Joulun 2024 poikkeukset aukioloajoissa

Kaikki asemamme ovat kiinni arkipyhinä.

Alla muita poikkeuksia aukioloaikoihin:

23.12.2024–1.1.2025 kiinni ovat seuraavat toimipaikat:
PK-seutu: Munkkisaari, Espoo
Pirkanmaa: Sahalahti, Ideapark, Hervanta, Sarankulma

Finlayson, Tampere:

Finlaysonin iltavastaanotto tauolla 23.12–27.12.2024

Forum-kortteli, Turku:
Turun iltavastaanotto tauolla 23.12. ja 30.12.2024

————-

Muistakaa tarkistaa yhteistyökumppaneidemme aukioloajat erikseen, esim. laboratorio ja kuvantaminen.

Nykyajan työelämässä yhä useampi työntekijä kohtaa taloudellisia haasteita, jotka voivat heijastua merkittävästi heidän työssä jaksamiseensa ja työkykyynsä. Taloudellisten huolien lisääntyminen ei ole vain yksilöllinen haaste, vaan se on laajempi ilmiö, joka vaikuttaa työyhteisöihin ja yrityksiin. Työnantajien on tärkeää tiedostaa taloushuolien vaikutus, koska pitkällä tähtäimellä yksilön taloudelliset haasteet voivat alkaa näkyä työpaikalla esimerkiksi työssä suoriutumisessa.

Taloudellisten huolien laajuus ja vaikutus työkykyyn

Tilastot kertovat karua kieltä: Suomessa noin puolet kotitalouksista kertoo tulevansa niukasti toimeen ja 15 % kokee vaikeuksia tulla toimeen, selvittää EVAn syksyn 2023 Arvo- ja asennetutkimus. Tutkimuksesta myös selviää, että toimeentulon ja tulevaisuuden uskon välillä on selvä korrelaatio. Mitä paremmin tulee toimeen, sen positiivisempi kuva on tulevaisuudestakin.

”2020-luvun Arvo- ja asennetutkimuksissa nuorten ikäryhmien optimismi oman tulevaisuutensa suhteen on selvästi vähäisempää kuin 1980-luvulla.” (EVA)

Nuoria huolestuttavat eniten oma toimeentulo, opiskelu, työn saaminen ja työssä jaksaminen sekä terveys. Esimerkiksi nuoret saattavat vältellä keskusteluja rahasta, vaikka ymmärtävätkin, että heidän taloudellinen tilanteensa on haavoittuvainen. Rahaan liittyy paljon tunteita, ajatuksia ja uskomuksia, minkä vuoksi moni kokee rahasta puhumisen vaikeana. Ongelma korostuu erityisesti silloin, kun työkyky heikkenee ja on tarpeen pohtia, miten selvitä taloudellisesti esimerkiksi osasairauspäivärahan turvin.

Työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan yhä useammin, ja erityisesti nuorten keskuudessa mielenterveyteen liittyvät syyt ovat yleistyneet. Tämä kehitys nostaa esiin tarpeen ennaltaehkäiseville toimille, kuten työkykyvalmentajan tapaamiselle, jossa työntekijää voidaan tukea ja auttaa hallitsemaan sekä taloudellisia että psyykkisiä haasteita.

Työkykyvalmentaja tukena taloushaasteissa

Työkykyvalmentajan tapaaminen tarjoaa tukea ja ohjausapua työntekijöille, jotka kohtaavat taloudellisia vaikeuksia, kertoo Finla Työterveyden työkykyvalmentaja Anneli Pekkala.
Hallinnan tunnetta oman talouden ja rahankäytön suhteen voidaan vahvistaa erilaisin keinoin. Tiedollista keskustelua on tärkeä käydä rahankäytöstä ja budjetoinnista. Mihin kaikkeen raha ja hallinnan tunne elämässä vaikuttaa? Työkyvyn ja elämänhallinnan näkökulmasta taloudellinen stressi on iso tekijä ja usein kapeuttaa vaihtoehtojen näkemistä omassa tilanteessa.

Käytännön tasolla merkityksellistä on se, että asiakas saa tarvittavan tiedon esimerkiksi velkaneuvonnasta, toimeentulon eri tukimuodoista ja miten omaa talouden hallintaa voi budjetoinnin avulla lähteä kehittämään. Kuinka selvitä muuttuvissa tilanteissa, kun asumiskustannukset kasvavat esim. korkojen nousun myötä tai miten varautua tulojen pienenemiseen eläkkeelle jäädessä?

Kun työntekijä kokee, että hänellä on kontrolli raha-asioidensa suhteen, vaikuttaa se todennäköisesti myönteisesti myös työssä jaksamiseen ja työstä suoriutumiseen. Tämä ei ainoastaan vähennä työntekijän stressiä, vaan parhaimmillaan edistää hänen hyvinvointiaan ja työkykyään.

Hallinnan tunteen vahvistaminen on erityisen tärkeää nuorille työntekijöille. Sosiaalinen media luo helposti virheellisiä mielikuvia, jotka ajavat nuoria ylittämään taloudelliset rajansa. Ylipäänsä tarvetta kehittää rahataitoja on nähtävissä erityisesti nuorilla. Työkykyvalmentaja voi auttaa heitä ymmärtämään, miten he voivat tehdä kestäviä taloudellisia valintoja ja saavuttaa tasapainoisemman elämän. Taloudellisesti stressaavissa tilanteissa tärkeää on ymmärtää se, että apua on saatavilla ja ohjaus erilaisten avuntarjoajien piiriin on yksi keino vahvistaa hallinnan tunnetta rahan suhteen.

Taloudellisten haasteiden vaikutus työuraan

Taloudellinen stressi ja huoli omasta toimeentulosta vaikuttaa väistämättä siihen, minkälaisia mahdollisuuksia itsellään näkee olevan. Monelle työ saattaa olla selviytymistä ja tietyllä lailla esimerkiksi olosuhteiden sanelemaa. Vaikka moni toivoisikin muutosta, niin kapasiteettia sen toteuttamiseen ei välttämättä ole, koska taloudellinen stressi lisää kuormitusta.

Tämä tilanne voi pitkällä aikavälillä heikentää työkykyä ja lisätä riskiä työuupumukseen tai työkyvyttömyyteen. Kun nuoren ihmisen työura katkeaa, voi työnantaja joutua maksajan pallille pitkäksikin aikaa. On siis sekä yksilön että työnantajan etu löytää työntekijälle sopiva ura.

Työkykyvalmentajan ohjaus tarjoaa tukea myös näissä tilanteissa. Työkykyvalmentajat voivat auttaa työntekijöitä hahmottamaan työuransa kokonaisuudessaan ja löytämään sellaisia työtehtäviä, jotka tukevat heidän elämäntilannettaan ja hyvinvointiaan. On tärkeää ymmärtää, että työkykyyn liittyvät haasteet voivat muuttua uran eri vaiheissa, ja siksi on tärkeä tietää, että tukea on saatavilla. Työkykyvalmentajan kanssa käydään läpi, mitä kaikkia vaihtoehtoja työntekijällä on, esimerkiksi työuran, osaamisen ja vahvuuksien kehittämisen, sekä esimerkiksi kuntoutuksen saralla.

Työnantajan vastuu ja mahdollisuudet

Työnantajille taloushuolien ymmärtäminen ja niihin puuttuminen on tärkeää, sillä ongelmat voivat heijastua työtehoon ja työyhteisön hyvinvointiin. Taloushuolista johtuva alisuoriutuminen voi jäädä työnantajilta piiloon, jolloin ongelmia ratkotaan vasta, kun ne ovat jo kärjistyneet. Tämän vuoksi Finla on aina lähellä asiakastamme, jotta voimme toteuttaa ennakoivaa työterveyttä ja puuttua tilanteisiin, ennen kuin haaste kasvaa kriisiksi.

Työkykyvalmentaja tarjoaa konkreettista tukea ja auttaa työntekijöitä löytämään ratkaisuja, joilla he voivat hallita taloudellisia haasteita ja vahvistaa työkykyään. Tämä tuki on tärkeää paitsi työntekijöiden, myös työnantajien näkökulmasta, sillä se auttaa vähentämään työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia ja tukee koko työyhteisön hyvinvointia.

Lähteitä:
EVA Elinkeinoelämän valtuuskunta

Kausi-influenssa on influenssa A- ja B-virusten aiheuttama hengitystietulehdus. Kausi-influenssaepidemioita esiintyy joka talvi.

Tauti tarttuu helposti pisaratartuntana yskiessä tai käsien välityksellä niistäessä. Tauti leviää nopeasti esim. työpaikoilla, kouluissa ja julkisissa liikennevälineissä.

Influenssa alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella, siihen liittyy lihaskipua, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Kuten tavallisissa nuhakuumeissakin myöhemmin ilmaantuu kuivaa yskää, kurkkukipua ja nuhaa. Oireet kestävät yleensä noin viikon, yskä voi jatkua pitempäänkin.

Terveen henkilön influenssan hoito on pääosin oireenmukaista; lepo, tulehduskipulääke tai parasetamoli riittävät. Jälkitaudit, kuten poskiontelo- ja korvatulehdukset sekä keuhkokuume ovat yleisempiä kuin tavallisissa nuhakuumeissa.

Influenssarokotus

• Tärkeä keino ehkäistä influenssaa on rokottaminen. Rokote on joka vuosi erilainen riippuen siitä, minkälainen tauti maailmalla liikkuu.
• Julkinen sektori huolehtii riskiryhmien rokottamisesta ja työterveyshuollosta rokotuksen voi saada joko työnantajan kustantamana tai itse maksaen. Tarjoamme rokotusta lokakuusta tammikuuhun.
• Rokotuksen voi saada eri toimipisteissämme varaamalla ajan rokotukseen tai vastuutyöterveyshoitajan kanssa asiasta erikseen sopien.
• Rokotusajat ovat varattavissa viikosta 41 alkaen nettiajanvarauksen kautta. Ajan voi varata myös asiakaspalvelumme kautta. Ensimmäiset rokotusajat viikosta 42 alkaen.

Lue tai katso lisää, miten voit vaikuttaa terveyteesi positiivisesti:

Uudet ravitsemus- ja ruokailusuositukset loppuvuodesta – Mikä muuttuu?

WEBINAARI – Vinkkejä arjen ruokahuoltoon, Maaria Nikunen 2024

Suomalaiset ravitsemussuositukset ovat valtion ravitsemusneuvottelukunnassa muutoksen tuulissa. Pohjana uudistamiselle ovat uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka julkaistiin kesäkuussa 2023. Uudet kansalliset suositukset julkaistaan Suomessa loka-marraskuussa 2024.

Ravitsemussuositusten käyttötarkoitus

Suosituksia ei tehdä varsinaisesti yksilön ohjeeksi, vaan kansalliset ravitsemussuositukset on tarkoitettu väestötason ravitsemuksen ja kansanterveyden parantamiseen sekä terveyttä edistävää ja kestävää ruokajärjestelmää koskevaan päätöksentekoon, toimenpiteiden suunnitteluun ja alan tutkimukseen. Lisäksi ne ovat perustana elintarviketeollisuuden tuotekehityksessä, ruokapalvelujen toteuttamisessa ja alan koulutuksessa.

Mikä muuttuu?

Uusissa ravitsemus- ja ruokasuosituksissa painotetaan entistä vahvemmin kasvipainotteista ruokavaliota. Tämä tarkoittaa lisääntynyttä kasvisten, hedelmien, marjojen, palkokasvien ja täysjyväviljan käyttöä, samalla kun lihankulutusta suositellaan vähennettäväksi.

”Uusi suositus syödä kasviksia 500–800 g päivässä tai enemmän, on selvä muutos. Aiemmin joku on saattanut päästä ”puoli kiloa päivässä kasviksia” -tavoitteeseen (tai sen lähelle) syömällä työpaikkalounaalla runsaasti salaattia ja kasviksia, mutta kotona ohittanut kasvisten syömisen sen vaivalloisuuden vuoksi.

Uusi suositus kannustaa syömään kasviksia, marjoja tai hedelmiä jokaisella aterialla entistä hanakammin. Työssäni huomaan, että kasvisten syömisellä usealla aterialla on välittömiä positiivisia vaikutuksia jaksamiseen, vireystilaan, nälkä- ja kylläisyysviestien säätelyyn sekä painonhallintaan”, summaa Finlan ravitsemusterapeutti Maaria Nikunen.

Suosituksissa korostetaan myös kalansyönnin lisäämistä ja rasvattomien tai vähärasvaisten maitotuotteiden kohtuullista käyttöä. Ympäristönäkökulma on integroitu suosituksiin, mikä on merkittävä ero aiempiin suosituksiin verrattuna.

Aiemmista suosituksista poiketen uusissa suosituksissa on kiinnitetty enemmän huomiota ruokavalion ympäristövaikutuksiin, mikä näkyy esimerkiksi punaisen lihan kulutuksen rajoittamisena. Lisäksi suosituksissa on tehty tarkennuksia useiden ravintoaineiden saantisuosituksiin, kuten täysjyväviljan, pähkinöiden ja kasviöljyjen osalta. Näiden muutosten tavoitteena on edistää sekä terveyttä että kestävää kehitystä.

”Asiakastyössä huomaan, että ihmiset ovat kiinnostuneita oman terveytensä edistämisestä ja samalla ympäristön huomioimisesta. On vapauttavaa, että enää ei korosteta vastakkainasettelua kasvisruokavalion ja sekaruokavalion välillä. Nykyään lähes päivittäin vastaanotollani kysytään vinkkejä kasvisruokien lisäämisestä omaan ruoanvalmistusrepertuaariin, mikä ei aina ole ihan helppoa, jos on tottunut valmistamaan vain liha- ja kalaruokia”, toteaa Nikunen tyytyväisenä.

”Haluan vielä kannustaa suhtautumaan ravitsemussuosituksiin sellaisina, kuin ne ovat: suosituksina. Joskus voi käydä niin, että ravitsemussuosituksia tulkitsee liian kirjaimellisesti, ja niistä poikkeaminen ahdistaa. Ammattilaisesta voi tällöin olla apua reflektoimaan, että riittävän hyvä on riittävän hyvä. ”

Mitä tarkoittaa kansallinen ravitsemussuositus?

Pohjana käytettävät pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat suuntaviiva, mutta kehitystyössä otetaan huomioon suomalaisten ravitsemustottumukset sekä elinympäristö. Näin kansalliset ravitsemussuositukset vastaavat parhaiten juuri meidän tarpeisiimme.

Miksi eri väestöryhmille on omat ravitsemussuositukset Maaria Nikunen?

Uusien suomalaisten ravitsemussuositusten pohjalta tullaan vielä uudistamaan eri väestöryhmien omat suositukset. Näissä on luonnollisesti tiettyjä erityispiirteitä, esim. ikääntyneiden kohdalla riittävä proteiininsaannin huomiointi on keskeistä, kun taas koululaisilla kouluruokailu on oleellisessa osassa. Eri väestöryhmien omat suositukset helpottavatkin esim. neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja vanhusten asumispalveluiden työntekijöitä sekä ateriapalveluiden tuottajien työtä. Toki myös yksilöiden, esim. raskaana olevien, on helppoa löytää itselle olennaiset asiat kohdennetusta suosituksesta.

Ravitsemustottumuksia voi muuttaa – Ammattilainen avuksi elämänmuutokseen

Ravitsemusterapeutista voi olla hyötyä koko työyhteisölle erityisesti aloilla, joilla ruokarytmi vaihtelee, esimerkiksi vuorotyössä tai työtapa/-paikka ei mahdollista helposti eväiden tai kunnon lounaan nauttimista. Tällöin ravitsemusterapeutista voi olla hyötyä. Hänen kanssaan voi yhdessä tutkia uusia toimintamalleja ja sopia uusista kokeiluista. Voit pyytää ravitsemusterapeutiltamme esimerkiksi luentokokonaisuuden tai muuta apua ravitsemusasioiden tukemiseen työyhteisössä.

Kysy asiaa työterveyshoitajaltanne.

Toistaiseksi voimassa olevat väestöryhmien ravitsemussuositukset

Myös tietyille väestöryhmille on annettu erillisiä ravitsemus- ja ruokailusuosituksia, joissa on otettu huomioon kyseisten ihmisryhmien ravitsemukselliset erityistarpeet. Tässä linkit vielä toistaiseksi voimassa oleviin vanhoihin suosituksiin väestöryhmittäin:

• Aikuiset
• Imeväisikäiset ja lapset
• Koululaiset
• Nuoret aikuiset
• Raskaana olevat ja imettävät
• Ikääntyneet
• Vegaaninen ruokavalio
• Erityisruokavaliot

Lähteet:
Terveyttä ruoasta -suomalaiset ravitsemussuositukset uudistettavana 2023-24 (Ruokavirasto)
Nordic Nutrition Recommendations 2023 (Nordic Co-operation)
Ravitsemus- ja ruokasuositukset (Ruokavirasto)

Lue lisää hyvinvoinnista:

• Uni – ajanhukkaa vai arvokas luonnonvara?
• Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät ravitsemusterapeutin vastaanotolla
• Uupuminen saa miettimään, kelpaanko ja selviänkö

Tässä webinaarissa Finla Työterveyden laillistettu ravitsemusterapeutti Maaria Nikunen (TtM) antaa arkiruokavinkkejä kiireiseen elämäntilanteeseen. Tutustu Maarian kanssa mm. reseptikansio-konseptiin ja pohdi, miten parhaiten hyödyntää omia rutiineja ruokahuollon toteuttamiseksi.

Jos video ei näy evästeasetusten vuoksi, voit katsella webinaarin myös Youtubesta täältä.

Puhujana laillistettu ravitsemusterapeutti Maaria Nikunen (TtM)

Finla Työterveys on edelläkävijä työkykyvalmennuksen saralla. Finlassa työkykyvalmennus alkoi jo vuonna 2012. Työkykyvalmennus mahdollisti aluksi ennen kaikkea tehokkaampia kuntoutuksen polkuja. Työterveyshuoltolakiin tämä sosiaalialan asiantuntijan toiminta osana työterveyshuoltoa kirjattiin vuonna 2014.

Ossi oli ensimmäisiä asiakkaita työkykyvalmennuksessa ja sen takia Ossi antoikin meille finlalaisille mahdollisuuden kertoa hänen tarinansa ja opit uramuutoksiin. Ossi toimii nykyään esihenkilönä ja kehitysjohtajana. Ossin esimerkki uranvaihtajana antaa ajatuksia ja rohkeutta kaikille muutoksia kohtaaville, kulkea rohkeasti eteenpäin, samalla luoden verkostoja ja mahdollisuuksia omalla toiminnallaan.

Miten Ossi sinun urapolkusi eteni, mistä tilanteesta lähdettiin liikkeelle?

Toimin vuonna 2013 kunnossapitoasentajana ja käämijänä eli työssäni korjattiin palaneita moottoreita toimiviksi. Tämä työ kuormitti ranteitani ja kyynärpäitäni vuosien ajan. Pitkään niitä hoidettiin. Molemmat kädet oireilivat ja lopulta en saanut enää edes lusikkaa nostettua suuhun.

Vakuutusyhtiö ilmoitti, että uudelleenkoulutus on mahdollinen, kun olin ohjautunut ensin Finlan sosiaalialan asiantuntijalle ja hakenut kuntoutusta. Tammikuussa 2013 alkoi ohjaus ja yhteishakuun osallistuminen oli maaliskuussa. Hain opiskelemaan Tampereen ammattikorkeakouluun sähkövoimatekniikkaa sekä kone- ja autotekniikkaa, mutta jäin ensimmäiselle varasijalle.

Vakuutusyhtiö vähän kyseenalaisti siinä kohtaa, onko toimistotyökään mahdollinen, joten toteutettiin työkokeilu (4–6/2013) arkkitehtitoimistoon, jossa tein toimistotyötä ja avustavia tehtäviä. En jäänyt suremaan koulupaikka-asiaa, vaan hain täydennyshaussa Satakunnan ammattikorkeakouluun ja pääsinkin sisään opiskelemaan kone- ja tuotantotekniikkaa.

Opinnot alkoivat jo elokuussa 2013 ja vakuutusyhtiön tuella muutin Poriin. Perhe jäi Pirkanmaalle. Nautin opiskeluista, heittäydyin asiaan ja opiskelin lopulta sekä päivätoteutuksessa että kursseja monimuoto-opiskelijoiden kanssa iltaisin. Lisäksi suoritin myös sähkötekniikan opintoja. Sain siis hyvän taustan sekä kone- ja tuotantotekniikkaan että sähkötekniikkaan.

Opiskeluaikana sain kesätöitä SAMKilta, kun tulin tutuksi kaikkien kanssa. Sain myös tuntiopettajan pestin sähkövoimatekniikassa, aiheena sähkömoottoreiden toiminta ja kunnossapito. Kesäopiskelijoiden projekteissa olin tukena ja toimin valvojana. Pidin tästä elämänvaiheesta kovasti. Opiskelijoiden tukeminen oli antoisaa.

Tämä kaikki opiskeluun ja sosiaalisiin verkostoihin heittäytyminen täysillä on tuottanut sen, että töitä on tarjottu moneen kertaan uudelleenkin SAMKilta ja pidän edelleen kampukselle yhteyttä. Opiskelu kannatti, työkykyvalmennus nopeutti prosessia ja antoi uskoa omiin kykyihin.

Millaisiin asioihin sait apua Finlan työkykyvalmennuksesta?

