. Finlan asiantuntijat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa varmistaakseen, että työterveysratkaisut tukevat tuottavuutta ja työntekijöiden hyvinvointia kustannustehokkaasti. Yrityskohtaiset vuosisuunnitelmat, säännölliset tapaamiset ja selkeä mittarointi takaavat sen, että työterveysinvestoinneista saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

Finlan asiakaslähtöinen toimintamalli

Hyvä työterveyskumppanuus on yritykselle työntekijöiden pitovoimaa. Kun työntekijät voivat hyvin ja työkykyä tuetaan systemaattisesti, he pysyvät työssä pidempään. Hyvin toimiva työterveyshuolto on myös kilpailuvaltti työnantajalle – se voi olla ratkaiseva tekijä työntekijöiden pysyvyyden ja yrityksen maineen kannalta.

Miksi siis Finla?

Finlan työterveysmalli yhdistää ennaltaehkäisyn, yksilöllisen työkykyarvioinnin, hoitajavetoisuuden ja tiiviin asiakasyhteistyön, mikä tekee siitä aidosti kustannustehokkaan ratkaisun yrityksille. Kun työterveyshuolto perustuu suunnitelmallisuuteen, vaikuttavuuden mittaamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen, yritykset voivat säästää merkittävästi työterveyden kustannuksissa ja samalla parantaa työntekijöidensä hyvinvointia ja tuottavuutta.

Lue myös:

Finla päihitti useimmat suomalaiset työterveystoimijat laatuselvityksessä

Taloushuolet varjostavat työntekijöiden työssä pärjäämistä – Miten työkykyvalmennus voi auttaa?

Moniammatillisuus ja yritysyhteistyö työterveyshuollossa – enemmän kuin osiensa summa

Moniammatillisuus ja yritysyhteistyö ovat työterveyshuollossa avainasemassa. Eri alojen asiantuntijoiden ja yritysten yhdistäessä voimansa syntyy enemmän kuin osiensa summa – syntyy kokonaisuus, jossa asiakaslähtöisyys, tavoitteellisuus ja avoimuus ohjaavat kaikkien osapuolten toimintaa yhteisen hyvän saavuttamiseksi.

Asiakaslähtöisyys on avain menestykseen

Finla Työterveydessä korostetaan syvää asiakasymmärrystä. On ymmärretty, että työterveyshuolto ei ole vain reaktiivista sairauksien hoitamista, vaan ennakoivaa ja asiakasyrityksen tarpeisiin mukautuvaa palvelua.

Todellinen asiakasymmärrys edellyttää rohkeaa vuoropuhelua jokaisen toimijan tasolla, sekä myönteistä suhtautumista tiedon jakamiseen ja moderneihin työtapoihin.

Kun työterveyspalveluja tarjoava yritys tuntee hyvin asiakasyrityksensä työolosuhteet ja sen työntekijät, voi se tarjota oikea-aikaisia ja tarkasti kohdennettuja ratkaisuja. Syventyneen tuntemuksen myötä on mahdollista perustella tarjottujen palveluiden vaikutus sekä auttaa asiakasta tekemään oikeita valintoja.

Tällöin rakentuu sujuvia hoitopolkuja asiakasyritysten työntekijöiden hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseksi. Siten mahdollistuu myös työterveyshuollon työntekijöiden kokema oman työn merkityksellisyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen.

Laadukas ja toimiva yritysyhteistyö työterveyshuollossa auttaa sekä asiakasyritystä että työterveyspalveluita tuottavaa tahoa synnyttämään positiivista yrityskuvaa. Työntekijöistään hyvin huolehtiva työnantaja ja työssään viihtyvät työntekijät ovat tänä päivänä merkittäviä rekrytointiin vaikuttavia meriittejä.

”Yhdessä olemme enemmän” -asenne johtaakin parhaimmillaan monin tavoin kaikkia hyödyttävään lopputulokseen.

Rohkeutta ja proaktiivisuutta työterveyshuoltoon

Todellinen asiantuntijuus ei synny pelkästään yksittäisten asiakasyritysten tuntemuksesta, vaan myös laajemmasta alan ymmärryksestä. Siksi Finla Työterveydessä kannustetaan työntekijöitä keskustelemaan, tutkimaan ja analysoimaan eri toimialojen tarpeita – ja ennen kaikkea tarjoamaan ratkaisuja rohkeasti.

Proaktiivinen työterveyshuolto ei jää odottamaan, että asiakasyritys huomaa itse ongelman, vaan se tuo oma-aloitteisesti esiin havaintoja, tarjoaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja pitää asiakkaansa ajan tasalla uusimmista tutkimustuloksista.

Onkin aivan eri asia esitellä innostavasti sellaisia palveluita, jotka edistävät asiakasyrityksen työntekijöiden hyvinvointia ja voivat jopa vauhdittaa asiakkaan menestystä, kuin myydä sellaista, mistä asiakas ei erityisemmin hyödy!

Työterveyskumppanuus on siis paljon enemmän kuin palvelun ostamista ja myymistä – se on jatkuvaa vuoropuhelua, yhdessä kehittämistä ja ennen kaikkea sitoutumista työhyvinvoinnin parantamiseen.

—

Kirjoittaja on Sanna Tuominen, markkinoinnin harjoittelija, terveystieteiden maisteri ja liiketalouden tradenomi. Hän opiskelee parhaillaan asiakaskokemuksen kehittämistä ja palvelumuotoilua Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa. Vahva tausta asiakaspalvelun ja järjestelmäkehityksen parissa on opettanut, miten tärkeää on kuunnella asiakkaita ja vastata heidän tarpeisiinsa. Opintoihin sisältyvässä harjoittelussa Finla Työterveydessä Sanna keskittyy verkkosivujen uudistamiseen ja verkkokaupan suunnitteluun, tavoitteenaan parantaa asiakkaiden verkkosivukokemusta ja kirkastaa Finlan digipalveluiden sisältöä.

Webinaarissa keskitytään sellaisissa muutostilanteissa selviämiseen, joihin ei itsellä ole mahdollisuutta vaikuttaa. Aiheina webinaarissa ovat mm. muutokset, stressi, resilienssi ja psykologinen joustavuus. Työterveyspsykologi Janne Rantasaari on selkeäsanainen ja lähestyy aihetta ymmärrettävästi, sekä antaa konkreettisia vinkkejä mm. oman psykologisen joustavuuden ja resilienssin parantamiseen.

Video ei näy, ellei katsoja hyväksy Finla.fi-sivuston evästeitä. Voit katsella webinaarin myös Youtubesta täältä.

Puhujana työterveyspsykologi Janne Rantasaari

Tässä webinaarissa Finla Työterveyden laillistettu ravitsemusterapeutti Maaria Nikunen (TtM) antaa ruoka- ja ruokailuvinkkejä vuorotyötätekeville ja erityisesti kuljetusalan ammattilaisille heidän haastavassa työympäristössään.

Video ei näy, ellei katsoja hyväksy Finla.fi-sivuston evästeitä. Voit katsella webinaarin myös Youtubesta täältä.

Puhujana laillistettu ravitsemusterapeutti Maaria Nikunen (TtM)

Työterveyslaitos toteutti Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona Työterveyshuollon toiminta ja laatu¹ -selvityksen, jossa Finlan työterveystoiminnan edellytykset olivat ”kisan” parhaimmistoa. Katsaus perustuu työterveyshuollon yksiköille suunnattuun kyselyyn, joka toteutettiin nyt kymmenettä kertaa. Tiedot saatiin 331 työterveysyksiköstä.²

Mistä selvityksessä oli kyse?

Katsauksessa tarkastellaan kattavasti työterveyshuollon palveluntuottajien toimintaa, resursseja ja palvelujen laatua.

