Työterveyshuollon osaamista myös työelämän ulkopuolella oleville

Finlalaisille alkanut vuosi tulee opettamaan uutta, kun työkykyvalmentajan johdolla myös työterveyspsykologi, työfysioterapeutti ja työterveyslääkäri pohtivat yhdessä kuntoutussuunnitelmia monenlaisista lähtökohdista.

Jokaisella työikäisellä on oikeus ammattitaitoiseen ja perusteelliseen työkyvyn arvioon riippumatta siitä, onko hän työsuhteessa vai ei. Finla Työterveys kuuluu vuonna 2023 Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen palveluntuottajiin, ja sitä kautta meillä on mahdollisuus olla mukana tukemassa hyvin erilaisia kuntoutuspolkuja – joskus jopa suoranaisia selviytymistarinoita.

Työterveyshuollon piirissä olevilla työikäisillä ammatillisen kuntoutuksen vastuutaho on useimmiten työeläkevakuutusyhtiö. Mikäli työuraa on kertynyt niukasti, kuten nuorilla henkilöille tilanne yleensä on, tai työura on syystä tai toisesta ollut rikkonainen, on vastuutaho Kela. Kelan kuntoutuspalveluiden piiriin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi myös pitkäaikaistyöttömät.

Työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat erikoisosaajia työkyvyn arvioinnissa. Me tunnemme asiakkaidemme työnkuvat sekä niiden takana olevat työnantajat ja yhteistyö on tiivistä. Parhaita ratkaisuja työkyvyn monimuotoisissa haasteissa rakennetaan moniammatillisen työterveyshuoltotiimin, asiakkaan ja hänen työnantajansa välisenä yhteistyönä ja kuntoutussuunnitelmien laadinta on arkeamme.

Kelan ammatillisen kuntoutuselvityksen kautta työelämään

Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen tavoitteena on kartoittaa moniammatillisuutta hyödyntäen asiakkaan kokonaistilanne ja laatia hänelle konkreettinen kuntoutussuunnitelma myös niissä tilanteissa, joissa työkokemusta ei ole ollenkaan tai kun edellisestä työsuhteesta on aikaa useita vuosia, joskus jopa kymmeniä vuosia.

Tässä me – työkyvyn arvioinnin ammattilaiset – olemmekin uuden edessä. Lähtötilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Jos pelkkä kotoa poissaolo on poikkeuksellista, ollaan kaukana työelämän vaatimuksista ja kyvystä suhteuttaa omat voimavaransa niihin. Tällöin tärkeintä onkin hahmottaa arjen toimintakyky, jonka arviointi on asiakkaalle itselleenkin realistista. Koska ajankohtainen vertailupohja tiettyyn työhön puuttuu, korostuu sairauskertomusmerkintöjen lisäksi käytännönläheisten tietojen, kuten kuntouttavan työtoiminnan, työkokeiluiden ja kuntoutuksen palautteiden merkitys. Näiden ohella myös henkilön ”ammatillinen haave” on tärkeä lähtökohta.

Ensimmäinen askel kuntoutujana vaatii rohkeutta varsinkin silloin, jos elämä on pyörinyt tiiviisti vain kodin ympärillä. Tällöin kannustuksen ja mukana kulkemisen tarve saattaa yllättää kokeneenkin työterveyshuollon ammattilaisen. Kuntoutussuunnitelma on tärkeää aloittaa oikealta tasolta ja pohtia eteneminen tarkasti. Se saattaa tarkoittaa työelämän ulkopuolelta tullessa hyvinkin moniportaista polkua ja Kelan kuntoutuspalveluiden hyödyntämistä laajasti huomioiden sekä ammatillisen että lääkinnällisen kuntoutuksen tarjonnan. Optimaalisessa tilanteessa lopulta kuntoutujalla on edellytykset työllistyä avoimille työmarkkinoille.

Kaikki hyötyvät uudesta palvelusta

Edessämme on siis uudenlaisia tilanteita ja hyöty kuntoutujille on selvä, mutta uuden palvelun tarjoamisen hyödyt ovat laajemmat – aina koko yhteiskuntaamme ajatellen. Finlalaisille alkanut vuosi tulee opettamaan uutta, kun työkykyvalmentajan johdolla myös työterveyspsykologi, työfysioterapeutti ja työterveyslääkäri pohtivat yhdessä kuntoutussuunnitelmia monenlaisista lähtökohdista. Tämä tulee opettamaan meille paljon Kelan palveluista ja kuntoutuksen verkostosta myös niiltä osin, jotka eivät ole yleisimpiä keinoja työelämässä olevilla. Tästä taas on hyötyä kohdatessamme niitä työterveyshuollon piirissä olevia asiakkaitamme, joille parhaat työkyvyn tukemisen keinot löytyvätkin Kelan palveluista.

Harkiten pohditun kuntoutussuunnitelman tavoitteena on luoda työelämän ulkopuolelta tulevalle kuntoutujalle realistiset mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille. Mainitsemisen arvoista on myös, että pystymme tarjoamaan erikoistuville työterveyslääkäreille mahdollisuuden erikoistumisopintoihin liittyvään pakolliseen kuntoutusjaksoon ja sen sisältö monipuolistuu olennaisesti ammatillisen kuntoutusselvityksen aloituksen myötä. Näin nopeutamme erikoislääkäriksi valmistumista tilanteessa, jossa työterveyshuollon erikoislääkäreistä on kova pula. Kaikesta tästä hyötyvät myös asiakasyrityksemme.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan alkaneen vuoden mukanaan tuomia kokemuksia. Ehkäpä kuulette niistä lisää blogissamme.

Elina Sivu
Vastaava työterveyslääkäri