Alkuselvitysvaihe oli merkittävä. Sain tietoa ja faktaa siitä, mikä on mahdollista ja mikä realistista.
Oleellista olivat keskustelut, joissa käytiin 18 vuoden työkokemusta sähkömekaanisesta kunnossapidosta läpi ja mietittiin osaamista, sekä toiveita, mihin edetä.

Työkykyvalmennuksessa minua ei päästetty helpolla. Itse sai tehdä paljon ajatustyötä, mutta sain paljon keskusteluapua ja selkeää kannanottoa siihen, mikä olisi mahdollista ja mikä ei. Omaan työhön paluu ei ollut enää millään lailla mahdollinen tai järkevä suunta ja työsopimus purettiinkin jo huhtikuussa 2013 molemminpuolisella sopimuksella. Tähänkin sain kannustusta. Työsopimuksen loppuminen vapautti henkistä kapasiteettia miettiä uutta ja tulevaa ihan eri tavalla.

Mitä koit vaikeana? Haastavimmat hetket?

”Koko prosessissa ei ollut muuta todella vaikeaa, kuin opiskelun aloittaminen.” Kiireinen yhteishaun ajankohta oli myös oma haasteensa, kun piti nopeasti tehdä päätöksiä. Koulun alussa oli matematiikka vaikeaa, koska edellisistä opinnoista oli aikaa. Olen valmistunut ylioppilaaksi Hervannan lukiosta 1992.

Pieniä muistikatkoksia oli, kun muut olivat lukion juuri selvittäneet ja itsellä siitä oli aikaa. Mutta kokemus oli kyllä mahtava ja opettajat alussa tiiviisti tukena. Nopeasti sitten huomasin, että kysymällä selviää. Juttelin paljon kaikkien kanssa ja jäin koulun jälkeen tekemään tehtäviä. Nuorena olin ujo, mutta tässä kohtaa elämässä rohkeudesta oli apua. Kysymällä asiat selkenivät ja opinnot etenivät toivotusti.

Haastavaa oli myös se, että perhe jäi Tampereelle. Oma huoli siitä, pärjäävätkö viikot keskenään. Asiat menivät kuitenkin hyvin ja 1,5 tunnin matka kodin ja opiskelupaikkakunnan välillä ei ollut liian suuri.

Mistä oli eniten apua?

Satun eli silloisen työterveyshuollon sosiaalialan asiantuntijan apu oli ehdottomasti tärkeintä. Satun ohjaavat kysymykset olivat merkittäviä, ja se on jäänyt voimakkaasti mieleen.

Mistä huomasit, että asiat etenevät toivotusti?

Heti tuli luottamus, että tästä selvitään ja asiat etenevät. Jo ensimmäinen tapaaminen Satun kanssa oli merkittävä. Selkeää informaatiota sekä toiminnan nopeus – yhteistyö Satun ja eläkevakuuttajan kanssa oli sujuvaa ja vei eteenpäin vauhdikkaasti.

Kertoisitko Ahaa-elämyksesi matkan varrelta?

Positiivisena pysyminen! Pettymyksien kautta voittoon -mentaliteettia tuli muuttaa. Helpolla eivät kurssit valmistuneet. Matematiikan opiskelu vaati sinnikkyyttä. Tajusin, että oppiminen on elinikäistä ja ettei kannata kieltäytyä, vaan uuden oppiminen on kivaa.

Missä työssä olet nykyään?

Sattuma on johtanut nykyiseen työhöni. Valmistuin 2018 ja osallistuin Tampereen insinöörien rekrytapahtumaan 10/2018, jossa käveltiin eri firmojen edustajien kanssa ja keskusteltiin. Tässä tapahtumassa tutustuin Emballator Metalpak Oy nimiseen yritykseen. Sovittiin haastattelupäivä. Sitten muutaman päivän päästä yrityksessä haastattelu ja sai paikan!

Kunnossapidon esihenkilön tehtävissä siis aloitin valmistumisen jälkeen. Ja koska olin 90-luvulla opiskellut ruotsinkielisellä alueella ja yritys on ruotsalaisomisteinen, kielitaitoni on iso plussa työssä. Kehityspäälliköksi etenin 2020 alussa. Työnkuva on monipuolinen. Saan olla mukana monessa ja viihdyn erinomaisesti.

Taustaani voin hyödyntää monipuolisesti. Kunnossapidon taustasta on paljon apua ja sähkötiiminkin kanssa teen yhteistyötä eli sähköopinnoistakin on paljon hyötyä. Ja lopulta työ opettaa päivittäin, elinikäinen oppiminen näkyy ja on läsnä elämässä edelleen.

Mitä neuvoja antaisit urapolkuaan pohtivalle?

Nöyryyttä siihen, että vaihe vaiheelta edetään. Kaikkea ei tarvitse saada heti. Oma työ muuttuu omilla teoilla. Kun teet asioita innostuneesti, sen huomaavat myös muut. Ja toisena ennakkoluulottomuus uutta kohtaan, näin ei leipäänny työhönsä.

Kysymys vielä Finlan toimitusjohtajalle, Anu Pekille, joka on ollut mahdollistamassa alusta alkaen työkykyvalmennuksen palvelua Finlassa. Miten Anu näet nykyään työkykyvalmennuksen mahdollisuudet, mitä uutta on tullut mukaan ja mitä ajatuksia Ossin tarina ja opit sinussa herättävät?