Arvioinnin kohteina ovat mm.

• pätevät henkilöresurssit
• asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys
• toimintasuunnitelmien ja työpaikkaselvitysten prosessiohjeiden sisällöt
• työterveyssopimusten ja asiakasmäärien kehitys
• palvelujen kattavuus sekä
• työterveyshuollon ehkäisevän toiminnan ja laadun seurantaan liittyvät käytännöt.¹

Tulokset auttavat kehittämään työterveyshuollon järjestämistä

Tulokset tarjoavat tärkeää tietoa siitä, miten työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä sekä työterveyshuollon palveluita tulisi kehittää vastaamaan työelämän muuttuvia tarpeita.

Katsauksen hyödyntäjiin kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi muun muassa työmarkkinajärjestöt, työterveyshuollon ammattijärjestöt, tutkijat ja asiantuntijat sekä työterveyshuollon ammattilaiset ja palveluntuottajat, jotka voivat käyttää tietoa toimintansa arvioinnissa ja kehittämisessä.¹

Kolme neljästä valitsee laajemman työterveyssopimuksen

Työterveyssopimukset ovat tyypillisesti kokonaisvaltaisia eli 74 prosenttia sopimuksista sisältää jossain määrin myös sairaanhoidon palveluita. Noin joka neljännellä työpaikalla työterveyssopimus kattaa vain lakisääteisen eli ennaltaehkäisevän työterveyshuollon.² Finlan asiakkaista vain 4 % valitsee pelkän lakisääteisen sopimuksen.¹

Finlalla tuotetaan edelleen erinomaista ja laadukasta työterveyshuoltoa

Selvityksessä arvioitiin toimijoiden edellytykset laadukkaalle toiminnalle neljässä eri kategoriassa:

• osaaminen
• asiakastyytyväisyys
• laadun seuranta ja
• työterveystoiminta.

Finla pärjäsi kaikissa kategorioissa alamme keskivertoa paremmin.³

Asiakastyytyväisyys

Finlan yksiköissä organisaatioasiakkaiden tyytyväisyys oli korkeampi kuin alan keskiarvo. Yleisen trendin mukaan organisaatiotyytyvyys on yleensä alhaisempi kuin henkilöasiakkaiden tyytyväisyys.¹ Finla panostaa vahvaan suomalaisen työn tuntemukseen ja yhteistyöhön asiakasorganisaatioidemme kanssa ja iloksemme se näkyi myös selvityksen tuloksissa.

Työterveystoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Finla on korostanut moniammatillista toimintatapaa, mikä on mahdollistanut laajan palveluvalikoiman ja asiakaslähtöisyyden toteuttamisen tehokkaasti. Selvitys painottaa, että moniammatillisen yhteistyön toimivuus nostaa asiakastyytyväisyyttä ja palvelun vaikuttavuutta.

Ehkäisevä toiminta

Finlan osallistuminen ennaltaehkäisevään työterveystoimintaan, kuten työpaikkaselvityksiin ja terveystarkastuksiin, on ollut kattavaa ja hyvin organisoitua. Tämä vahvistaa Finlan asemaa ehkäisevän toiminnan toteutuksessa.

Selvityksessä kävi myös ilmi, että Finlalla Kela 1 -kustannusten osuus kaikista Kela-kustannuksista oli hieman alan keskivertoa korkeampi. Näin ollen voimme edelleen iloksemme todeta, että työterveyden henki ja sielu toteutuu työterveyshuollossamme ennakoivana työterveytenä (Kela 1 -luokka).³

Laadun seuranta

Finlan yksiköissä käytössä olevat prosessiohjeet ovat kehittyneet, ja niitä päivitetään säännöllisesti, mikä parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Laadunseuranta oli raportin mukaan erityisen hyvin toteutettu Finlan kaltaisissa yksityisissä työterveysyksiköissä.

