Työnohjauksella työhyvinvointia kohentamaan?

Olipa kerran työyhteisö, jossa kaikilla oli niin kiire, ettei kukaan ehtinyt pysähtyä ajattelemaan tai suunnittelemaan. Kaikki hyörivät kiireisen näköisinä, kadehtivat toistensa keveämpää työtaakkaa ja tiuskivat toisilleen. Kaiken kiireisimmät eivät ehtineet edes huomenia toivotella. Yhteisistä palavereistakin oli kiireen nimissä luovuttu. Niitä pidettäisiin taas sitten, kun muutos ja pahin kiire olisivat ohi. Sairauspoissaolotkin vain lisääntyivät.

Työterveyshuolto ilmaisi johdolle huolensa työpaikan tilanteesta. Pidettiin palaveri ja pohdittiin keinoja työyhteisön tilanteen helpottamiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Yhdeksi keinoksi ehdotettiin työnohjausta. Työnohjaus? Mitä se on?

Työnohjaus on ammatillisen kasvun foorumi – onpa sitä kuvattu työn laadun varmistukseksi ja tunneälyn kasvupaikaksikin. Työnohjauksen tavoite on oppia reflektoimaan omaa toimintaa ja kehittyä ammatillisten motiivien ohjaamana. Työnohjaus on usean kerran prosessi, jossa tapaamiset sovitaan yleensä kuukausittaisiksi. Prosessin aikana opitaan toinen toisiltaan, opitaan kuuntelemaan muita ja kertomaan omia kokemuksia ja näkemyksiä sekä oivaltamaan yhdessä. Arvostava kuunteleminen kuuluu työnohjauksen pelisääntöihin.

Työnohjaus toteutetaan tarpeen mukaan ryhmäohjauksena, esimerkiksi ammattiryhmittäin tai tiimeittäin, työyhteisötyönohjauksena pienemmissä yksiköissä tai yksilötyönohjauksena, jos on yksilöllisempää pohdinnan tarvetta. Työnohjaaja on lojaali ohjattavalle tai ohjattaville, ohjattavan esimiehelle ja työnantajalle sekä organisaation perustehtävälle. Työnohjaukseen osallistuvat määrittelevät omat tavoitteet työnohjaukselle. Ryhmän toiminta perustuu ehdottomaan luottamukseen.

Työnohjaustapaamiset rauhoitetaan muulta työnteolta. Niissä pohditaan työn tekemisen tapoja ja kuormittavia tekijöitä. Tyypillisesti myös puretaan tunnekuormaa, jota työssä usein syntyy, varsinkin kun työtä tehdään omalla persoonalla. Työn herättämien tunteiden tunnistaminen, jäsentely ja käsittely keventävät kuormittumista.

Mitä tapahtui tarinan työyhteisössä vuoden kestäneen työnohjausprosessin aikana? Työtovereiden kiireen kiristämät välit paranivat ja kyky tehdä yhteistyötä koheni, kun heillä oli mahdollisuus pohtia yhdessä työn tekemisen tapoja eri näkökulmista. Erilaiset persoonat oppivat paremmin kuuntelemaan toisiaan ja ilmaisemaan näkemyksiään rakentavammin. Paljon hiljaista tietoa tuli näkyväksi ja uusia ideoita syntyi. Ryhmän jäsenten keskinäinen arvostus ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyivät, ja niin lisääntyi myös työn imu ja työviihtyvyys. Myös talouspäällikön huulilla nähtiin hymy aiempaa useammin.

Me Finlan työnohjaajat olemme ammatillisen koulutuksen (psykologi tai työterveyslääkäri) lisäksi käyneet 2-2,5 vuoden työnohjaajakoulutuksen. Käänny luottamuksellisesti puoleemme, niin keskustellaan, mitä työnohjaus voisi tarkoittaa tiedän työpaikallanne.

Työn iloa!

Selina Selin
työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja STOry