”Työelämässä meistä kenelle vain voi tulla yllättäen vastaan tilanne, että nykyinen työ ei sovellu. Ossin tilanteessa alkoi tuki- ja liikuntaelinoireilu, joka ei olisi ollut mitenkään ennakoitavissa. Näissä tilanteissa auttaa paljon se, että asiaa uskaltaa katsoa kokonaan ”uusin silmin”. Työssä pärjääminen on meille jokaiselle tärkeä asia ja monesti suunnittelemme mielessämme asioiden jatkuvan pitkälle samalla tavalla kuin tähänkin asti. Kun tämä ei onnistukaan, tarvitaan rohkeutta katsoa tilannetta uudella tavalla ja ennen kaikkea rohkeutta kokeilla uutta, kuten Ossikin on tehnyt. Yksin uramuutoksia ei tarvitse tehdä, vaan työkykyvalmentajilta saa vahvaa apua asioiden työstämiseen.

Työura-asiat eivät ole suoraan terveydenhuollon ammattihenkilön osaamiskenttää ja siksi olen iloinen, että jo 2012 käynnistimme Finlassa työterveyspalveluiden rinnalle työkykyvalmentaja palvelun. Tämä oli hyvin konkreettinen vastaus tilanteisiin, jossa työuraa on pakko suunnitella toisin henkilön terveyden turvaamiseksi. Nykyisin osaamme vielä paremmin ennakoida tilanteita. Erityisen tärkeää on se, että näemme laajemmin työelämän mahdollisuuksia, eikä yksittäinen terveydellinen seikka rajaa mahdollisuuksia pysyä työssä. Työ tuo meidän jokaisen elämään mukanaan paljon hyvää.”

Muutospelkoisuus on luonnollinen asia ja ihminen tarvitsee tukea prosessissaan. Yhteistyö Finlan ja koko moniammatillisen tiimin kanssa on tärkeä asia. Työkykyvalmentajan vastaanotolle on hyvä päästä jo siinä vaiheessa, kun haasteita ilmenee, vaikka vielä ei olisi ajatus työpaikan tai ammatin vaihdosta ollenkaan ajankohtainen.

On hyvä tukea asiakkaan omaa pohdintaprosessia sekä muutokseen valmistautumista. Joka tapauksessa jotain pitää muuttua, jos työssä on hankalaa. Ossi on huomannut työssään muita tukiessaan, että prosessit ovat edelleen kovin pitkiä siihen, että työntekijä uskaltautuu uraohjaukseen. Ossin viesti kuitenkin on, että yksin ei tarvitse jäädä, apua saa.

Haastateltava: Ossi Ojansivu, Development Manager, kehityspäällikkö, Emballator Metalpak Oy

Toinen haastateltava: Anu Pekki, Finlan toimitusjohtaja

Blogin kirjoitti:
Sarita Ikkala
Tiimivastaava / Työkykyvalmentaja / Työterveyshuollon sosiaalialan asiantuntija
Finla Työterveys

Lue myös:

Osaaminen ja uuden oppiminen kunniaan — Aki sai aikuisella ikää uuden uran ammatillisen kuntoutuksen kautta

Uni – ajanhukkaa vai arvokas luonnonvara?

Särskild Oy on turkulainen lapsia ja perheitä palveleva yritys, joka tuottaa avo- ja jälkihuollon palveluita ammattimaisella ja rennolla otteella. Yrityksen tavoitteena on erityisesti laadukkaat jälkihuollon ja ammatillisen tukihenkilötyön palvelut sekä innovatiiviset ratkaisut perheiden tarpeisiin.

Särskild Oy työllistää tällä hetkellä 17 työntekijää. Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja on kasvatustieteiden maisteri ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Jesse Särs, jolla on 13 vuoden kokemus lastensuojelusta ja sen kehittämisestä.

Arvot ja laatu

Särskildin toimintaa ohjaavat tärkeät arvot: yhteisöllisyys, innovatiivisuus ja aitous. Laatu merkitsee yritykselle sitä, että ammattitaitoisilla työntekijöillä on mahdollisuus pysähtyä rauhassa asiakkaiden asioiden äärelle ja olla aidosti läsnä.

Tämä korostuu erityisesti jälkihuollon tuetun asumisen palvelussa, jossa tuetaan 17–22-vuotiaiden nuorten itsenäistä asumista esimerkiksi lastenkodin tai sijaisperheessä asumisen jälkeen. Särskild on alkanut tuottaa tuetun asumisen palvelua myös päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä työikäisille aikuisille.

Palvelut ja asiakaskunta

Särskildin palveluihin kuuluvat ammatillinen tukihenkilötyö alaikäisille, jälkihuolto, sekä perhetyö. Ammatillinen tukihenkilötyö on sosiaalityöntekijöiden tilaama palvelu, jossa tuetaan lapsia, nuoria ja perheitä esimerkiksi koulussa ja neuropsykiatristen haasteiden, kuten ADHD, päihdeongelmien tai riippuvuuksien kanssa. Perhetyö on kotiin vietävää palvelua, jossa vastataan perheen yksilöllisiin tarpeisiin.

Jälkihuollon tuettu asuminen on Särskildille suhteellisen uusi palvelu, jossa Särskildin jälkihuollon tiimi tukee omaohjaajatyöskentelyn ja vertaistuen avulla joko omassa asunnossa tai Särskildin tukiasunnoissa asuvia nuoria. Palvelu on suunniteltu ja sitä kehitetään yhdessä nuorten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Särskildin tuetun asumisen palvelu on saanut valtakunnallista tunnustusta ja Lastensuojelun keskusliitolta kunniamaininnan.

Työyhteisö ja hyvinvointi

Särskildillä vallitsee hyvä fiilis ja tekemisen meininki. Työntekijät ovat aktiivisia ja liikkuvia, ja yritys tukee työntekijöiden hyvinvointia tarjoamalla esimerkiksi liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia. Vaikka tällä hetkellä työterveyspalveluille ei ole suurta tarvetta, Jesse pitää tärkeänä, että palvelut ovat kuitenkin työntekijöiden saatavilla matalalla kynnyksellä. Työntekijöistä huolehtiminen on osa yrityksen toimintakulttuuria, joka on läpinäkyvä ja avoin.

Yhteistyö Finlan kanssa

Särskild Oy on ollut asiakkaana vuodesta 2019. Finla on valittu työterveyspalveluiden tuottajaksi sen luotettavuuden ja paikallisuuden vuoksi. Finlan tarjoamat palvelut, kuten rokotukset, alkutarkastukset ja työpaikkaselvitykset, ovat olleet hyödyllisiä. Finlan portaalia on pidetty helppokäyttöisenä, ja sen avulla HR-vastaava pystyy hoitamaan hallinnolliset tehtävät kätevästi.

Särskild Oy on vakiinnuttanut paikkansa työhyvinvoinnin edelläkävijänä Turun seudulla. Yrityksen vahva arvopohja, laadukkaat palvelut ja sitoutunut työyhteisö takaavat, että se pystyy jatkossakin vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin ja kehittymään edelleen. Yhteistyö luotettavien kumppaneiden, kuten Finlan kanssa varmistaa työntekijöiden ja sitä kautta myös asiakkaiden hyvinvoinnin.

Lue myös:

Miten VaBe ja Finla vähensivät sairauspoissaoloja kolmanneksella?

Kuuntele/katso webinaari tai lue artikkeli:

Pressure Vessel Tech Oy – Työterveyden kehittäminen on sekä palveluntuottajan että yrityksen yhteinen tehtävä

Videolla Finla Työterveyden laillistettu ravitsemusterapeutti Maaria Nikunen (TtM) käsittelee tunnesyömisen aihetta erilaissa tilanteissa. Videolla on myös vinkkejä, kuinka alkaa käsitellä tunnesyömistä itse muutaman harjoituksen kautta. Maaria käsittelee syömistä hyvinvoinnin näkökulmasta, eikä osana laihduttamista. Katso videolta, miten lähestyä tunnesyömistä omilla ehdoilla ja mielekkäiden harjoitusten kautta.

Jos video ei näy evästeasetusten vuoksi, voit katsella webinaarin myös Youtubesta täältä.

Puhujana laillistettu ravitsemusterapeutti Maaria Nikunen (TtM)

AUKIOLOAIKOJEN POIKKEUKSET KESÄ 2024

Tähän on koottu kesän 2024 poikkeusaukioloajat kaikilla Finlan työterveysasemilla.

Asemat, jotka ovat auki koko kesän (juhannuksen aatonaattoa lukuun ottamatta*) normaalisti:

• Kamppi*
• Turku*
• Valkeakoski*
• Finlayson (huom. iltavastaanotot tauolla 17.6.–11.8.2024)

*Asemat, jotka sulkeutuvat juhannuksen aatonaattona to 20.6. jo klo 14:

Sahalahti, Kangasala, Hervanta, Sarankulma, Nokia, Ideapark, Espoo, Helsinki Kamppi ja Munkkisaari, Turku ja Valkeakoski

Asemat, jotka ovat kiinni seuraavasti:

• Sarankulma kiinni viikot 27, 28, 29, 30, 31​
• Ideapark kiinni viikot 27, 28, 29, 30, 31​
• Hervanta kiinni viikot 27, 28, 29, 30, 31

​

• Sahalahti kiinni viikot 27, 28, 29, 30​
• Espoo kiinni viikot 27, 28, 29, 30​
• Munkkisaari kiinni viikot 27, 28, 29, 30​

• Nokia kiinni viikot 27, 28​
• Kangasala kiinni viikot 29, 30

Huomio! Finlaysonin aseman poikkeukset:

• Iltavastaanotot tauolla 17.6.–11.8.2024
• Viikonloppuaukiolo tauolla alkaen juhannusviikolta vko 25–31.

————-

Muistakaa tarkistaa yhteistyökumppaneidemme aukioloajat erikseen, esim. laboratorio ja kuvantaminen.

Vielä muutama vuosikymmen sitten ajateltiin unen olevan ajanhukkaa, josta eroon pääseminen oli tavoite. Nykyään tiedetään, että uni on tärkeää niin fyysisen kuin psyykkisen palautumisen kannalta. Se on ollut aliarvostettu luonnonvara. Nukkuminen on kehon ja aivojen huoltoa – palautuminen ja elpyminen unen aikana on aktiivista prosessointia.

Miksi nukumme?

Aivot peseytyvät, tankkaavat ja remontoivat itseään ihmisen nukkuessa. Aivosolujen ympärillä on aivoselkäydinnestettä, johon kertyy hereillä ollessa erilaisia kuona-aineita. Unen aikana solujen välitila alkaa suurentua ja aivojen nestekierto tehostuu. Aivoselkäydinneste huuhtoo valveen aikana kertyneitä aineenvaihduntatuotteita. Unen aikainen “aivopesu” on tällä hetkellä tutkijoiden erityinen mielenkiinnon kohde. Tutkimus on kohdentunut mm. Alzheimerin tautia aiheuttavaan valkuaisaineeseen, amyloidiin.