Resurssit ja asiantuntijoiden osaaminen

Finlan yksiköiden henkilöstö on vahvasti koulutettua ja pätevää. Erityisesti työterveyslääkäreiden ja -hoitajien osuus täyttää hyvin pätevyysvaatimukset, ja täydennyskoulutusta tarjotaan aktiivisesti. Finlan osaamisen pisteet selvityksessä olivat hieman keskivertoa korkeammat.

Finlan työterveyslääkärit käyttävät täydennyskoulutukseensa 4,6 pv / hlö, kun keskiarvo alalla on 3,2 pv / hlö. Finlan työterveyshoitajat käyttävät hieman lääkäreitä enemmän täydennyskoulutuspäiviä 6,1 pv / hlö, keskiarvon ollessa 4,8 pv / hlö.³

Laadukkaan toiminnan kokonaisarvosana

Laadukkaan toiminnan edellytysten neljän eri osa-alueen kokonaispisteiksi Finla sai 75/100 pistettä, alan keskiarvon ollessa 55/100 pistettä.³ Täyteen 100 pisteeseen ei yltänyt mikään toimipiste.

Kuva: Laadukkaan toiminnan edellytysten pisteet (maks 100) – kaikki yksiköt

Finlan toimipisteet sijoittuvat korkealle, ylittäen useimpien muiden yksiköiden pisteet. Tämä osoittaa, että Finlan toimipisteet täyttävät laadukkaan toiminnan edellytykset erinomaisesti, mikä heijastaa vahvaa sitoutumista laadukkaiden työterveyspalveluiden tarjoamiseen.

Lähteet:

1. https://www.julkari.fi/handle/10024/149959
2. https://www.sttinfo.fi/tiedote/70650321/yli-70-prosenttia-tyoterveyssopimuksista-sisaltaa-sairaanhoidon?publisherId=69819005&lang=fi
3. Vain osallistujille jaettu materiaali. Yksikkökohtainen selvitys: Työterveyshuollon toiminta ja laatu 2023-selvitys (PowerPoint)

Joulun 2024 poikkeukset aukioloajoissa

Kaikki asemamme ovat kiinni arkipyhinä.

Alla muita poikkeuksia aukioloaikoihin:

23.12.2024–1.1.2025 kiinni ovat seuraavat toimipaikat:
PK-seutu: Munkkisaari, Espoo
Pirkanmaa: Sahalahti, Ideapark, Hervanta, Sarankulma

Finlayson, Tampere:

Finlaysonin iltavastaanotto tauolla 23.12–27.12.2024

Forum-kortteli, Turku:
Turun iltavastaanotto tauolla 23.12. ja 30.12.2024

————-

Muistakaa tarkistaa yhteistyökumppaneidemme aukioloajat erikseen, esim. laboratorio ja kuvantaminen.

Nykyajan työelämässä yhä useampi työntekijä kohtaa taloudellisia haasteita, jotka voivat heijastua merkittävästi heidän työssä jaksamiseensa ja työkykyynsä. Taloudellisten huolien lisääntyminen ei ole vain yksilöllinen haaste, vaan se on laajempi ilmiö, joka vaikuttaa työyhteisöihin ja yrityksiin. Työnantajien on tärkeää tiedostaa taloushuolien vaikutus, koska pitkällä tähtäimellä yksilön taloudelliset haasteet voivat alkaa näkyä työpaikalla esimerkiksi työssä suoriutumisessa.

Taloudellisten huolien laajuus ja vaikutus työkykyyn

Tilastot kertovat karua kieltä: Suomessa noin puolet kotitalouksista kertoo tulevansa niukasti toimeen ja 15 % kokee vaikeuksia tulla toimeen, selvittää EVAn syksyn 2023 Arvo- ja asennetutkimus. Tutkimuksesta myös selviää, että toimeentulon ja tulevaisuuden uskon välillä on selvä korrelaatio. Mitä paremmin tulee toimeen, sen positiivisempi kuva on tulevaisuudestakin.

