Suomalaiset ravitsemussuositukset ovat valtion ravitsemusneuvottelukunnassa muutoksen tuulissa. Pohjana uudistamiselle ovat uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka julkaistiin kesäkuussa 2023. Uudet kansalliset suositukset julkaistaan Suomessa loka-marraskuussa 2024.
Ravitsemussuositusten käyttötarkoitus
Suosituksia ei tehdä varsinaisesti yksilön ohjeeksi, vaan kansalliset ravitsemussuositukset on tarkoitettu väestötason ravitsemuksen ja kansanterveyden parantamiseen sekä terveyttä edistävää ja kestävää ruokajärjestelmää koskevaan päätöksentekoon, toimenpiteiden suunnitteluun ja alan tutkimukseen. Lisäksi ne ovat perustana elintarviketeollisuuden tuotekehityksessä, ruokapalvelujen toteuttamisessa ja alan koulutuksessa.
Mikä muuttuu?
Uusissa ravitsemus- ja ruokasuosituksissa painotetaan entistä vahvemmin kasvipainotteista ruokavaliota. Tämä tarkoittaa lisääntynyttä kasvisten, hedelmien, marjojen, palkokasvien ja täysjyväviljan käyttöä, samalla kun lihankulutusta suositellaan vähennettäväksi.
”Uusi suositus syödä kasviksia 500–800 g päivässä tai enemmän, on selvä muutos. Aiemmin joku on saattanut päästä ”puoli kiloa päivässä kasviksia” -tavoitteeseen (tai sen lähelle) syömällä työpaikkalounaalla runsaasti salaattia ja kasviksia, mutta kotona ohittanut kasvisten syömisen sen vaivalloisuuden vuoksi. 
Uusi suositus kannustaa syömään kasviksia, marjoja tai hedelmiä jokaisella aterialla entistä hanakammin. Työssäni huomaan, että kasvisten syömisellä usealla aterialla on välittömiä positiivisia vaikutuksia jaksamiseen, vireystilaan, nälkä- ja kylläisyysviestien säätelyyn sekä painonhallintaan”, summaa Finlan ravitsemusterapeutti Maaria Nikunen.
Suosituksissa korostetaan myös kalansyönnin lisäämistä ja rasvattomien tai vähärasvaisten maitotuotteiden kohtuullista käyttöä. Ympäristönäkökulma on integroitu suosituksiin, mikä on merkittävä ero aiempiin suosituksiin verrattuna.
Aiemmista suosituksista poiketen uusissa suosituksissa on kiinnitetty enemmän huomiota ruokavalion ympäristövaikutuksiin, mikä näkyy esimerkiksi punaisen lihan kulutuksen rajoittamisena. Lisäksi suosituksissa on tehty tarkennuksia useiden ravintoaineiden saantisuosituksiin, kuten täysjyväviljan, pähkinöiden ja kasviöljyjen osalta. Näiden muutosten tavoitteena on edistää sekä terveyttä että kestävää kehitystä.
”Asiakastyössä huomaan, että ihmiset ovat kiinnostuneita oman terveytensä edistämisestä ja samalla ympäristön huomioimisesta. On vapauttavaa, että enää ei korosteta vastakkainasettelua kasvisruokavalion ja sekaruokavalion välillä. Nykyään lähes päivittäin vastaanotollani kysytään vinkkejä kasvisruokien lisäämisestä omaan ruoanvalmistusrepertuaariin, mikä ei aina ole ihan helppoa, jos on tottunut valmistamaan vain liha- ja kalaruokia”, toteaa Nikunen tyytyväisenä.
”Haluan vielä kannustaa suhtautumaan ravitsemussuosituksiin sellaisina, kuin ne ovat: suosituksina. Joskus voi käydä niin, että ravitsemussuosituksia tulkitsee liian kirjaimellisesti, ja niistä poikkeaminen ahdistaa. Ammattilaisesta voi tällöin olla apua reflektoimaan, että riittävän hyvä on riittävän hyvä. ”
Mitä tarkoittaa kansallinen ravitsemussuositus?
Pohjana käytettävät pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat suuntaviiva, mutta kehitystyössä otetaan huomioon suomalaisten ravitsemustottumukset sekä elinympäristö. Näin kansalliset ravitsemussuositukset vastaavat parhaiten juuri meidän tarpeisiimme.
Miksi eri väestöryhmille on omat ravitsemussuositukset Maaria Nikunen?
Uusien suomalaisten ravitsemussuositusten pohjalta tullaan vielä uudistamaan eri väestöryhmien omat suositukset. Näissä on luonnollisesti tiettyjä erityispiirteitä, esim. ikääntyneiden kohdalla riittävä proteiininsaannin huomiointi on keskeistä, kun taas koululaisilla kouluruokailu on oleellisessa osassa. Eri väestöryhmien omat suositukset helpottavatkin esim. neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja vanhusten asumispalveluiden työntekijöitä sekä ateriapalveluiden tuottajien työtä. Toki myös yksilöiden, esim. raskaana olevien, on helppoa löytää itselle olennaiset asiat kohdennetusta suosituksesta.
Ravitsemustottumuksia voi muuttaa – Ammattilainen avuksi elämänmuutokseen
Ravitsemusterapeutista voi olla hyötyä koko työyhteisölle erityisesti aloilla, joilla ruokarytmi vaihtelee, esimerkiksi vuorotyössä tai työtapa/-paikka ei mahdollista helposti eväiden tai kunnon lounaan nauttimista. Tällöin ravitsemusterapeutista voi olla hyötyä. Hänen kanssaan voi yhdessä tutkia uusia toimintamalleja ja sopia uusista kokeiluista. Voit pyytää ravitsemusterapeutiltamme esimerkiksi luentokokonaisuuden tai muuta apua ravitsemusasioiden tukemiseen työyhteisössä.
Kysy asiaa työterveyshoitajaltanne.
Toistaiseksi voimassa olevat väestöryhmien ravitsemussuositukset
Myös tietyille väestöryhmille on annettu erillisiä ravitsemus- ja ruokailusuosituksia, joissa on otettu huomioon kyseisten ihmisryhmien ravitsemukselliset erityistarpeet. Tässä linkit vielä toistaiseksi voimassa oleviin vanhoihin suosituksiin väestöryhmittäin:
- Aikuiset
- Imeväisikäiset ja lapset
- Koululaiset
- Nuoret aikuiset
- Raskaana olevat ja imettävät
- Ikääntyneet
- Vegaaninen ruokavalio
- Erityisruokavaliot
Lähteet:
Terveyttä ruoasta -suomalaiset ravitsemussuositukset uudistettavana 2023-24 (Ruokavirasto)
Nordic Nutrition Recommendations 2023 (Nordic Co-operation)
Ravitsemus- ja ruokasuositukset (Ruokavirasto)
Lue lisää hyvinvoinnista:
