Työhönsijoitustarkastus tukee tervettä työuraa

Työhönsijoitustarkastus tukee tervettä työuraa

Moni meistä on varmasti törmännyt työuransa aikana termiin ”työhönsijoitustarkastus”, mutta mikä työhönsijoitustarkastus on, miksi niitä tehdään ja mitä niihin sisältyy?

Työsuhteen alussa tehtävien terveystarkastusten nimet ovat alkutarkastus, työhöntulotarkastus ja työhönsijoitustarkastus. Alkutarkastus on lakisääteinen ja se tehdään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. Työhöntulotarkastus on vapaaehtoinen tarkastus ja se tehdään sovittaessa muissa kuin erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä- esimerkiksi toimistoympäristössä työskentelevälle. Työhönsijoitustarkastus puolestaan on tehtävä, mikäli työntekijän työ- ja toimintakyvyn selvittäminen on välttämätöntä työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi (ns. ala- ja ammattikohtaiset säädökset).

”Tarkastuksessa arvioidaan työntekijän terveydentilaa ja työkykyä, ja se on osa työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa. Tarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko työnhakijan terveydentila sopiva kyseiseen työhön. Hänellä voi olla jokin sairaus, oire tai herkkyys, joka voisi työssä pahentua, tai jonka vuoksi työtehtävä ei ole hänelle sopiva. Vaikka terveystarkastus työsuhteen alussa ei ole kaikilla aloilla tai kaikissa työtehtävissä pakollinen, hyvin suuri osa työnantajista edellyttää, että työntekijä käy terveystarkastuksessa työsuhteen koeaikana. Terveystarkastuksesta on monenlaista hyötyä, sillä siellä saattaa tulla esiin jotakin yllättävää, jota työntekijä ei olisi osannut ennen tarkastusta ajatella. Jos tarkastuksessa tulee esiin terveysongelmia, työntekijä voidaan ohjata edelleen jatkotutkimuksiin, esimerkiksi työfysioterapeutille.”, kuvailee Finla Työterveys Oy:n työterveyshoitaja Margit Hytönen.

Tarkastuksen sisältö määritetään Hytösen mukaan työpaikkaselvityksen perusteella.

”Asiakasorganisaatiossa tehdyt työpaikkaselvitykset asettavat hyvät raamit sille, mihin asioihin työsuhteen alkuun liittyvissä terveystarkastuksissa kiinnitetään huomiota. Tyypillisesti niihin sisältyy työterveyshoitajan tarkastus, johon kuuluu esitietokysely, haastattelu terveydentilasta ja terveystottumuksista, verenpainemittaus, pituuden ja painon tarkistus sekä sovitusti laboratoriotutkimuksia työpaikan vaatimukset huomioiden. Tarvittaessa tehdään näön tai kuulon tutkimus. Lisäksi tarkastuksen yhteydessä katsotaan rokotukset ajan tasalle ja annetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan neuvontaa terveysasioista, työterveyshuollon palveluista sekä työpaikan sairauspoissaolokäytännöistä. Työterveyslääkärin työhönsijoitustarkastus tehdään tarvittaessa.”, Hytönen sanoo

Tehtyjen selvitysten perusteella tarkastuksessa käyneelle annetaan sopivuuslausunto, jonka hän toimittaa työnantajalle ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Työnantajan edustajan tehtävänä on huolehtia, että hän on saanut ja lukenut lausunnon, jolloin työkyvyn tukeminen huomioidaan tarvittaessa jo työuran alkutaipaleella.

Terveystarkastukset ovat tärkeää ennaltaehkäisevää toimintaa

Metsä Groupin työhyvinvointipäällikkö Carita Borgenström korostaa terveystarkastusten merkitystä kaikissa työtehtävissä työsuhteen alussa ennaltaehkäisevänä ja herättelevänä tapahtumana sekä osana perehtymistä työtehtävien vaatimuksiin ja työympäristön olosuhteisiin:

”Tavoitteena on tsempata jokaista huolehtimaan työkunnostaan läpi koko työuran. Meille on tärkeää työnantajana turvata, ettei työntekijä menetä terveyttään työssä, ja tällöin alkutilanteen kartoitus ja ennaltaehkäisy on tärkeää. Metsä Groupissa terveystarkastus tehdään jokaiselle uudelle työntekijälle ennen työsuhteen alkua. Lakisääteisyys on vain perälauta – toki lakisääteisissä alkutarkastuksissa tarkastellaan työpaikan altisteiden aiheuttamia erityispiirteitä, mutta jokaiseen työsuhteen alussa tehtävään tarkastukseen sisältyy myös muita terveyttä ja toimintakykyä tukevia elementtejä.”

Tarkastusten tärkeänä osana on lisäksi työturvallisuudesta viestiminen.

”Tarkastuksessa on tärkeää viestiä työterveysasioiden lisäksi myös työturvallisuudesta, sillä tavoitteena on, että jokainen saisi aloittaa ja lopettaa työuransa mahdollisimman terveenä – oli kyseessä eläköityminen tai työsuhteen vaihtuminen. Tarkastuksessa työntekijä saa esimerkiksi ohjausta suojaimien käyttöön ja tietoa työpaikan altisteista. Työturvallisuuden lisäksi käydään läpi, mistä työntekijä saa apua, jos hänellä ilmenee terveydellisiä haasteita. Tarkastus on siis kokonaisuudessaan hyvin monipuolinen ja antaa työntekijälle mahdollisuuden kysyä mieltä askarruttavista asioista.”, Borgenström kertoo.

”Lisäksi meillä sisältyy alkutarkastukseen aina tapaaminen työfysioterapeutin kanssa. Tarkastuksen avulla arvioidaan työntekijän ominaisuuksia työn asettamiin vaatimuksiin. Työssä saattaa olla fyysisesti kuormittavia elementtejä, minkä lisäksi vuorotyökin on jo itsessään kuormittavaa, jolloin hyvässä kunnossa oleva ja palautuva työntekijä jaksaa työssä paremmin. Tähän työntekijä saa neuvoja ja ohjeita jo heti työsuhteen alussa.”, Borgenström lisää.

Metsä Groupilla tehdään terveystarkastukset työsuhteen alussa myös muille kuin tehdasympäristössä työskenteleville. Tällöin tarkastuksen sisältökin räätälöidään työtehtäväkohtaisesti.

”Toimistoympäristöön tuleville työntekijöille järjestetään tarkastuksen yhteydessä ergonomiaohjaus. Se on tärkeää ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vähentämään työn kuormitusta heti alusta alkaen.”, Borgenström sanoo.

Huolellinen alkukartoitus antaa hyvän pohjan terveen työuran tukemiselle

Metsä Groupilla seurataan työntekijöiden työkykyä säännöllisesti koko työuran ajan.

”Työpaikkaselvitysten kanssa samassa syklissä toteutetaan terveystarkastuskysely, ja erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa olosuhteissa töitä tekeville järjestetään lakisääteiset työterveystarkastukset. Muiden kohdalla terveystarkastuksen tarvetta arvioidaan liikennevaloperiaatteella, jolloin tarkastuksen fokus määritellään kyselyn myötä esiin nousseiden asioiden pohjalta. Lisäksi jokaisella henkilöllä on oikeus ja mahdollisuus hakea työterveyshuollon vastaanotolle aina, jos herää huoli omasta terveydestä tai työpaikan olosuhteista.”, Borgenström kiteyttää.