”2020-luvun Arvo- ja asennetutkimuksissa nuorten ikäryhmien optimismi oman tulevaisuutensa suhteen on selvästi vähäisempää kuin 1980-luvulla.” (EVA)

Nuoria huolestuttavat eniten oma toimeentulo, opiskelu, työn saaminen ja työssä jaksaminen sekä terveys. Esimerkiksi nuoret saattavat vältellä keskusteluja rahasta, vaikka ymmärtävätkin, että heidän taloudellinen tilanteensa on haavoittuvainen. Rahaan liittyy paljon tunteita, ajatuksia ja uskomuksia, minkä vuoksi moni kokee rahasta puhumisen vaikeana. Ongelma korostuu erityisesti silloin, kun työkyky heikkenee ja on tarpeen pohtia, miten selvitä taloudellisesti esimerkiksi osasairauspäivärahan turvin.

Työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan yhä useammin, ja erityisesti nuorten keskuudessa mielenterveyteen liittyvät syyt ovat yleistyneet. Tämä kehitys nostaa esiin tarpeen ennaltaehkäiseville toimille, kuten työkykyvalmentajan tapaamiselle, jossa työntekijää voidaan tukea ja auttaa hallitsemaan sekä taloudellisia että psyykkisiä haasteita.

Työkykyvalmentaja tukena taloushaasteissa

Työkykyvalmentajan tapaaminen tarjoaa tukea ja ohjausapua työntekijöille, jotka kohtaavat taloudellisia vaikeuksia, kertoo Finla Työterveyden työkykyvalmentaja Anneli Pekkala.
Hallinnan tunnetta oman talouden ja rahankäytön suhteen voidaan vahvistaa erilaisin keinoin. Tiedollista keskustelua on tärkeä käydä rahankäytöstä ja budjetoinnista. Mihin kaikkeen raha ja hallinnan tunne elämässä vaikuttaa? Työkyvyn ja elämänhallinnan näkökulmasta taloudellinen stressi on iso tekijä ja usein kapeuttaa vaihtoehtojen näkemistä omassa tilanteessa.

Käytännön tasolla merkityksellistä on se, että asiakas saa tarvittavan tiedon esimerkiksi velkaneuvonnasta, toimeentulon eri tukimuodoista ja miten omaa talouden hallintaa voi budjetoinnin avulla lähteä kehittämään. Kuinka selvitä muuttuvissa tilanteissa, kun asumiskustannukset kasvavat esim. korkojen nousun myötä tai miten varautua tulojen pienenemiseen eläkkeelle jäädessä?

Kun työntekijä kokee, että hänellä on kontrolli raha-asioidensa suhteen, vaikuttaa se todennäköisesti myönteisesti myös työssä jaksamiseen ja työstä suoriutumiseen. Tämä ei ainoastaan vähennä työntekijän stressiä, vaan parhaimmillaan edistää hänen hyvinvointiaan ja työkykyään.

Hallinnan tunteen vahvistaminen on erityisen tärkeää nuorille työntekijöille. Sosiaalinen media luo helposti virheellisiä mielikuvia, jotka ajavat nuoria ylittämään taloudelliset rajansa. Ylipäänsä tarvetta kehittää rahataitoja on nähtävissä erityisesti nuorilla. Työkykyvalmentaja voi auttaa heitä ymmärtämään, miten he voivat tehdä kestäviä taloudellisia valintoja ja saavuttaa tasapainoisemman elämän. Taloudellisesti stressaavissa tilanteissa tärkeää on ymmärtää se, että apua on saatavilla ja ohjaus erilaisten avuntarjoajien piiriin on yksi keino vahvistaa hallinnan tunnetta rahan suhteen.

Taloudellisten haasteiden vaikutus työuraan

Taloudellinen stressi ja huoli omasta toimeentulosta vaikuttaa väistämättä siihen, minkälaisia mahdollisuuksia itsellään näkee olevan. Monelle työ saattaa olla selviytymistä ja tietyllä lailla esimerkiksi olosuhteiden sanelemaa. Vaikka moni toivoisikin muutosta, niin kapasiteettia sen toteuttamiseen ei välttämättä ole, koska taloudellinen stressi lisää kuormitusta.

Tämä tilanne voi pitkällä aikavälillä heikentää työkykyä ja lisätä riskiä työuupumukseen tai työkyvyttömyyteen. Kun nuoren ihmisen työura katkeaa, voi työnantaja joutua maksajan pallille pitkäksikin aikaa. On siis sekä yksilön että työnantajan etu löytää työntekijälle sopiva ura.

Työkykyvalmentajan ohjaus tarjoaa tukea myös näissä tilanteissa. Työkykyvalmentajat voivat auttaa työntekijöitä hahmottamaan työuransa kokonaisuudessaan ja löytämään sellaisia työtehtäviä, jotka tukevat heidän elämäntilannettaan ja hyvinvointiaan. On tärkeää ymmärtää, että työkykyyn liittyvät haasteet voivat muuttua uran eri vaiheissa, ja siksi on tärkeä tietää, että tukea on saatavilla. Työkykyvalmentajan kanssa käydään läpi, mitä kaikkia vaihtoehtoja työntekijällä on, esimerkiksi työuran, osaamisen ja vahvuuksien kehittämisen, sekä esimerkiksi kuntoutuksen saralla.

Työnantajan vastuu ja mahdollisuudet

Työnantajille taloushuolien ymmärtäminen ja niihin puuttuminen on tärkeää, sillä ongelmat voivat heijastua työtehoon ja työyhteisön hyvinvointiin. Taloushuolista johtuva alisuoriutuminen voi jäädä työnantajilta piiloon, jolloin ongelmia ratkotaan vasta, kun ne ovat jo kärjistyneet. Tämän vuoksi Finla on aina lähellä asiakastamme, jotta voimme toteuttaa ennakoivaa työterveyttä ja puuttua tilanteisiin, ennen kuin haaste kasvaa kriisiksi.

Työkykyvalmentaja tarjoaa konkreettista tukea ja auttaa työntekijöitä löytämään ratkaisuja, joilla he voivat hallita taloudellisia haasteita ja vahvistaa työkykyään. Tämä tuki on tärkeää paitsi työntekijöiden, myös työnantajien näkökulmasta, sillä se auttaa vähentämään työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia ja tukee koko työyhteisön hyvinvointia.

Lähteitä:
EVA Elinkeinoelämän valtuuskunta

Kausi-influenssa on influenssa A- ja B-virusten aiheuttama hengitystietulehdus. Kausi-influenssaepidemioita esiintyy joka talvi.

Tauti tarttuu helposti pisaratartuntana yskiessä tai käsien välityksellä niistäessä. Tauti leviää nopeasti esim. työpaikoilla, kouluissa ja julkisissa liikennevälineissä.

Influenssa alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella, siihen liittyy lihaskipua, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Kuten tavallisissa nuhakuumeissakin myöhemmin ilmaantuu kuivaa yskää, kurkkukipua ja nuhaa. Oireet kestävät yleensä noin viikon, yskä voi jatkua pitempäänkin.

Terveen henkilön influenssan hoito on pääosin oireenmukaista; lepo, tulehduskipulääke tai parasetamoli riittävät. Jälkitaudit, kuten poskiontelo- ja korvatulehdukset sekä keuhkokuume ovat yleisempiä kuin tavallisissa nuhakuumeissa.

Influenssarokotus

• Tärkeä keino ehkäistä influenssaa on rokottaminen. Rokote on joka vuosi erilainen riippuen siitä, minkälainen tauti maailmalla liikkuu.
• Julkinen sektori huolehtii riskiryhmien rokottamisesta ja työterveyshuollosta rokotuksen voi saada joko työnantajan kustantamana tai itse maksaen. Tarjoamme rokotusta lokakuusta tammikuuhun.
• Rokotuksen voi saada eri toimipisteissämme varaamalla ajan rokotukseen tai vastuutyöterveyshoitajan kanssa asiasta erikseen sopien.
• Rokotusajat ovat varattavissa viikosta 41 alkaen nettiajanvarauksen kautta. Ajan voi varata myös asiakaspalvelumme kautta. Ensimmäiset rokotusajat viikosta 42 alkaen.

Lue tai katso lisää, miten voit vaikuttaa terveyteesi positiivisesti:

Uudet ravitsemus- ja ruokailusuositukset loppuvuodesta – Mikä muuttuu?

WEBINAARI – Vinkkejä arjen ruokahuoltoon, Maaria Nikunen 2024

Suomalaiset ravitsemussuositukset ovat valtion ravitsemusneuvottelukunnassa muutoksen tuulissa. Pohjana uudistamiselle ovat uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka julkaistiin kesäkuussa 2023. Uudet kansalliset suositukset julkaistaan Suomessa loka-marraskuussa 2024.

Ravitsemussuositusten käyttötarkoitus

Suosituksia ei tehdä varsinaisesti yksilön ohjeeksi, vaan kansalliset ravitsemussuositukset on tarkoitettu väestötason ravitsemuksen ja kansanterveyden parantamiseen sekä terveyttä edistävää ja kestävää ruokajärjestelmää koskevaan päätöksentekoon, toimenpiteiden suunnitteluun ja alan tutkimukseen. Lisäksi ne ovat perustana elintarviketeollisuuden tuotekehityksessä, ruokapalvelujen toteuttamisessa ja alan koulutuksessa.

Mikä muuttuu?

Uusissa ravitsemus- ja ruokasuosituksissa painotetaan entistä vahvemmin kasvipainotteista ruokavaliota. Tämä tarkoittaa lisääntynyttä kasvisten, hedelmien, marjojen, palkokasvien ja täysjyväviljan käyttöä, samalla kun lihankulutusta suositellaan vähennettäväksi.

”Uusi suositus syödä kasviksia 500–800 g päivässä tai enemmän, on selvä muutos. Aiemmin joku on saattanut päästä ”puoli kiloa päivässä kasviksia” -tavoitteeseen (tai sen lähelle) syömällä työpaikkalounaalla runsaasti salaattia ja kasviksia, mutta kotona ohittanut kasvisten syömisen sen vaivalloisuuden vuoksi.

Uusi suositus kannustaa syömään kasviksia, marjoja tai hedelmiä jokaisella aterialla entistä hanakammin. Työssäni huomaan, että kasvisten syömisellä usealla aterialla on välittömiä positiivisia vaikutuksia jaksamiseen, vireystilaan, nälkä- ja kylläisyysviestien säätelyyn sekä painonhallintaan”, summaa Finlan ravitsemusterapeutti Maaria Nikunen.

Suosituksissa korostetaan myös kalansyönnin lisäämistä ja rasvattomien tai vähärasvaisten maitotuotteiden kohtuullista käyttöä. Ympäristönäkökulma on integroitu suosituksiin, mikä on merkittävä ero aiempiin suosituksiin verrattuna.

Aiemmista suosituksista poiketen uusissa suosituksissa on kiinnitetty enemmän huomiota ruokavalion ympäristövaikutuksiin, mikä näkyy esimerkiksi punaisen lihan kulutuksen rajoittamisena. Lisäksi suosituksissa on tehty tarkennuksia useiden ravintoaineiden saantisuosituksiin, kuten täysjyväviljan, pähkinöiden ja kasviöljyjen osalta. Näiden muutosten tavoitteena on edistää sekä terveyttä että kestävää kehitystä.

