Flunssa iski – aihetta antibioottiin?

Nenä on tukkoinen ja vuotaa, päätä särkee, yskittää. Olo on väsynyt ja kurkkukin on kipeä. Virustaudin vaivatessa edelliset ovat tuttuja oireita, joista luonnollisesti toivoo pääsevänsä mahdollisimman nopeasti eroon. Yksi on toipunut vain lepäämällä, toista auttoi merkittävästi nenäsuihke ja kolmas koki antibiootin auttaneen. Milloin on oltava vain kärsivällinen ja odotettava, että aika parantaa? Milloin on aihetta antibioottiin?

”Flunssa paranee ajan kanssa levolla ja tarvittaessa oloa voi helpottaa oirelääkityksellä, mikä ei vaikuta taudin kestoon.”

Näin syksyn ja talven saapuessa saapuvat myös virukset ja niiden aiheuttamat nuhakuumeet. Terve aikuinen sairastaa keskimäärin 1-5 nuhakuumetta vuodessa. Olisi hyödyllistä, jos virustauteihin olisi olemassa täsmälääke; ihminen voi luonnollisesti paremmin ollessaan terve ja mm. sairauspoissaolojen määrä vähenisi merkittävästi. Influenssaa vastaan on toki kehitetty rokote, jonka ottamalla voidaan mm. estää työikäisillä 5-8 influenssaa kymmenestä, ehkäistä vakavan influenssan ilmaantuvuutta, vakavia jälkitauteja ja influenssatartuntojen määrä vähenee. Kun olet itse terve, et tartuta myöskään muita.

”Miksi lääkäri ei määrää pyynnöstä huolimatta antibioottikuuria, vaikka se on aikaisemminkin auttanut?”

Flunssaoireet helpottavat suurimmaksi osaksi tyypillisesti jo muutamassa päivässä. Yskä kestää tavallisesti jopa 2 viikkoa. Aika parantaa virustaudin ja antibioottikuuria tarvitaan vain silloin, jos flunssan jälkitautina on sairastunut bakteerin aiheuttamaan infektioon, kuten esimerkiksi keuhkokuumeeseen. Näitä jälkitauteja ei voida ennaltaehkäistä syömällä antibioottikuuria jo heti flunssaoireiden alkaessa.
Antibiootti ei tehoa viruksiin, se onnistuu tuhoamaan vain bakteereja. Eroa tautia aiheuttavien ja ns. ihmisen normaaliflooraan kuuluvien bakteerien välille se ei kuitenkaan tee, vaan kuurien myötä myös ns. hyviä bakteereja tuhoutuu. Tämä vaikuttaa vastustuskykyyn heikentävästi ja mitä enemmän aiheettomia antibioottikuureja käytetään, sitä enemmän bakteerit kehittävät lääkkeille vastustuskykyisiä kantoja.

”Kokemus siitä, että antibiootti on parantanut flunssaoireet, perustuu usein ajalliseen yhteyteen: Flunssa olisi helpottanut jo muutenkin, mutta taudin paraneminen yhdistetään aloitettuun antibioottikuuriin.”

Käytetään antibiootteja vain silloin, kun niille on todellinen tarve. Tarpeettomista kuureista on haittaa ja virusten aiheuttamien tautien hoidossa hyötyjä ei ole, koska lääke ei tehoa viruksiin. Yhtä hyvin voisi yrittää suojautua siivilällä sateelta, kuin pyrkiä parantamaan virusflunssa antibiootilla.

 

Annika Jokinen
työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Finla Työterveys Oy