Ihmisen nukkuessa aivot eivät joudu käsittelemään ulkopuolelta tulevaa aistimustulvaa, joten niillä on aikaa tankata energiaa tulevaa valvejaksoa varten. Aivot käyttävät polttoaineena glukoosia eli sokeria, jota ne kuluttavatkin enemmän kuin mikään muu elimistön osa.

Aivotutkimus on romuttanut vanhan käsityksen, etteivät aivosolut pystyisi uusiutumaan ja muovautumaan. Uni on muovautumisen kannalta erittäin tärkeää. Unessa päivän aikana opitut asiat tallennetaan muistiin ja uni myös pitää muistitallenteet kunnossa. Hermosoluja ja niiden välisiä yhteyksiä työstetään, jolloin osa yhteyksistä heikkenee, osa vahvistuu. Käyttämättömät yhteydet siivotaan pois. Aivosolujen uusiutuminen ja muovautuminen on unen aikana vilkkainta niissä aivojen osissa, jotka liittyvät oppimiseen ja muistamiseen. Informaatiota siirretään lyhytaikaisesta muistista pitkäaikaismuistiin. Nukkumisen aikana edellispäivänä opitut taidot vahvistuvat ja paranevat, joten yöunen jälkeen uudet taidot saattavat olla jopa paremmin opittuina kuin ennen nukkumista.

Uni tukee myös immunologista tasapainoa, ja liiallinen valvominen heikentää vastustuskykyä.
Nukkuminen pitää yllä psyykkistä terveyttä. Väsyneenä tunteiden säätelykyky heikkenee ja unettomat tekevät herkästi katastrofitulkintoja. Väsymys heikentää mielialaa ja se voi tuottaa samanlaisia ajattelun noidankehiä kuin masennus. Univajeen lisääntyessä yksinkertaisissakin psykomotorisissa tehtävissä reaktioajat pitenevät ja tarkkaamattomuus lisääntyy. Yksi valvottu yö heikentää psykologisten testien tuloksia yhtä paljon kuin promillen humala. Päätöksentekokyky, mielen joustavuus, luovuus ja muisti heikkenevät univajeessa.

Unennäön merkitys

Kolmannes yöstä kuluu unia katsellen – evoluution näkökulmasta ajatellen unennäön täytyy siis palvella hyvinvointia! REM-unen eli vilkeunen aikana nähdään suurin osa merkityksellisistä ja symbolisista pitkistä unista. Muissa univaiheissa unet ovat lyhyitä, päivän tapahtumia järjesteleviä ja analysoivia, toki merkityksellisiä nekin.

Unien näkemisen on arveltu kehittyneen osin uhkatekijöiden simulaattoriksi eli siten auttaneen ihmislajia eloonjäämisessä. Unessa on harjoiteltu vaaratilanteita ja niistä selviämistä. Edelleen unet auttavan tosielämän vaikeisiin tilanteisiin valmistautumisessa. Unessa asioita yhdistellään laveammin ja luovemmin kuin valveilla. Tunteet ohjaavat unitarinoiden syntyä ja unet ovat usein vertauskuvallisia.

Unessa mieli yhdistelee uutta materiaalia jo olemassa oleviin muistisysteemeihin, jotka ovat minuuden perusta. Näin tapahtuu, vaikkemme muistaisikaan unia herätessämme. Uudet yhteydet voivat lisätä itsetiedostusta ja tuottaa uusia oivalluksia. On hyödyllistä kyetä ajattelemaan välillä fokusoidusti, välillä uneksien ja unia nähden. Luovuuden ja oivallusten kannalta unen ja valveen antaman tiedon yhdistäminen on hedelmällistä.

Rentoutuminen – unen pikkuveli

Satunnainen huonosti nukkuminen on normaalia, kun edessä tai takana on stressaavia kokemuksia, eikä siitä tarvitse huolestua. Huonosti nukkuvan kannattaa opetalla rentoutumaan ja ajatella, että rentoutumisenvaikutukset tuovat elimistölle samoja hyötyjä kuin nukkuminen. Huolestuminen valvottaa, levollisuus rentouttaa ja nukuttaa.

Rentoutuneessa elimistössä sympaattisen eli aktivoivan hermoston toiminta vähenee, parasympaattinen, rauhoittava hermosto aktivoituu ja stressaantuneiden kudosten aineenvaihdunta normalisoituu. Rentoutuessa kehon välittäjäainetasapaino korjaantuu ja oksitosiinin (jota on myös rakkaushormoniksi kutsuttu) eritys lisääntyy. Oksitosiini vaimentaa stressiakselin toimintaa, nostaa kipukynnystä, lievittää ahdistusta ja aktivoi kehon omien morfiinin kaltaisten aineiden toimintaa. Näitä vaikutuksia voi tavoitella erilaisin kehollisin rentoutusmenetelmin, hengitys-, meditaatio- ja Mindfulness-harjoituksin. Luonnossa liikkuminen myös laskee kehon stressihormonitasoja.

Rentoutuminen on taito, ja taitojahan voi opetella. Harjoitus tekee mestarin ja mestaritkin harjoittelevat!

Kiireen maailmassa on hyvä antaa tilaa palautumiselle, unelle ja rentoutumiselle – se on viisautta!

Kirjoittaja on Finla Työterveys Oy:n työterveyshuollon erikoislääkäri Selina Selin.

Selina Selin omakuva 2020  

Lue lisää:

Uupuminen saa miettimään, kelpaanko ja selviänkö

Fyysisen kunnon vaikutukset työkykyyn

Katso Finlan laaja valikoima ennaltaehkäisyyn perustuvia työterveyspalveluita.