”Asiakastyössä huomaan, että ihmiset ovat kiinnostuneita oman terveytensä edistämisestä ja samalla ympäristön huomioimisesta. On vapauttavaa, että enää ei korosteta vastakkainasettelua kasvisruokavalion ja sekaruokavalion välillä. Nykyään lähes päivittäin vastaanotollani kysytään vinkkejä kasvisruokien lisäämisestä omaan ruoanvalmistusrepertuaariin, mikä ei aina ole ihan helppoa, jos on tottunut valmistamaan vain liha- ja kalaruokia”, toteaa Nikunen tyytyväisenä.

”Haluan vielä kannustaa suhtautumaan ravitsemussuosituksiin sellaisina, kuin ne ovat: suosituksina. Joskus voi käydä niin, että ravitsemussuosituksia tulkitsee liian kirjaimellisesti, ja niistä poikkeaminen ahdistaa. Ammattilaisesta voi tällöin olla apua reflektoimaan, että riittävän hyvä on riittävän hyvä. ”

Mitä tarkoittaa kansallinen ravitsemussuositus?

Pohjana käytettävät pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat suuntaviiva, mutta kehitystyössä otetaan huomioon suomalaisten ravitsemustottumukset sekä elinympäristö. Näin kansalliset ravitsemussuositukset vastaavat parhaiten juuri meidän tarpeisiimme.

Miksi eri väestöryhmille on omat ravitsemussuositukset Maaria Nikunen?

Uusien suomalaisten ravitsemussuositusten pohjalta tullaan vielä uudistamaan eri väestöryhmien omat suositukset. Näissä on luonnollisesti tiettyjä erityispiirteitä, esim. ikääntyneiden kohdalla riittävä proteiininsaannin huomiointi on keskeistä, kun taas koululaisilla kouluruokailu on oleellisessa osassa. Eri väestöryhmien omat suositukset helpottavatkin esim. neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja vanhusten asumispalveluiden työntekijöitä sekä ateriapalveluiden tuottajien työtä. Toki myös yksilöiden, esim. raskaana olevien, on helppoa löytää itselle olennaiset asiat kohdennetusta suosituksesta.

Ravitsemustottumuksia voi muuttaa – Ammattilainen avuksi elämänmuutokseen

Ravitsemusterapeutista voi olla hyötyä koko työyhteisölle erityisesti aloilla, joilla ruokarytmi vaihtelee, esimerkiksi vuorotyössä tai työtapa/-paikka ei mahdollista helposti eväiden tai kunnon lounaan nauttimista. Tällöin ravitsemusterapeutista voi olla hyötyä. Hänen kanssaan voi yhdessä tutkia uusia toimintamalleja ja sopia uusista kokeiluista. Voit pyytää ravitsemusterapeutiltamme esimerkiksi luentokokonaisuuden tai muuta apua ravitsemusasioiden tukemiseen työyhteisössä.

Kysy asiaa työterveyshoitajaltanne.

Toistaiseksi voimassa olevat väestöryhmien ravitsemussuositukset

Myös tietyille väestöryhmille on annettu erillisiä ravitsemus- ja ruokailusuosituksia, joissa on otettu huomioon kyseisten ihmisryhmien ravitsemukselliset erityistarpeet. Tässä linkit vielä toistaiseksi voimassa oleviin vanhoihin suosituksiin väestöryhmittäin:

• Aikuiset
• Imeväisikäiset ja lapset
• Koululaiset
• Nuoret aikuiset
• Raskaana olevat ja imettävät
• Ikääntyneet
• Vegaaninen ruokavalio
• Erityisruokavaliot

Lähteet:
Terveyttä ruoasta -suomalaiset ravitsemussuositukset uudistettavana 2023-24 (Ruokavirasto)
Nordic Nutrition Recommendations 2023 (Nordic Co-operation)
Ravitsemus- ja ruokasuositukset (Ruokavirasto)

Lue lisää hyvinvoinnista:

• Uni – ajanhukkaa vai arvokas luonnonvara?
• Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät ravitsemusterapeutin vastaanotolla
• Uupuminen saa miettimään, kelpaanko ja selviänkö